Ilmastoinnin aiheuttama lisäkulutus

voi olla että kirjoitan nyt aivan typeriä kun fysiikka ei koskaan ole ollut vahvoja lajeja, mutta kysyn kuitenkin seuraavaa. kuinka auton sähkölaitteet (penkinlämmitin, puhallin ym.) voivat lisätä kulutusta silloin kun ne ottavat käyttövirtansa laturilta joka pyörii aina vakionopeudella eikä ymmärtääkseni virrantarpeen mukaan?

ilmastointi on eri juttu koska sille on kai erilliset käyttölaitteet?

tdi kirjoitti:

voi olla että kirjoitan nyt aivan typeriä kun fysiikka ei koskaan ole ollut vahvoja lajeja, mutta kysyn kuitenkin seuraavaa. kuinka auton sähkölaitteet (penkinlämmitin, puhallin ym.) voivat lisätä kulutusta silloin kun ne ottavat käyttövirtansa laturilta joka pyörii aina vakionopeudella eikä ymmärtääkseni virrantarpeen mukaan?

ilmastointi on eri juttu koska sille on kai erilliset käyttölaitteet?

Lue lisää

Oletan, että laturin pyörintävastus on sitä suurempi, mitä enemmän on virrankulutusta oli virtaa kuluttava laite mikä hyvänsä. Suuri virrankulutus merkitsee tavallaan samaa kuin jos auto kulkisi lievään ylämäkeen. Ja sen vaatima lisäteho tuotetaan polttamalla lisää polttoainetta.

(Tämän amatöörien keskustelun joku varsinainen autoasiantuntija palauttakoon oikeille raiteille.)

Kuluttaja kirjoitti:

Oletan, että laturin pyörintävastus on sitä suurempi, mitä enemmän on virrankulutusta oli virtaa kuluttava laite mikä hyvänsä. Suuri virrankulutus merkitsee tavallaan samaa kuin jos auto kulkisi lievään ylämäkeen. Ja sen vaatima lisäteho tuotetaan polttamalla lisää polttoainetta.

(Tämän amatöörien keskustelun joku varsinainen autoasiantuntija palauttakoon oikeille raiteille.)

Lue lisää

Irrallaan otettunahan se laturi pyörii tosi keveästi mutta silloin kun se rupeaa tuotamaan virtaa niin vastus on ihan eri luokkaa.

latauksessa kirjoitti:

Irrallaan otettunahan se laturi pyörii tosi keveästi mutta silloin kun se rupeaa tuotamaan virtaa niin vastus on ihan eri luokkaa.

tuollainen sähkögeneraattori tuottaa tietyn määrän virtaa pyörimisvastuksen ollessa vakio. eli virrankulutus ei muuta laturin pyörimisvastusta. näin ollen myöskään laturista virtansa saavat sähkölaitteet eivät lisää polttoaineenkulutusta.

insinööri kirjoitti:

tuollainen sähkögeneraattori tuottaa tietyn määrän virtaa pyörimisvastuksen ollessa vakio. eli virrankulutus ei muuta laturin pyörimisvastusta. näin ollen myöskään laturista virtansa saavat sähkölaitteet eivät lisää polttoaineenkulutusta.

Lue lisää

Onko sitten niin, että laturin tuottamalle energialle on vain kaksi käyttövaihtoehtoa: sähköä sinne, missä sitä tarvitaan tai lämpönä ilmaan ? Vai onko kolmas vaihtoehto: varastointi akkuun ? Jos kolmas vaihtoehto pitää paikkansa, kaikki auton sähkönkulutusmuodot näkyvät lopulta polttoaineenkulutuksessa.

Mitkäs auton sähkölaitteet saavat sitten virtansa suoraan laturista ? Keskustelussa on mainittu ainakin istuimenlämmitin ja tuuletin (jotka toimivat vaikka auto ei käy !) Ja mitkä kaikki käyttävät suoraan akkuvirtaa ? Ilmastointi, valot, jäähdytysnesteen lämmittimet (jos on), starttimoottori, ... ? Mutta kun jotenkin tuntuu siltä, että nämä kaikki kiertyvät samaan vyyhtiin.

Toivottavasti pian joku tietäjä selittää koko jutun perinpohjaisesti !

tdi kirjoitti:

voi olla että kirjoitan nyt aivan typeriä kun fysiikka ei koskaan ole ollut vahvoja lajeja, mutta kysyn kuitenkin seuraavaa. kuinka auton sähkölaitteet (penkinlämmitin, puhallin ym.) voivat lisätä kulutusta silloin kun ne ottavat käyttövirtansa laturilta joka pyörii aina vakionopeudella eikä ymmärtääkseni virrantarpeen mukaan?

ilmastointi on eri juttu koska sille on kai erilliset käyttölaitteet?

