Pakko-oireinen häiriö jaetaan kahteen osaan,toimintoja tai ajatauksia.pakko-oireinen häiriö luokitellaan samaan kastiin ahdistuneisuushäiriön kanssa ja onkin tyypillistä,että potilas kärsii myös muista mielenterveysongelmista samaan aikaan.Tai on tyypillistä,että pakko-oireisuutta on edeltänyt masennuskausi tai ahdistuneisuus.Myös paniikkihäiriö erilaiset fobiat kuuluvat sairauden kuvaan.
Pakko-oireisia toimintoja:käsien pesu kymmenittäin vuorokauden aikana tai useita minuutteja kestävä rituaalin omainen peseytyminen,bakteerikammo,ylenpalttinen siivoaminen,ovien tarkistelu,sähköpistoraioiden tarkastelu (johdot irti seinästä),vaikeus heittää tavaroita pois,jolloin kämppä täyttyy kaikesta rojusta.Yleinen sääntö on,että jos näihin toimintoihin menee kaksi tuntia päivässä on kyse pakko-oireesta.
Ajatukset:itsensä vahingoittaminen,muiden vahingoittaminen,sanojen toistaminen,järjestely,numerosarjojen toistaminen,sairastumisen pelko,rukousten toistaminen jne.On tyypillistä,että pakkoajatukset voivat olla hyvin pelottavia ja ahdistavia potilaalle,kuten oman lapsensa tappaminen tai autolla ajaminen rekkaa päin ja tästä syystä monet eivät uskalla puhua ongelmistaan kenellekkään ja pelkäävät olevansa tulossa hulluksi.Tosiasia on se,että pakko-oireiset ovat yleensä kilttejä ja tunnollisia eivätkä toiasiassa ole kykeneviä vahingoittamaan muita.Pakko-oireiset tilastojen mukaan kuuluu siihen kolmannekseen,joka nimenomaan ei tee väkivaltatekoja itselle tai muille.Kun miettii mielessään,että onko hullu,niin hyvä määritelmä on,että psykopaateilla on narsistinen luonne ja he tuntevat,että heillä on paljon oikeuksia kun taas pakko-oireinen tuntee,että hänellä on paljon velvollisuuksia itseä tai muita kohtaan.Sairauspelkoisilla on tyypillistä rampata jatkuvasti lääkärissä uudestaan ja uudestaan ja tutkia itseään aamusta iltaan,että onko joku möykky syöpä ja särkeekö päätä ja se viittaa heti aivokasvaimeen,mutta lääkärin vakuuttelusta huolimatta potilas ei usko vaan menee uuden lääkärin puheille.
Se mikä laukasee pakko-oireen on hieman hakusessa edelleen.On kuitenkin havaittu,että stressi ja selvittämättömät asiat sekä itseen kohdistuvat liian suuret vaatimukset piilevät monen sairastavan takana.Myös traumaattisesti stressaavat tapahtumat voivat laukaista oireen.Freud on sitä mieltä,että kyse on sisäisestä ristiriidasta........en itse ota kantaa tuohon sen enempää.Kuitenkin ahdistuneisuushäiriöön voi johtaa jatkuvat suuret odotukset itseä kohtaan ja kuitenkin odotukset ja todellisuus ovat jatkuvasti kaukana toisistaan,mikä aiheuttaa ahdistusta ja pitkittyessä jopa pakko-oireisuutta.Tai tunnollinen äiti voi ottaa suuren stressin lapsensa kasvattamisesta ja hoivaamisesta,mikä voi johtaa pakkoajatuksiin.....eli äiti pyrkii olemaan ylihyvä äitiydessään ja luo sisäisen paineen ja odotukset itseään kohtaan.Monilla opiskelijoilla on myös koulustressin takia pakko-oireita ja kovia vaatimuksia itseään kohtaa.On myös sanottu,että jos jokin elämässä on rempallaan eikä saa sitä ongelmaa hoidettua,ihminen kehittää neuroosin,jolla saa turvallisuuden tunnetta ja hallinnan tunnetta esim ihminen kärsii huomattavasta ylipainosta ja on vuosia yrittänyt päästä eroon siitä onnistumatta voi henkilö kehittää rinnalle ns supersiivoojaroolin,jolla pyrkii hallitsemaan toisen elämänalueen(siivoamisen,kodinhoidon) kun toinen elämän osa-alue ei onnistu.Myös käsittelemättömät tunteet tai tunteiden piilottaminen voivat aiheuttaa pakko-oireita.......niillä potilas pyrkii pakoon,ettei tarvitsisi kohdata jotain sisältää,eräänlaista turvan hakemista,joka kuitenkin kääntyy itseään vastaan on kuluttavaa potilaalle ja omaisille.
