Huomisen Suomen hahmotusta

Päiväkohtainen politiikka erillisine asioineen luo yleiseen ilmapiiriin semmoisen vaikutelman, että isot linjat ja suuntaviivat olisivat hukassa. Toitotetaan myös sitä, että kaikki puolueet olisivat muka samanlaisia eikä sillä olisi väliä, mitä puoluetta ja ketä ehdokasta ihminen vaaliuurnien äärellä äänestää. Niinhän ei tietenkään ole.

Saattaa olla niin, että monet tahot hyötyvät siitä, kun ihmisiä manipuloidaan, aivopestään siihen käsitykseen, että puolueet olisivat samanlaisia. Silloinhan myös opposition puolueet sekä pienet puolueet olisivat nekin yhtä ja samaa eivätkä niin ollen mitään vaihtoehtoisia ratkaisuja äänestäjien kannalta. Semmoisen politiikan puuroutumiskäsityksen yleistyminen hyödyttäisi hallituspuolueita ja yleensä suuria puolueita.

Onko huomisen Suomelle vaihtoehtoja? Voimmeko me äänestäjät valikoida? Onko meillä valitsemisen todellisia vaihtoehtoja?

En ala nyt ja tässä jyvittämään puolueita. Yritän sen sijaan hahmotella niitä piirteitä, joita mielelläni näkisin huomisen Suomessa. Enkä arvioi, ovatko hahmotelmani realistisia.

Ensinnäkin toivon sitä, että huomisen Suomessa hyväksyttäisiin yleinen ja yleismaailmallinen ihmisarvoisuus eli se, että kaikilla ihmisillä globaalisti määriteltynä on yksi ja sama ihmisarvo täysimääräisenä. Tämän toiveen mukana syntyy sovittamaton ristiriita rasismin ja kastijakouskovaisuuden kanssa. Useimmissa uskonnoissa on niissäkin yleisen ihmisarvoisuuden vastaisia opinkappaleita ja käytäntöjä.

Toivoisin näkeväni sen, että huomisen Suomessa paikallisuus olisi ylikävelemätön arvo. Väestön kotikentän sananvalta olisi niin vahva, että ylemmät vallanpitämisen tasot eivät voisi toimia paikallisen tahdon vastaisesti. Ylipäätään uskon, että ihmisten kotiseututasolta versova demokratia on parasta demokratiaa.

Suomalaisten valveutuneisuuden haluaisin kehkeytyvän niin hyväksi, että väestö pystyisi elämään tanakasti omilla jaloillaan ja tekemään viisaita valintoja. Siihen taitoon kuuluisi myös "ei"-sanan sanomisen taito, pitäytymiskyky maailman monista kotkotuksista, markkinoitsijoiden viritelmistä. Mitä valveutuneempaa on väestö, sitä parempaa on asioista huolehtiminen, päätöksenteko, politiikka

Monipuoliset vuorovaikutussuhteet kaikkien naapureittemme kanssa olisivat huomisen Suomen ulkopoliittinen perusta. Me voisimme pää pystyssä olla kanssakäymisessä niin itään kuin länteen, sekä pohjoiseen että etelään. Tämä katsantokanta ymmärtääkseni on ristiriidassa Nato-jäsenyyden suhteen. Arvioin niin, että Suomen Nato-jäsenyys haittaisi myönteisten naapuruussuhteitten rakentamista Venäjän kanssa.