http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035204486#22000000035204486
Tätä aihetta yllätys yllätys pohdittiin lapsiasian äärellä. Se kuintekaan ei ole tämän asian aina ulottuvuus.
Onpa kyse meilkein mistä tahansa asiasta vl odotetaan että hän tyytyy "jumalan tahtoon".
Vl saarnataan usein siitä kuinka Jumala koettelee ihmisen uskoa? Onko kyse todella Jumalan koettelemisesta? Vl tulee lupua kaikesta siitä mikä eroitaa Jumalasta (seurakunnan mielestä). Onko ihmisellä oikeutta etsiä ja kysyä Jumalan tahdon perhään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035339029
Siihen todella ei ole mitään oikeutta. Koska seurakunta on totuuden patsas ja perustus. Sille tulee olla kuuliainen. Kaikkinainen opetus menee läpi koska seurakunnassa kuuluvan "omantunnon äänen" oikeellisuuden epäileminen on syntiä.
Uskoivaisen kilvoittelu vl on ilmeisesti aktiivista hyväksymistä. Hyväksytään aktiivisesti se mikä seurakunnasta päin oikeaksi ilmoitetaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035340544
Etusivulla viitataan lehtiartikkeliin perheestä jossa on 8 lasta ja vanhin 10 vuotias. Mistään ihmeelisestä ei ole kyse. Herää vain kysymys kuinka paljon aktiivista hyväksyntää on tarvittu että ihminen on elänyt komasosan elämästään aktiivisesti synnytäjänä.
Joko tuossa vaiheessa ihminen on hyväksynyt aktiivisesti sen osan että hänen tehtävänä on synnyttää.
Löytyykyö rauha tässä vl uskossa tuon aktiivisen hyväksynnän kautta? Oppii olemaan taistelematta mahdottoman edessä? Tyyty siihen mitä saa? Opii hyväksymään se ettei omaa tahtoa saa olla? Lähtee aktiivisesti hakemaan tyydytystä elämään muista asioita?
Useinmiten varmaan siini ohjaa siihen että tuota tyydytystä elämään lädetään hakemaan "jumalan valtakunnan työn kautta".
Miksi epäilyksetkin pitää saarnata anteeksi? Onko epäileminen ensinkään syntiä? Eikö päin vastoin epäily saa meitä kysymään sen Jumalan tahdon perään?
Vl ilmeisesti ajatellaan että epäileminen on epäukskoa ja sielun vihollisen puhetta? Muttei nähdä lainkaan sitä kuinka se että epäilykset uskotaan syntinä anteeksi vie yhtä kaikki hukkaan?
Järki pitää ottaa vangiksì? Sen ääntä ei saa kuunnella? Varmaankin siksi ettei käy niin kuin minulle on käynyt. Järki on vienyt minut ulos tuosta nykyisestä SRK-opetuksesta ja saanut minut kysymään montakin kertaa - mikä on Jumalan tahto.
Sivutaan vielä sitä tämän palstn "helmasyntiä" eli hoitokokouksia. Niin ymmärränhän minä niitä jotka sanovat että ne olivat siunauksellisia. Koska juuri näissä hoitokokousissa jos missä kysytään sitä halua ja tahtoa uskoa epäilyset anteeksi.
Kysytään halua ja tahtoa aktiivisesti hyväksyä se minkä kokee tunnetasolla vääräksi. Ja hyväksyä se että toinen tekee väärin itseä kohtaan. Hoitomies itse oli uhri joka joutui hoitamaan sitä syntistä matkatoveria kovalla kädellä.
Jotta tuolle matkatoverille olisi auvennut ymmärrys siitä ettei tyytynyt "jumalan tahtoon". Hoitomies siis auttoi tuota matkatoveria tuossa hyväksymisprosessissa.
Kuten käy nyt ei vain naisten kohdalla vaan koko siionissa. Se että hyväksyy tuon kaiken ja alkaa pitämään sitä oikeana vaatii sitä "uskon kilvoitusta" eli aktiivista hyväkymistä. Että hyväksyy ja pitää oikeana tuota oppia. Uskoo todella viimekädessä erehtyneensä. Ja tyyty siihen että saa nöyrtyä seurakunnan tahtoon.
On se sitten kuinka vaikeaa tahansa. Ja tuola seurakunnasta tulevan hyväksynnän kautta saa tunnolleen rauhan (jos saa) että on oikealla tiellä. KUn tekee matkaa "vain siinä joukossa joka voi pelastua".
Tätä aihetta yllätys yllätys pohdittiin lapsiasian äärellä. Se kuintekaan ei ole tämän asian aina ulottuvuus.
Onpa kyse meilkein mistä tahansa asiasta vl odotetaan että hän tyytyy "jumalan tahtoon".
Vl saarnataan usein siitä kuinka Jumala koettelee ihmisen uskoa? Onko kyse todella Jumalan koettelemisesta? Vl tulee lupua kaikesta siitä mikä eroitaa Jumalasta (seurakunnan mielestä). Onko ihmisellä oikeutta etsiä ja kysyä Jumalan tahdon perhään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035339029
Siihen todella ei ole mitään oikeutta. Koska seurakunta on totuuden patsas ja perustus. Sille tulee olla kuuliainen. Kaikkinainen opetus menee läpi koska seurakunnassa kuuluvan "omantunnon äänen" oikeellisuuden epäileminen on syntiä.
Uskoivaisen kilvoittelu vl on ilmeisesti aktiivista hyväksymistä. Hyväksytään aktiivisesti se mikä seurakunnasta päin oikeaksi ilmoitetaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000035340544
Etusivulla viitataan lehtiartikkeliin perheestä jossa on 8 lasta ja vanhin 10 vuotias. Mistään ihmeelisestä ei ole kyse. Herää vain kysymys kuinka paljon aktiivista hyväksyntää on tarvittu että ihminen on elänyt komasosan elämästään aktiivisesti synnytäjänä.
Joko tuossa vaiheessa ihminen on hyväksynyt aktiivisesti sen osan että hänen tehtävänä on synnyttää.
Löytyykyö rauha tässä vl uskossa tuon aktiivisen hyväksynnän kautta? Oppii olemaan taistelematta mahdottoman edessä? Tyyty siihen mitä saa? Opii hyväksymään se ettei omaa tahtoa saa olla? Lähtee aktiivisesti hakemaan tyydytystä elämään muista asioita?