Pahimmillaan pakko-oireinen voi olla rituaaliensa vanki tunteja päivän aikana ja se haittaa jo huomattavasti normaalia arjesta suoriutumista.pakko-oireinen saattaa vältellä tilanteita ja paikkoja,jotka ahdistaa.
Kaava... PAKKOMIELTEET(toistuvia kielteisiä ajatuksia,kuvia ja mielijohteita)------>PAHA OLO(ahdistus,pelko,inho,häpeä)------->PAKKOTOIMINNOT(toistuvia ajatuksia,mielikuvia,tekoja)-------->HELPOTUS(paha olo lievityy tilapäisesti)............tämä sama kaava toistuu kuitenkin uudestaan tuomatta todellista pysyvää helpotusta.
Jos kärsit näistä oireista,niin hyvä uutinen on,että niistä voi parantua täysin.Ensiaskel on mennä lääkärin pakeille ja ostaa tämä kirja.
http://www.ostokset.fi/pd/48059a60/
Pakko-oireisia toimintoja:käsien pesu kymmenittäin vuorokauden aikana tai useita minuutteja kestävä rituaalin omainen peseytyminen,bakteerikammo,ylenpalttinen siivoaminen,ovien tarkistelu,sähköpistoraioiden tarkastelu (johdot irti seinästä),vaikeus heittää tavaroita pois,jolloin kämppä täyttyy kaikesta rojusta.Yleinen sääntö on,että jos näihin toimintoihin menee kaksi tuntia päivässä on kyse pakko-oireesta.
Ajatukset:itsensä vahingoittaminen,muiden vahingoittaminen,sanojen toistaminen,järjestely,numerosarjojen toistaminen,sairastumisen pelko,rukousten toistaminen jne.On tyypillistä,että pakkoajatukset voivat olla hyvin pelottavia ja ahdistavia potilaalle,kuten oman lapsensa tappaminen tai autolla ajaminen rekkaa päin ja tästä syystä monet eivät uskalla puhua ongelmistaan kenellekkään ja pelkäävät olevansa tulossa hulluksi.Tosiasia on se,että pakko-oireiset ovat yleensä kilttejä ja tunnollisia eivätkä toiasiassa ole kykeneviä vahingoittamaan muita.Pakko-oireiset tilastojen mukaan kuuluu siihen kolmannekseen,joka nimenomaan ei tee väkivaltatekoja itselle tai muille.Kun miettii mielessään,että onko hullu,niin hyvä määritelmä on,että psykopaateilla on narsistinen luonne ja he tuntevat,että heillä on paljon oikeuksia kun taas pakko-oireinen tuntee,että hänellä on paljon velvollisuuksia itseä tai muita kohtaan.Sairauspelkoisilla on tyypillistä rampata jatkuvasti lääkärissä uudestaan ja uudestaan ja tutkia itseään aamusta iltaan,että onko joku möykky syöpä ja särkeekö päätä ja se viittaa heti aivokasvaimeen,mutta lääkärin vakuuttelusta huolimatta potilas ei usko vaan menee uuden lääkärin puheille.
