Tehdäänkö sepelvaltimoiden varjoainekuvaus aina, kun jostain löytyy tukos? Pitäisikö olla tyytyväinen suhteellisen nopean tutkimisen vuoksi vaikko potea kammoa tutkimuksen vuoksi? Tunteet vaihtelevat koko ajan.
Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus
huominen pelottaa
52162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Silloin kun epäillään suonen ahtaumaa,on ainut varma menetelmä löytää mahdolliset tukkeumat sekä niiden sijainti.
Olet ilmeisesti rasitus EKG:n kautta saanut lähetteen varjoainekuvaukseen.
Ymmärsin että tutkimukseen pääsysi edennyt nopeasti,ole tyytyväinen siitä,itse jonotin rapakunnossa ensimmäiseen varjoainekuvaukseeni puoli vuotta ja siitä sitten uusi odotus pallolaajennukseen joka käynnistyi huomattavasti lyhyemmällä jonotuksella.
Oheisena pieni linkki aiheesta,googlella löytyy paljon muutakin hakusanalla angiografia.
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,570,1159,1160,7285
on toimenpide nimeltään. Se tehdään ilman nukutusta ja totisesti toivon, että se menee siedettävästi. Tätä ennen on tehty aortankaaren angiografia,joka oli pelkkä helppo kuvaus. Siinä selvisi syy. Rasituskoetta ei ole tehty. Siis miltä tämä tutkimus tuntui? Sitä jännitän nyt ja sen jälkeen tulosta ja sen jälkeen seuraavan viikon toimenpidettä.
Toimenpide on hyvin kivuton,varjoaine saattaa aiheuttaa vähän lämpöaaltoja,esilääkitys annetaan melko varmasti joten olo on rento.
Onnea matkaan.
Mulle on tehty varjoainekuvaus parikin kertaa.
Ei ole kummonen juttu. Pikkasen nipistää kun (mun tapauksessa) tehtiin pieni haava ranteeseen mistä piuha laitetaan sisään.
Ei satu. Syynä on se, että verisuonissa ei ole hermoja!
Seurasin itsekin monitorista kun lääkäri tupsutteli varjoainetta ja miten kulki suonissa.
Tukos näkyi selvästi. Toisella kerralla tehtiin saman tien pallolaajennuskin.
Pieni mustelma oli ranteessa ehkä pari viikkoa.
Jos jännittää saa rauhottavia lääkkeitä.
Nitroa annetaan sen vuoksi -ainakin minulle-että se laajentaa verisuonia, mutta se liittyy kai enemmän sitten siihen pallolaajennukseen eikä varjoainekuvaukseen.
Toinen tavoista on sydämen varjoainekuvaus eli koronaariangiografia ja toinen on sepelvaltimoiden tietokonetomografiatutkimus.Tietokonetomografiassa nähdään helposti onko mahdollisia tukkeumia.Helppo tapa tutkia suonet.Potilas voi toimia tutkimuksen jälkeen normaalisti.Angiografian hyviä puolia on pallolaajennuksen välitön suorittaminen toimenpiteen yhteydessä.Ranteen kautta tai nivusesta mennään sisään.Koronaariangiografiassa ei anneta nitro-tyyppistä lääkeainetta.Pallolaajennuksessa röntgenlääkäri tai kardiologi mittaa monitorilta ahtautuman suuruuden ja määrittää tarvittavan stentin koon.Verta ohentavaa lääkettä eli hepariinia annetaan suoneen keskimäärin 10000 iu eli 2ml hepariinia suoneen riippuen asiakkaasta ja act:n määrästä.ACT on verikoe joka otetaan välittömästi ennen pallolaajennustoimenpidettä.Sillä mitataan veren hyytymistekijöiden määrää.Sen jälkeen määrätään hepariinin määrä riippuen hyytymistekijöistä. 10000 i.u eli 2 ml on vain keskiarvo. Verta pitää ohentaa jotta stentti olisi helpompi kiinnittää paikoilleen.Stentti on teräsverkon kappale, joka auttaa suonta toimimaan ahtautumiskohdassa. 70% stenteistä toimii moitteettomasti 10 vuoden jälkeen asentamisesta. Loput ahtautuvat uudelleen.