Useinmiten varmaan siini ohjaa siihen että tuota tyydytystä elämään lädetään hakemaan "jumalan valtakunnan työn kautta".
Miksi epäilyksetkin pitää saarnata anteeksi? Onko epäileminen ensinkään syntiä? Eikö päin vastoin epäily saa meitä kysymään sen Jumalan tahdon perään?
Vl ilmeisesti ajatellaan että epäileminen on epäukskoa ja sielun vihollisen puhetta? Muttei nähdä lainkaan sitä kuinka se että epäilykset uskotaan syntinä anteeksi vie yhtä kaikki hukkaan?
Järki pitää ottaa vangiksì? Sen ääntä ei saa kuunnella? Varmaankin siksi ettei käy niin kuin minulle on käynyt. Järki on vienyt minut ulos tuosta nykyisestä SRK-opetuksesta ja saanut minut kysymään montakin kertaa - mikä on Jumalan tahto.
Sivutaan vielä sitä tämän palstn "helmasyntiä" eli hoitokokouksia. Niin ymmärränhän minä niitä jotka sanovat että ne olivat siunauksellisia. Koska juuri näissä hoitokokousissa jos missä kysytään sitä halua ja tahtoa uskoa epäilyset anteeksi.
Kysytään halua ja tahtoa aktiivisesti hyväksyä se minkä kokee tunnetasolla vääräksi. Ja hyväksyä se että toinen tekee väärin itseä kohtaan. Hoitomies itse oli uhri joka joutui hoitamaan sitä syntistä matkatoveria kovalla kädellä.
Jotta tuolle matkatoverille olisi auvennut ymmärrys siitä ettei tyytynyt "jumalan tahtoon". Hoitomies siis auttoi tuota matkatoveria tuossa hyväksymisprosessissa.
Kuten käy nyt ei vain naisten kohdalla vaan koko siionissa. Se että hyväksyy tuon kaiken ja alkaa pitämään sitä oikeana vaatii sitä "uskon kilvoitusta" eli aktiivista hyväkymistä. Että hyväksyy ja pitää oikeana tuota oppia. Uskoo todella viimekädessä erehtyneensä. Ja tyyty siihen että saa nöyrtyä seurakunnan tahtoon.
On se sitten kuinka vaikeaa tahansa. Ja tuola seurakunnasta tulevan hyväksynnän kautta saa tunnolleen rauhan (jos saa) että on oikealla tiellä. KUn tekee matkaa "vain siinä joukossa joka voi pelastua".
Vastaukset 21
Vanhimmat
kun näistä sun kirjoituksista ei mitään tolkkua saa. Olen käsittänyt, että olet vl? Miksi siis kyseenalaistat kaikki vl asiat?
Vl uskoani vai jotain muuta?
Seurakunta on totuutta, mutta lahko on antikristusta. Totuus itsessään on vain Jumalan Sanassa.
Omantunnon ääni on ihmisessä, ei seurakunnassa.
Tämä kertoo siitä, että lahkossa ei ole pyhää Henkeä ollenkaan joka avaa Sanaa, vain ihmisten säännöt ratkaisevat, mikä oikeaksi katsotaan.
””Miksi epäilyksetkin pitää saarnata anteeksi? Onko epäileminen ensinkään syntiä? Eikö päin vastoin epäily saa meitä kysymään sen Jumalan tahdon perään?”” Sanassa sanotaan, että koettele Henkiä, joka on Jumalan tahto, siihen ei VL pysty, koska on ihmisien tekemä sääntö.
””Vl ilmeisesti ajatellaan että epäileminen on epäukskoa ja sielun vihollisen puhetta? Muttei nähdä lainkaan sitä kuinka se että epäilykset uskotaan syntinä anteeksi vie yhtä kaikki hukkaan?”” Melko naurettavaa, käsitellä syntinä ja muka vielä ihminen antaa anteeksi synnin, jota Jumala käskee tehdä, eikö se kerro, että se ei ole synti, vaan Herran antama juttu.
””Järki pitää ottaa vangiksì? Sen ääntä ei saa kuunnella? Varmaankin siksi ettei käy niin kuin minulle on käynyt. Järki on vienyt minut ulos tuosta nykyisestä SRK-opetuksesta ja saanut minut kysymään montakin kertaa - mikä on Jumalan tahto.”” Raamatussa kerrotaan hyvin paljon siitä, että rukoilkaa viisautta, jota SRK vihaa, vihaa siis Raamattua ja sen sanomaa, joten tyhmät neitsyet ovat omassa kammioissaan.
””Sivutaan vielä sitä tämän palstn "helmasyntiä" eli hoitokokouksia. Niin ymmärränhän minä niitä jotka sanovat että ne olivat siunauksellisia. Koska juuri näissä hoitokokousissa jos missä kysytään sitä halua ja tahtoa uskoa epäilyset anteeksi.”” Sopii hyvin tyhmille neitsyille.
"Sanassa sanotaan, että koettele Henkiä, joka on Jumalan tahto, siihen ei VL pysty, koska on ihmisien tekemä sääntö."
vanha erkkikään.
Ensin vaahdotaan, ettei mitään henkiä ole olemassakaan, on vain kymmenen syntiä, kaikki muut on keksittyjä höpösyntejä, Jumalan sanan mukaan.
Sitten pokkana kirjotetaan, että koettele henkiä, Jumalan sanan mukaan.
"Tyytyä Jumalan tahtoon"- sisältyy monenlaisia asioita.
Omin sanoin selitytettynä Jumalan tahto on, että ihminen kääntyy Jumalan puoleen ja uskoo Jeesuksen lunastajakseen.
Tahto on myös, että rakkaus ("suurin niistä on..") saa tekemään lähimmäisille hyvää, eli kohtelemaan lähimmäistä niin kuin haluaa itseään kohdeltavan.
Usein kuitenkin "on Jumalan tahto" ilmaisua käytetään väärin. Vaikkapa seurakunnasta "poispotkituista" sanotaan, että se on Jumalan sallimus/tahto. Tässä on se ristiriita, että erottajana on SERAKUNTA ja sitten puhutaan tekoa Jumalan työnä.