Se mikä laukasee pakko-oireen on hieman hakusessa edelleen.On kuitenkin havaittu,että stressi ja selvittämättömät asiat sekä itseen kohdistuvat liian suuret vaatimukset piilevät monen sairastavan takana.Myös traumaattisesti stressaavat tapahtumat voivat laukaista oireen.Freud on sitä mieltä,että kyse on sisäisestä ristiriidasta........en itse ota kantaa tuohon sen enempää.Kuitenkin ahdistuneisuushäiriöön voi johtaa jatkuvat suuret odotukset itseä kohtaan ja kuitenkin odotukset ja todellisuus ovat jatkuvasti kaukana toisistaan,mikä aiheuttaa ahdistusta ja pitkittyessä jopa pakko-oireisuutta.Tai tunnollinen äiti voi ottaa suuren stressin lapsensa kasvattamisesta ja hoivaamisesta,mikä voi johtaa pakkoajatuksiin.....eli äiti pyrkii olemaan ylihyvä äitiydessään ja luo sisäisen paineen ja odotukset itseään kohtaan.Monilla opiskelijoilla on myös koulustressin takia pakko-oireita ja kovia vaatimuksia itseään kohtaa.On myös sanottu,että jos jokin elämässä on rempallaan eikä saa sitä ongelmaa hoidettua,ihminen kehittää neuroosin,jolla saa turvallisuuden tunnetta ja hallinnan tunnetta esim ihminen kärsii huomattavasta ylipainosta ja on vuosia yrittänyt päästä eroon siitä onnistumatta voi henkilö kehittää rinnalle ns supersiivoojaroolin,jolla pyrkii hallitsemaan toisen elämänalueen(siivoamisen,kodinhoidon) kun toinen elämän osa-alue ei onnistu.Myös käsittelemättömät tunteet tai tunteiden piilottaminen voivat aiheuttaa pakko-oireita.......niillä potilas pyrkii pakoon,ettei tarvitsisi kohdata jotain sisältää,eräänlaista turvan hakemista,joka kuitenkin kääntyy itseään vastaan on kuluttavaa potilaalle ja omaisille.
Pahimmillaan pakko-oireinen voi olla rituaaliensa vanki tunteja päivän aikana ja se haittaa jo huomattavasti normaalia arjesta suoriutumista.pakko-oireinen saattaa vältellä tilanteita ja paikkoja,jotka ahdistaa.
Kaava... PAKKOMIELTEET(toistuvia kielteisiä ajatuksia,kuvia ja mielijohteita)------>PAHA OLO(ahdistus,pelko,inho,häpeä)------->PAKKOTOIMINNOT(toistuvia ajatuksia,mielikuvia,tekoja)-------->HELPOTUS(paha olo lievityy tilapäisesti)............tämä sama kaava toistuu kuitenkin uudestaan tuomatta todellista pysyvää helpotusta.
Jos kärsit näistä oireista,niin hyvä uutinen on,että niistä voi parantua täysin.Ensiaskel on mennä lääkärin pakeille ja ostaa tämä kirja.
http://www.ostokset.fi/pd/48059a60/
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos vain, hyvä yhteenveto asiasta. Oli sinänsä minulle tuttuakin tietopuolisesti, mutta koska kaiken luetteloimasi seassa oli tuo ",...vaikeus heittää tavaroita pois,jolloin kämppä täyttyy kaikesta rojusta", niin se on minulla nykyjään niin kauhea ja vaikea asia, että
...kysyn, miten joku on onnistunut vapautumaan tuosta oireesta. Kun jos kerran saisi kämpän kuntoon, tarvittavat tavarat paikoilleen ja viihtyisän olon kotiinsa, niin olisin tosi onnellinen. Haluaisin sen sitten aina pysyvän sellaisena. Miten pääsen alkuun? Miten toteutan asian? MIksi on vaikea pystyä päättämään juttujen pois heitosta? Mitään varsinaista arvokasta minulla ei ole. - Tämä on todella tuskallista, kahlitsee elämäni, ahdistaa ja kaiken lisäksi on vaikea löytää etsimäänsä tyyliin kaikki hukassa, ei mitään logiikkaa tavaroiden, tekstiilien säilytyksessä; ei mahdu siivoamaan lattia-alaa imurilla ja kostealla.
Varmaan tästä jo moni tunnistaa ongelman. Miten alan toimia? Jospa huomenna käyttäisin asiaan esim. viisi tuntia. Päättäväisesti. Sinä aikana tapahtuisia jo paljon, sillä onneksi tila, jossa asun, on pieni.