"Onko epäileminen ensinkään syntiä?"
On ja ei!
Jumalasta epäileminen on syntiä! Ei kaivanne tarkennusta?
Sitä vastoin ajallisista asioista epäileminen ei ole! Raamattu nimenomaan kehottaa etsimään totuutta. Jos totuutta pitää vallitsevana ja täydellisenä olomuotona, mitä ihminen silloin etsisi? Niinpä ihmisen laatimia asioita tulee tarkastella kriittisesti ja tätä tarkastelua voi pitää epäilynä.
Ongelma muodostuu, kun seurakunta vaikkapa kieltää TV:n ja saarnaa sen oikeellisuutta kyselevät ihmiset syntiin langenneiksi. Totuuden etsintä tukahdutetaan vetoamalla mukamas Raamattuun, vaikka Raamattu tosiasiassa neuvoo etsimään ja myös KOETTELEMAAN, mikä oikeaa on.
Ristiriitaan johtaa mikä tahansa sääntö, joka on haettu Raamatun ulkopuolelta. Nythän on tullut tämä kuuliaisuusvaatimus seurakunnan sääntöjä kohtaan tärkeäksi ja seurakunnan erehtymättömyyden korostus. Raamattuhan kertoo erehtyvistä seurakunnista, mutta SRK alajärjestöineen on julistanut nykyisen seurakunnan erehtymättömäksi.
"Jumalasta epäileminen on syntiä! Ei kaivanne tarkennusta?"
Ja oikeastaan minä kaikesta huolimatta kaipaan tarkennusta. Lähinnä vain siksi etten varmasti ole ainoa ihminen joka on näiden nykiysten SRK-laisten oppien äärelä kysyny onko Jumalaa lainkaan olemassa?
On aika ilmeistä että aika moni kieltää Jumalan olemassa olon kokonaan luopuessaan vl opista?
Minusta on syykin on aika ilmeinen. Jos Jumala näytäytyy siinä ihmisääntöjen puvussa tai se on se mikä mielletään Jumalaksi niin aika luonnollinen jakumo on todeta ettei Jumalaa ole olemassa.
Onko Jumalan olemassa olon epäileminen viimekädessä kuitenkaan syntiä? Eikö Jeesus ollut kyllin voimallinen todistamaan Tuomakselle oman olemassa-olonsa. Ei Tuomas tullu hylätuksi siksi että hän epäili. Vaan päin vastoin.
Minusta Jumalan olemassa olon kyseenalaistaminen on ollut täysin luonteva oikea ja monellatapaa iaheelinen ja tarpeellinen kysymys esitettäväksi. Enkä näe mitään syytä miksi Jumala olisi kieltänyt minua esitämästä tuota kysymystä.
Ei minusta tullut Jumalan kieltäjää vaikka tuon kysymysksen esitinkin? Ja päin vastoin kuin yleesä halutaan puhua minä halusin pitää kiini Jumalasta ennen kaikkea siksi ette tässä kaikessa olisi muuten mitään järkeä.
Ajateletko ettei Jumala ole kyllin voimallinen todistamaan omasta olemassolostaan niillekin jotka kyseenalaistavat kaiken. Minä en näe mitään syytä miksei olisi. Ihminen ei vain omaltapuleltaan vain halua kääntyä Jumalan puoleen ja uskoa Hänen sanaansa.
Joten viimekädessä ajatelen että syntiä on ennen kaikkea Jumalan kieltäminen ei se että etsii Jumalan sanan totuutta.
Kuten mainitsin, ajatukset olivat omia!
Epäileminen on aivan inhimillistä ja se osoittaa, ettei luottamus ole täydellistä. Siihen ihminen ei kykene. "Kaikki ovat pois poikennet ja.." Tästä epäilevästä ihmismielestä ei kukaan ole välttynyt. Pieni lapsi ei vielä epäile..! Epäily kasvaa ymmärryksen mukana. Nämä kastekeskustelut todistavat sen. Siksi on palattava aina lapseksi, kun on jotakin alkanut itse ymmärtämään.
Laki vaatii täydellistä luottamista Jumalaan. Armo sallii Jeesuksen seuraamisen myös epäilevänä ja epätäydellisenä. Laki on lavea ja sitä voi muuttaa tilanteen ja taloudellisen hyödyn mukaan, mutta armo on täydellinen, eikä sitä ole koskaan tarvinnut muokata. Jeesus itse sanoi ristillä. Se on täytetty!
Jumala kykenee halutessaan todistamaan (lisää) olemassaolostansa. Kuitenkin Hän on ilmoittanut tahtonsa, eli "heillä on Mooses ja profeetat, kuunnelkoot heitä." Emme siis voi vaatia Jumalalta mitään lisäaineistoa. Sitä on kuitenkin lupa pyytää. Varoituksen sana lienee paikallaan, sillä Jumala voi osoittaa suuruutensa todella raskaiden kokemusten kautta!
"..Jos Jumala näyttäytyy siinä ihmissääntöjen puvussa.."
Tässähän se yksi vaikeus onkin. Mutta Jumala puhalsi PYHÄN HENGEN juuri sitä varten, että henki ilmoittaa puvun alle piiloutuneet! Ja omantunnon opettajaksi. Omatunto neuvoo koettelemaan, onko oppi oikea. Oikeaan oppiin omatunto vastaa rauhalla. "Minun rauhani, sen minä annan teille, kuten Jeesus sanoo.
Tuossa tulee esille, että väärä oppi ei anna rauhaa, koska sielulle rauhan voi antaa vain Jumala. Mieti, miksi TV-keskusteluille, hoitokokousopeille yms. ei ole vastattu omantunnon rauhalla..? Mutta jos pyydät ystävältäsi jotain tekoasi anteeksi, niin siitä ei tarvitse netissä kirjoitella, vaan rauha palaa sydämeen. Eihän järki tätä ymmärrä, koska Jumala on sen niin laittanut.
"Tyytyä Jumalan tahtoon"- sisältyy monenlaisia asioita.
Omin sanoin selitytettynä Jumalan tahto on, että ihminen kääntyy Jumalan puoleen ja uskoo Jeesuksen lunastajakseen.
Tahto on myös, että rakkaus ("suurin niistä on..") saa tekemään lähimmäisille hyvää, eli kohtelemaan lähimmäistä niin kuin haluaa itseään kohdeltavan.
Usein kuitenkin "on Jumalan tahto" ilmaisua käytetään väärin. Vaikkapa seurakunnasta "poispotkituista" sanotaan, että se on Jumalan sallimus/tahto. Tässä on se ristiriita, että erottajana on SERAKUNTA ja sitten puhutaan tekoa Jumalan työnä.
"Onko epäileminen ensinkään syntiä?"
On ja ei!
Jumalasta epäileminen on syntiä! Ei kaivanne tarkennusta?
Sitä vastoin ajallisista asioista epäileminen ei ole! Raamattu nimenomaan kehottaa etsimään totuutta. Jos totuutta pitää vallitsevana ja täydellisenä olomuotona, mitä ihminen silloin etsisi? Niinpä ihmisen laatimia asioita tulee tarkastella kriittisesti ja tätä tarkastelua voi pitää epäilynä.
Ongelma muodostuu, kun seurakunta vaikkapa kieltää TV:n ja saarnaa sen oikeellisuutta kyselevät ihmiset syntiin langenneiksi. Totuuden etsintä tukahdutetaan vetoamalla mukamas Raamattuun, vaikka Raamattu tosiasiassa neuvoo etsimään ja myös KOETTELEMAAN, mikä oikeaa on.
Ristiriitaan johtaa mikä tahansa sääntö, joka on haettu Raamatun ulkopuolelta. Nythän on tullut tämä kuuliaisuusvaatimus seurakunnan sääntöjä kohtaan tärkeäksi ja seurakunnan erehtymättömyyden korostus. Raamattuhan kertoo erehtyvistä seurakunnista, mutta SRK alajärjestöineen on julistanut nykyisen seurakunnan erehtymättömäksi.
"Jumalasta epäileminen on syntiä! Ei kaivanne tarkennusta?"
Ja oikeastaan minä kaikesta huolimatta kaipaan tarkennusta. Lähinnä vain siksi etten varmasti ole ainoa ihminen joka on näiden nykiysten SRK-laisten oppien äärelä kysyny onko Jumalaa lainkaan olemassa?
On aika ilmeistä että aika moni kieltää Jumalan olemassa olon kokonaan luopuessaan vl opista?
Minusta on syykin on aika ilmeinen. Jos Jumala näytäytyy siinä ihmisääntöjen puvussa tai se on se mikä mielletään Jumalaksi niin aika luonnollinen jakumo on todeta ettei Jumalaa ole olemassa.
Onko Jumalan olemassa olon epäileminen viimekädessä kuitenkaan syntiä? Eikö Jeesus ollut kyllin voimallinen todistamaan Tuomakselle oman olemassa-olonsa. Ei Tuomas tullu hylätuksi siksi että hän epäili. Vaan päin vastoin.
Minusta Jumalan olemassa olon kyseenalaistaminen on ollut täysin luonteva oikea ja monellatapaa iaheelinen ja tarpeellinen kysymys esitettäväksi. Enkä näe mitään syytä miksi Jumala olisi kieltänyt minua esitämästä tuota kysymystä.
Ei minusta tullut Jumalan kieltäjää vaikka tuon kysymysksen esitinkin? Ja päin vastoin kuin yleesä halutaan puhua minä halusin pitää kiini Jumalasta ennen kaikkea siksi ette tässä kaikessa olisi muuten mitään järkeä.
Ajateletko ettei Jumala ole kyllin voimallinen todistamaan omasta olemassolostaan niillekin jotka kyseenalaistavat kaiken. Minä en näe mitään syytä miksei olisi. Ihminen ei vain omaltapuleltaan vain halua kääntyä Jumalan puoleen ja uskoa Hänen sanaansa.
Joten viimekädessä ajatelen että syntiä on ennen kaikkea Jumalan kieltäminen ei se että etsii Jumalan sanan totuutta.
Kuten mainitsin, ajatukset olivat omia!
Epäileminen on aivan inhimillistä ja se osoittaa, ettei luottamus ole täydellistä. Siihen ihminen ei kykene. "Kaikki ovat pois poikennet ja.." Tästä epäilevästä ihmismielestä ei kukaan ole välttynyt. Pieni lapsi ei vielä epäile..! Epäily kasvaa ymmärryksen mukana. Nämä kastekeskustelut todistavat sen. Siksi on palattava aina lapseksi, kun on jotakin alkanut itse ymmärtämään.
Laki vaatii täydellistä luottamista Jumalaan. Armo sallii Jeesuksen seuraamisen myös epäilevänä ja epätäydellisenä. Laki on lavea ja sitä voi muuttaa tilanteen ja taloudellisen hyödyn mukaan, mutta armo on täydellinen, eikä sitä ole koskaan tarvinnut muokata. Jeesus itse sanoi ristillä. Se on täytetty!
Jumala kykenee halutessaan todistamaan (lisää) olemassaolostansa. Kuitenkin Hän on ilmoittanut tahtonsa, eli "heillä on Mooses ja profeetat, kuunnelkoot heitä." Emme siis voi vaatia Jumalalta mitään lisäaineistoa. Sitä on kuitenkin lupa pyytää. Varoituksen sana lienee paikallaan, sillä Jumala voi osoittaa suuruutensa todella raskaiden kokemusten kautta!
"..Jos Jumala näyttäytyy siinä ihmissääntöjen puvussa.."
Tunnistan tässä vuorokeskustelussa selkeän kristityn, ja Jumalaa pelkäävän ihmisen.
Tärkein, mitä meille voi suppeasti sanoa tuli esille >>Laki vaatii täydellistä luottamista Jumalaan. Armo sallii Jeesuksen seuraamisen myös epäilevänä ja epätäydellisenä. Laki on lavea ja sitä voi muuttaa tilanteen ja taloudellisen hyödyn mukaan, mutta armo on täydellinen, eikä sitä ole koskaan tarvinnut muokata. Jeesus itse sanoi ristillä. Se on täytetty! Kuka tuntee minut, tuntee myös Isän. Jumalala on kuitenkin meiltä salattu, Jeesus ei.
>>Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.
Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.