Hei!
Jospa huomenna vain heittäisit jotain pois.
Älä mieti, järjestele tavaroita uudelleen, tai
märehdi asiaa. Heitä jotain pois, kyllä sinulla
jotain poisheitettävää varmasti on.
Vaikka se saattaa ahdistaa, niin sitten se
ahdistaa, se on vain kestettävä.
Jep, tavaan vastaustasi. Se on lyhyt ja ytimekäs neuvo. Voiko sen selvemmin sanoa.
Kiitän kannustuksesta. Kokeilen noin...
...siis sehän saaaapi ahdistaa, hmmm!?
Niin, en ole ennenkään ahdistuskohtauksiini kuollut! Niin, senkun ahistaa, mutta kokonaisuudessaanhan tämä sotku ainakin - ahdistaa. Jep, jep.
Eli tosiaan joillakin tuohon pakonomaiseen hamstraukseen
liittyy ahdistusta silloin kun jostain pitäisi luopua.
Vaikka poisheitettävä asia olisikin ihan arvotonta ja turhaa, esim. mainoslehtisiä.
Ääritapauksissa saatetaan jopa pissata astioihin ja säilyttää nekin!
Mutta jos enemmän ahdistaa sekasotku,
niin sitten vain jätesäkki esille ja hihat heilumaan ripeästi ;)
Oih, mikä riemu. Viime päivinä olen oikein paneutunut, kaiken kautta, sekä voimakkaasti tahtonut päästä keräilyn/ säilyttämisen/ sekaisuuden vankilastani ja nyt viikonloppuna olen onnistunut paljossa. Olen ihmeen paljon saanut hyödytöntä roskiin.
Monet varmaan tietää asioita kuten: luen tuon sitten joskus, teen noista jutuista/ kuvista joskus albumin, korjailen noita käyttövaatteita ja liinavaatteita SITTEN yhdellä kertaa, kun otan neulat ja lankaa esiin; putsaan tuon hyvin joskus ja otan paremmin käyttöön, joskus käyn nuo ja nuo nauttien ja tutkien lävitse ja siksi niitä en voi vielä hävittää, tässä olisi hyvää materiaalia mitä olisi sääli laittaa hukkaan roskiin jne. jne. - Kauheasti on syitä, miksi liikaa roinaa ei voi säilyttää. Ahdistaimpana myös se, että entäs jos kaipaan tätä joskus! Hui, kamala on myöntääkin olevansa tuollainen. Näiden tekemättömien / teen joskus -asioiden määrä on kasvanut kuin vuori, joka ahdistaa, se niinkun kaatuu päälleni. Nyt olen alkanut purkaa vuorta helpointa kautta: hävittämällä, poistamalla.
Pystyin panemaan tuommoiset 'tehokkaan tekijän' haaveet realistisesti syrjään ja pystyin tajuamaan, että noita 'sitten kun' -asioita en tule tekemään koskaan. En enää saa tehdyksi asioita kuten ennen, esimerkkinä vaatteiden ym. korjailu. Minun pitäisi jo uskoa, että se ei suju. Minulla nyt muiden asioiden aika. Ei pidä säästää asioita/tavaroita, 'että sitten joskus'... Minua ainakin juuri sekin on ahdistanut, kun kuitenkin tiedän ettei hommista tule mitään, muut asiat vievät nyt aikani ja energiani, miksi en tottele nykyistä minääni.
Lopputulos: Lähti pari isoa muovikassia juttuja roskikseen. Todella arvottomia asioita. Sain tehtyä päätökset ja nyt on tosi paljon parempi olla, ahdistus ON helpottanut. Kun saan aikaa, jatkan siivoamista innolla siksi, että palkinto omassa olossa ON suuri. - Kiittos kuuuntelusta.
Olisin halunnut helpotusta tähän kidutukseen lääkkeistä, mutta yli kymmentä lääkettä syönyt/kokeillut yksitellen, mutta mikään ei tehonnut.Myöskin ravannut psykiatrilla olen.
Oireet vaan on ja pysyy-