"Ongelman tekeekin He, kuten Hys hysin kuvaamat henkilöt, ja myös Hän, kun kirjoittaa elämisen periferiasta, juuri päällä 7 jaoketta, joista Kristus mahtuu vain yhteen. Suhde pitäisi olla juuri toisinpäin, sillä Jeesushan sanoo > Kuka tuntee minut, tuntee myös Isän. Jumalala on kuitenkin meiltä salattu, Jeesus ei."
En toiseltapuolen ymmärrä mitä tälläkin haluat sanoa. Toisaalta sanon sen että minua pahentaa se tapa jolla puhut aidan sijasta aidan seipäästä.
Puhumme tai ainakin minä yritä puhua yhdestä vl herätysliikeen ilmiöstä. Ja sinä puhut ihan kaikesta muusta.
Kuitenkaan et huomaa lainkaan kun sanon - Niin kuin ei huomannut hänkään joka sinun edellä vastasi -
"Ajateletko ettei Jumala ole kyllin voimallinen todistamaan omasta olemassolostaan niillekin jotka kyseenalaistavat kaiken. Minä en näe mitään syytä miksei olisi. Ihminen ei vain omaltapuleltaan vain halua kääntyä Jumalan puoleen ja uskoa Hänen sanaansa."
Ei sinusta eikä minusta tule täysin ymmärtävää tuon Jumalan sanan äärellä ei vaikka kuinka olisimme tulleet tuntemaan Kristuksen.
Ja vaikka kuinka puhutelen itseäni vl:nä se ei kuitenkaan anna oikeutta osoitaa minua sormella ikään kuin kaikki se mikä ei ole SRK - lestadiolaisuudessa raamatun mukaista olisi = se mitä itse ajattelen.
Sillä mitä minä oikeasti sanon tai ajatelen ei varmaankaan ole mitään merkitystä sinulle. Koska olen automaattisesti SRK leima otsassa. Niinkö?
"Ajateletko ettei Jumala ole kyllin voimallinen todistamaan omasta olemassolostaan niillekin jotka kyseenalaistavat kaiken. Minä en näe mitään syytä miksei olisi. Ihminen ei vain omaltapuleltaan vain halua kääntyä Jumalan puoleen ja uskoa Hänen sanaansa." Jumalan olemassa oli tuli ihmisille selväksi lihaksi 2000v sitten, joten en voi mitään, ellet tätä tajua. Jeesus on Jumala, yksi kolmiyhteydestä.
””Ei sinusta eikä minusta tule täysin ymmärtävää tuon Jumalan sanan äärellä ei vaikka kuinka olisimme tulleet tuntemaan Kristuksen.”” Taisit unohtaa Pyhän Hengen, Hän on minulle avannut, mutta olen pahoillani, ei sinulle, ja siksi et ymmärrä minua, mutta se ei ole minun vika, vaan sinun. Pahastu niin paljon kun haluat, mutta näin se vaan on.
””Sillä mitä minä oikeasti sanon tai ajatelen ei varmaankaan ole mitään merkitystä sinulle. Koska olen automaattisesti SRK leima otsassa. Niinkö?”” Minua ei leimat kiinnosta, mutta älä leiki kerettiläistä, sinulla on oivallisia kysymyksiä sekä vastauksia, mutta närkästyt heti jota tuodaan teologista taustaa.
Muutenkin meillä on yhteistä, molemmat teemme kirjoitusvirheitä.
Sinä et ole edes kysynyt. Ja kuitenkin sinä latelet tuomioita ihan kuin vl konsanaan..
"Taisit unohtaa Pyhän Hengen, Hän on minulle avannut, mutta olen pahoillani, ei sinulle, ja siksi et ymmärrä minua, mutta se ei ole minun vika, vaan sinun. Pahastu niin paljon kun haluat, mutta näin se vaan on."
Pyhä Henki toki avaa meille sanaa muttei sinusta tule täysin ymmärtävää. Ei vaikka kuinka näyt ajatelevan niin. Raamattu kuintekin sanoo ihan yksiselitteisesti että täällä ajassa katsomme kuin kuvastimesta ja iankaikkisuudessa katsomme silmästä silmään. Peili ei näytä meille kaikkea. Se saataa jopa vääristää kuvan jonka näemme.
Jos et ole valmis nöyrtymään ja myöntämään omaa vajavaisuuttasi Jumalan (Kristuksen) edessä olet hengelisesti hyvin ylpeä. Sinulle Jumalan tahto on vain sitä että löytää Kristuksen ei sitä että ottaisit vuoteesi ja kävisit Krstusta seuraamaan. NIINKÖ? Koska vaikka emme ole lain alla omatuntomme kuitenkin sanoo että laki on hyvä.
Sinä tuomitset minut kysymättä toisen uskottomaksi siksi että olen kehoitanut imisiä koettelemaan etteivät lähde kaikkien "jeesuskauppiaitten" ja karismaatikkojen mukaan. Ettäs oikeasti seuraisivat Kristusta.
Teologista taustaa ... niinpä niin
Tiedätkö mistä minä oikeasti närkästyn ... siitä että sinun ehdottomuutesi ja fundamentalistinen raamatun tulkintasi on yhtä kaikka yhtä tuomitsevaa kuin se SRK raamatun tulkinta.
Ei vaikka kuinka sinun tekstejä kuinka kaikessa rakkaudessa ja nöyryydessä yrittäisi lukea. Koska se mitä sinä raamatusta poimit ei useimmiten lainkaan liity aina siihen asiaan ja kysymykseen jota pohditaan.
Ihan samalla tavalla vl tekvät kun heiltä kysyy. Puhutaan muusta kuin siitä mitä kysytään.
Onhan se "hyvä" että nostat aina vain joka kohtaan ne raamatun paikat jotka puhuvat Kristuksesta. Kuitenkin minulle on Jumalan sana myös se muu osa joka tuohon raamatuksi kutsuttuun kirjaan on kirjoitettu.
"Taisit unohtaa Pyhän Hengen, Hän on minulle avannut, mutta olen pahoillani, ei sinulle, ja siksi et ymmärrä minua, mutta se ei ole minun vika, vaan sinun. Pahastu niin paljon kun haluat, mutta näin se vaan on."
Voisit miettiä sitä kuinka tälläinen kometi edesautaa evankeliumin työtä. Minusta ei mitenkään. Itse syytät tästä vl ja kuitenkin teet itse samoin miksi?
Laittaistko Hys joskus niitä Raamatun paikkoja, mistä otat lainaukst, ovat hieman ontuvia.
""Raamattu kuintekin sanoo ihan yksiselitteisesti että täällä ajassa katsomme kuin kuvastimesta ja iankaikkisuudessa katsomme silmästä silmään. Peili ei näytä meille kaikkea. Se saataa jopa vääristää kuvan jonka näemme. "" Eli yksiselitteisesti, ja toinen lause, vääristää kuvaa?? Eli ei yksiselitteinen.
"""Jos et ole valmis nöyrtymään ja myöntämään omaa vajavaisuuttasi Jumalan (Kristuksen) edessä olet hengelisesti hyvin ylpeä."" Lue hieman tarekmmin >> Kirjoitin, Jeesuksen edessävoimme olla aina sellaisena kun olemme, eikö tämä ole jo todella luottamusta, sinä, jos kukaan osaat vääntää vaikka ratakiskon mutkille, ja ihmettelet, mikä sille tuli.
"""Sinulle Jumalan tahto on vain sitä että löytää Kristuksen ei sitä että ottaisit vuoteesi ja kävisit Kristusta seuraamaan. NIINKÖ? "" Niin. Jeeushan sanoi, tehkää kaikesta kansoista minun opetuslapsiani. Etkö sinä ole meitä
"" Koska vaikka emme ole lain alla omatuntomme kuitenkin sanoo että laki on hyvä. " Tottakai laki on voimassa, muttei meille kristityille, meillä on sovittaja. Jos laki ei olisi voimassa, mikä olisi ordodoksi- juutalaisten kohtalo?? Kerro se.
"""Sinä tuomitset minut kysymättä toisen uskottomaksi siksi että olen kehoitanut imisiä koettelemaan etteivät lähde kaikkien "jeesuskauppiaitten" ja karismaatikkojen mukaan."" Tuomitsenko, miten??? Mutta jeeuskauppias on juuri SRK, mutta Jeesuskauppias on ihminen, joka on ylhäältä uudestisynyntynyt kristitty.
""edätkö mistä minä oikeasti närkästyn ... siitä että sinun ehdottomuutesi ja fundamentalistinen raamatun tulkintasi on yhtä kaikka yhtä tuomitsevaa kuin se SRK raamatun tulkinta."" Pitäsikö minun vähätellä Herraa Jeesusta, älä edes odota sitä, kaikenmaaiman OM kertoo kyllä todella kuten sinä " jeesuskauppiaita" mutta näin se on, joku ärsyyntyy sittä, jos ei tajua, joku siitä jos joutuu lausumaan Jeesuksen nimen.
"" vaikka kuinka sinun tekstejä kuinka kaikessa rakkaudessa ja nöyryydessä yrittäisi lukea. Koska se mitä sinä raamatusta poimit ei useimmiten lainkaan liity aina siihen asiaan ja kysymykseen jota pohditaan."" Mikä esimerkiksi, ja milloin sinä poimit niin, että on tekstin pakka näkysällä. Kerro missä olen vastannut väärin. Mutta sinä aina sanot, että et ymmärrä, silloin sinä et ymmärrä, et edes väärä saatikka oikeaa. Mutta valaise nyt missä?
""han se "hyvä" että nostat aina vain joka kohtaan ne raamatun paikat jotka puhuvat Kristuksesta. Kuitenkin minulle on Jumalan sana myös se muu osa joka tuohon raamatuksi kutsuttuun kirjaan on kirjoitettu. "" Ei lähellekkään, minulle Raamattu ei ole raamattu, vaan Raamattu, ja sana ei ole sana, vaan Sana, ja Sana on logos, Jeesus Kristus. ( Panen Raamatun tekstin, vastoin tahtaasi, Joh 1;1 >Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala
"Niin kuin ei huomannut hänkään joka sinun edellä vastasi -"
Tarkoittanet minua?
Voisitko ystävällisesti toistaa huomaamatta jääneen kysymyksesi?
Jos ko. kysymyksesi oli.. "Ajateletko ettei Jumala ole kyllin voimallinen todistamaan omasta olemassolostaan niillekin.." niin vastaukseni oli: "Jumala kykenee halutessaan todistamaan (lisää) olemassaolostansa."
Sama lopputulos kysymykseesi on, kun vastaan, en ajattele!
"Ajateletko ettei Jumala ole kyllin voimallinen todistamaan omasta olemassolostaan niillekin jotka kyseenalaistavat kaiken. Minä en näe mitään syytä miksei olisi. Ihminen ei vain omaltapuleltaan vain halua kääntyä Jumalan puoleen ja uskoa Hänen sanaansa."
Eikä sinänsä sinulle ollut tuo viesti vaikka sinuun viittasin. Kun puhumme siitä kuinka Jumala todistaa omasta olemassaolostaan niin aika paljon näkee sitä että ihmisillä on tarve nähdä ihmeitä. Ihan kuin raamatun aikoinakin.
Pitää nähdä ihme jotta voisi uskoa? Tai pitää saada konkreettinen tunne Jumalan läsnäolosta.
En tiedä oletko koskaan ollut tekemisissä minkään karismaattisen liikeen tai suunnan kanssa. Toki tälläisiä karismaattisia keskittymiä löytyy aivan kirkon sisältäkin.
Ihmisillä on usein kova tarve määrätä kuinka Jumala tulee ilmoitaa itsestään. Ja kuitenkin Jumala todistaa ennenkaikkea sanallaan.
Ja tuohon sanaan - sana - liityy aisoita ja merkityksiä joita joskus on täälläkin pohdittu.
Raamattu käytää tuota ilmausta monenlaisissakin merkityksissä. Jota en ole kyllin ymmärtävä selittämään. Tuohon monimerkitykeen kuitenkin sisältyy vastau kysymykseen kuinka Jumala todistaa itsestään.
Ei ole kyse viimekädessä siitä ettei Jumalan todistus itsestään olisi sellaisenaan voimallinen ja pätevä vaan siitä että ihminen ei halua sitä kuulla sellaisena kuin se on meille Jumalan sassa ilmoitettu.
Minäpä laita sinulle nyt tuon raamtaun paikan
Se on 1. korintolaiskirjeessä 13 luvussa
8 Ei rakkaus koskaan väsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
9 Sillä me ymmärrämme puolittain, ja propheteeraamme puolittain.
10 Mutta kuin täydellinen tulee, sitte vajaa lakkaa.
11 Kuin minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja ajattelin kuin lapsi; mutta sitte kuin minä mieheksi tulin, niin minä hylkäsin lapselliset.
12 Sillä nyt me näemme niinkuin peilistä tapauksessa, mutta silloin kasvoista kasvoihin: nyt minä tunnen puolittain, vaan silloin minä tunnen niiinkuin minä tuttu olen.
13 Mutta nyt pysyvät usko, toivo, rakkaus, nämät kolme; vaan rakkaus on suurin niistä.
"""Sinulle Jumalan tahto on vain sitä että löytää Kristuksen ei sitä että ottaisit vuoteesi ja kävisit Kristusta seuraamaan. NIINKÖ? "" Niin. Jeeushan sanoi, tehkää kaikesta kansoista minun opetuslapsiani. Etkö sinä ole meitä"
Minä hetkittäin toivoisin että puhuisit siitä asiasta mistä avauksessa keskutellaan. Onko Kristusen seuraaminen vain sitä että teemme heidät opteuslapsiksi? Ja vaikka näin voimme ajatella kuinka me sen teemme? Usko kun koskaan ei ole ihmisen teko vaan Jumalan.
Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanasta.
"""Sinä tuomitset minut kysymättä toisen uskottomaksi siksi että olen kehoitanut imisiä koettelemaan etteivät lähde kaikkien "jeesuskauppiaitten" ja karismaatikkojen mukaan."" Tuomitsenko, miten??? Mutta jeeuskauppias on juuri SRK, mutta Jeesuskauppias on ihminen, joka on ylhäältä uudestisynyntynyt kristitty.
Heität viestissäsi tälläisen komentin jota ei voi kaikessa rakkaudessa pitää rakentavana enkä voi ymmärtää sitä muutoin kuin kirjoitin.
"Taisit unohtaa Pyhän Hengen, Hän on minulle avannut, mutta olen pahoillani, ei sinulle, ja siksi et ymmärrä minua, mutta se ei ole minun vika, vaan sinun. Pahastu niin paljon kun haluat, mutta näin se vaan on."
- Koska sinusta olen Pyhää Henkeä vaille olen siis sinusta uskosta osaton ja matkalla kadotukseen - Tämä on juuri se sama tuomio jonka vl sanovat kenestä tahansa muusta joka ei ole vl. Minusta tässä ei ole mitään eroa eikä mitään uutta.
"" Koska vaikka emme ole lain alla omatuntomme kuitenkin sanoo että laki on hyvä. " Tottakai laki on voimassa, muttei meille kristityille, meillä on sovittaja. Jos laki ei olisi voimassa, mikä olisi ordodoksi- juutalaisten kohtalo?? Kerro se.
Minä en sano lain voimassa olosta yhtään mitään... Minä sanon että Jumalan laki on hyvä. Ymmärrätkö sinä lainkaan kuin hyvä se onkaan ja kuinka täydellinen. Ehkä sinä sen ymmärryksen kautta ymmärtäisit myös sen kuinka täydellinen Kristus oli sen täyttäessään.
"Voisit miettiä sitä kuinka tälläinen kometi edesautaa evankeliumin työtä. Minusta ei mitenkään. Itse syytät tästä vl ja kuitenkin teet itse samoin miksi? "" Mitä teen samoin?"
Omalla ehdottomuudellasi tuomitset muita uskosta osatomaksi ja kadotukseen matkalaisiksi. Kuten em komenteissani totean. Teet sen suoraan tietoisesti toista loukaten. Ja sitten vetäydyt sen saman fraasin taakse kuin vl - en minä loukaa vaan se että sanot "totuuden".
Totuuden sinä toki voit sanoa ja varmaan usein sanotkin mutta kun se mitä sanot ei vastaa siihen mitä kysytään. Ja juuri näin vl tekevät. Sen sijaan että he vastaisivat siihen mitä kystytään he puhuvat ihan kaikesat muusta.
Ymmärrän minä sen mitä sinä vl karsastat mutta sinä et ymmärrä lainkaan sitä mitä minä karsasta yhtä kaikki niissä kristityiksi itsään kutusuvissa piireissä. Ja se on nimenomaan se vallan käyttö.
Et näytä lainkaan huomaavan että pyrit orjuuttamaan muita lain töihin (en puhu nyt tästä viestistäsi vaan yleensä).
Pienille lapsille äiti merkitsee turvaa ja lohtua sekä päivittäistä huoltajaa. Perheen nuorille äiti on juttelukumppani, kertoo 12 lapsen äiti Varpu Turpeinen.
Roolini äitinä on muutunut perheen eri vaiheiden myötä, sanoo Varpu Turpeinen, kahdentoista lapsen äiti. -Lasten ollessa pieniä työtä oli paljon. Vaikka äidillä on yhä paljon vastuuta arkisten askareiden toteuttamisessa, kotityöt jaetaan perheenjäsenten taitojen ja lahjojen mukaan.
Varpu kokee, että viime vuodet ovat olleet helpompia kuin aiemmat. Omaa aikaa jää nyt enemmän.
-Äiti on syli. Pienille lapsille äiti merkitsee turvaa ja lohtua sekä päivittäistä huoltajaa, Varpu kertoo. -Perheen nuorille äiti on juttelukumppani. Keittiön pitkän pöydän ääressä on vietetty monet hetket yhdessä.
Rauhoittuminen yhdessäolooon luo mahdollisuuden rakentaviin keskusteluihin. Äidillä ei ole useinkaan valmiita vastauksia, vaan kysymyksiä pohditaan yhdessä. Varpun kokemus on, että näissä arkisissa tilanteissa myös uskon näkökulma tulee heidän kodissaan luontevimmin esille.
- Äiti on rukoilija. On hetkiä, jolloin äiti rukoilee hiljaa: "Anna oikeita sanoja." Toisaalta äidin jatkuva hiljainen rukous perheen keskellä on "Rakas Jeesus, siunaa meitä."
Vuoden kierrossa on juhlahetkiä, joissa äidillä on oma erityinen roolinsa.
-Äiti on tunnelman luoja. Joulua hän valmistelee vähitellen, ja perhe virittäytyy kuin itsestään juhlan tuntuun. Samalla tavalla valmistaudutaan suviseuroihin. Äiti hankkii pikkuhiljaa vaatteita ja muuta tarpeellista. Käytännöllisiltä tuntuvat toimet viestivät lapsillekkin, että perhe valmistautuu arjesta poikkeavaan tapahtumaan. Loma-aikoihin suunnitellaan myös muita kohokohtia, kuten kaupunkireissuja.
Varpu kokee äitiyden Jumalan suomaksi elämäntyöksi, jonka edessä tuntee pienuuttakin. Omille nuorilleen hän haluaisi jättää perinnöksi positiivisen kuvan äidistä, jonka elämässä vallitsevat toivon näköalat.
Päivämies 7.5.2008
kuhan vain todettiin että perheessä olis 8 lasta joista vanhin oli 10 vuotias. Ihan se ja sama oliko tuota tietoa lehdessä vai ei mikään salaisuus se ei ole että tälläisiä perheitä on olemassa.
En jaksanut lukea litaaniasi kokonaan, mutta sen kuvan sain, että ehkäisy ei mielestäs ole jumalan tahdon vastaista,
jos uskot jumalaan niin uskot myös, että jumala luo jokaisen ihmisen, eli puutut jumalan luomistyöhön etkä tyydy jumalan tahtoon käyttäessäsi ehkäisyä.
Siis onko joku täälkä sitä mieltä, että jumala ei tiedä milloin on hyvä aika luoda uusi elämä, että joku ihminen olisi viisaampi jumalaa päättäessään milloin on aika "luoda" uusi ihminen?
Niin kyllä olet oikeassa että Jumala (joka muuten on tapana kirjoitaa isolla) on luonut jokaisen ihmisen. Mutta se ei tarkoita samaa kuin vauvavarasto joka taas on keretiläistä harhaoppia.
Elämä joka ei ole alkanut kuinka se taitaa olla olemassa?
"tyydy jumalan tahtoon käyttäessäsi ehkäisyä.
Siis onko joku täälkä sitä mieltä, että jumala ei tiedä milloin on hyvä aika luoda uusi elämä, että joku ihminen olisi viisaampi jumalaa päättäessään milloin on aika "luoda" uusi ihminen?"
Antoiko Jumala sinulle oikeuden pahoinpidellä vaimoisi sekillä? Tai antoiko Jumala sinulle omantunnon jonka mukaan sinun tulisi kantaa vastuuta elämässäsi niin ettei lähimmäisesi kärsi?
Edelleen minä kysyn sinulta että onko tappaminen sallittua? Tai lähimmäisen pahoinpitely?
Ei ole mitään eroa vahingoitatko lastasi jos kuitenkin niin teet? Tai vaihtoehtoisesti sekä vaimoasi että lapisiasi?
Ei Jumala heittänyt meitä tuuliajolle ja sanonut elä holtittomasti ja usko kohtaloon.
Sinun perustelusi ontuvat siksi että Jumalan kädestä sinun tulisi sitten ottaa myös kuolema joka varmaankin seuraisi melko viattomien ja helpostikkin hoidettavien sairauksien jälkeen. SEKIN olisi sitten Jumalan tahto.
Ehkäisy on omantunnon kysymys minusta. Mutta sinä ilmeisesti yrität laitaa suuhuni sanoja joita siellä ei ole - "En jaksanut lukea litaaniasi kokonaan, mutta sen kuvan sain, että ehkäisy ei mielestäs ole jumalan tahdon vastaista,"
Ehkäisy voi olla silkaa itsekyyttä. Ahneutta ja paljoa muuta. Mutta yhtä kaikki ehäisemättömyys voi ja minusta on joissain tilanteissa syntiä.
Ehkäisy ei ole tappamista. Hedelmöittymätön siittiö tai munasolu ei ole minkään valtakunnan ihminen. Niin kauan kuin ihminen tappaa eläimiä ja toisiaan sodissa ja niin kauan kuin se hyväksytään yhteisen hyvän nimissä (myös puolustussota), ei ole varaa arvostella ehkäisyn käyttäjiä.
Itsekkäistä syistä sinä jätät myös ehkäisemättä! Mikä on motiivisi siinä? Uskotko sillä pelastuvasi tai tekeväsi Jumalan tahdon? Jumalan tahdon toteutat, kun jätät tuomitsematta ehkäisyn käyttäjän!
Luulempa myös, että on aika kovaa omakehua kuvitella olevansa epäitsekäs, jos ei käytä ehkäisyä.
Kerropa vielä, missä asioissa ihminen saa käyttää järkeään, niin ettei se olis syntiä? Miksi Jumala olis luonut järjen, jos sitä ei saa käyttää? Onko tuo ehkäisyn käyttäjien arvostelu sitten järkevää?
Puhut Jumalan luomistyöhön puuttumisesta? Älä sitten vahingoita mitään, minkä Jumala on luonut! Ja älä ainakaan puutu Jumalan luomistyöhön, tässä tapauksessa ehkäisyä käyttävän ihmisen elämään. Noilla puheilla vaan syyllistät ja ajat ihmisiä itsarin partaalle. Mihin Jeesuksen opetukseen tuo arvostelusi perustuu? Ketä se vahingoittaa, jos joku käyttää ehkäisyä? Ota vastuu puheistasi.
Jos et pysty ajattelemaa asiaa muulta kannalta, niin sitten on vaan parempi olla tyytyväinen itseensä ja nostaa omaa häntää, jos tuntuu, että Jumalan mieliksi osaat olla.
Oliko tarkoituksesi antaa "rakkauden neuvoja" ja vai olla osoittaa toista sormella syntiseksi? Siis kivittää!
Jos haluat saada vl:iä muuttamaan käsitystään ehkäisystä, sinun täytyy todistaa uskottavasti, että raamattu ei kiellä ehkäisyä.
Ihmisten omatekoisia selityksiä Jumalan tahdosta he eivät usko.
Heidät on saatu uskomaan, että raamattu kieltää ehkäisyn