Lue lisää

Laturin pyörintänopeus on verrannolinen kampiakselin pyörimisnopeuteen (hemmetin pieni luisto on kyllä olemassa, jos on suurempi luisto niin ei kauaa, meinaan hihna menee, kokemusta on). Hihnavälityksen suhde on luokkaa 1 : 3 eli laturi pyörii tyypillisissä henkilöautoissa n. 3 x moottoria nopeammin, että tyhjäkäynnilläkin saadaan tarpeeksi sähköä. Hyötydieselit ja venemoottorit, jotka ovat hidaskierroksisempia vaativat vieläkin suuremman välityssuhteen.

Laturin moottorilta ottama vääntömomentti taas riippuu laturin kuormasta ja häviöistä. Ja moottorilta tarvittava teho on siis momentti x pyörimisnopeus (siinä on joku kerroinkin). En nyt viitsi kaivaa tarkkaa kaavaa tähän, löytynee ainakin lukion fysiikan kirjasta ja kakista teknisen alan asiaa käsittelevistä opuksista. Jos moottori pyörii nopeammin on tarvittava momentti vastaavasti pienempi, hyötysuhde muuttuu kyllä jonkin verran kierrosten muuttuessa.

Sen pienillä kierroksilla tarvittavan suuremman momentin kuulee hyvin kun starttaa auton jossa on hiukan löysä laturin hihna, meinaan vinkaisee silloin. Kun lisää kierroksia niin momentintarve pienenee ja luisto lakkaa. Jos on valot ja takalasinlämmitin päällä niin vinkuna palaa kun pudottaa taas tyhjäkäynnille.

Ainakin ennen oli Boschin laturien tyyppikilvessä mm. seuraavia tietoja: esim. 14 V = on laturin nimellinen latausjännite, 55 A = on laturin nimellinen (maksimi) antovirta, 22 = on luku joka kerrottuna 100:lla kertoo (laturin)pyörimisnopeuden, jolla se pystyy antamaan (oliko se nyt näin, en muista ihan varmasti suuruusluokka on oikein) 0,6 x nimellisvirtansa. Ja sitten helvetin pitkä sarjanumero.

Voin kertoa, että esim vain 35 A vaihtovirtalaturin ottama vääntömometti (pienillä kierroksilla) on niin suuri, että kun tein 3,5 hp 3600 kierroksen polttomoottorista ja laturista polttomoottorigeneraattorin, niin kun sen sai heräämään ja alkoi ladata akkua (täysillä) niin kune sammui, ellei sitä narrannut pistämällä aluksi piiriin sarjavastusta

Näitä tarinoita voisin kirjoittaa pitempään kuin viitsitte lukea, mutta työnantajani haluaisi saada siitä yli 100 eeroa / tunti. Jos haluatte yksityisopetusta voin tehdä sitä hintaan 100 mummoa / tunti (pimeänä tietysti ;=) vitsi, vitsi. Taidanpa lähteä kotiin ja juoda pullollisen kirkasta viinaa (tämä ei ollut vitsi, valitettavasti).

Kuluttaja kirjoitti:

Onko sitten niin, että laturin tuottamalle energialle on vain kaksi käyttövaihtoehtoa: sähköä sinne, missä sitä tarvitaan tai lämpönä ilmaan ? Vai onko kolmas vaihtoehto: varastointi akkuun ? Jos kolmas vaihtoehto pitää paikkansa, kaikki auton sähkönkulutusmuodot näkyvät lopulta polttoaineenkulutuksessa.

Mitkäs auton sähkölaitteet saavat sitten virtansa suoraan laturista ? Keskustelussa on mainittu ainakin istuimenlämmitin ja tuuletin (jotka toimivat vaikka auto ei käy !) Ja mitkä kaikki käyttävät suoraan akkuvirtaa ? Ilmastointi, valot, jäähdytysnesteen lämmittimet (jos on), starttimoottori, ... ? Mutta kun jotenkin tuntuu siltä, että nämä kaikki kiertyvät samaan vyyhtiin.

Toivottavasti pian joku tietäjä selittää koko jutun perinpohjaisesti !

Lue lisää

ensin. Jatkan sitten sulle vaikka humenna tarinaa kysymyksiisi. (jos aikaa jä...)

tämä kirjoitti:

Laturin pyörintänopeus on verrannolinen kampiakselin pyörimisnopeuteen (hemmetin pieni luisto on kyllä olemassa, jos on suurempi luisto niin ei kauaa, meinaan hihna menee, kokemusta on). Hihnavälityksen suhde on luokkaa 1 : 3 eli laturi pyörii tyypillisissä henkilöautoissa n. 3 x moottoria nopeammin, että tyhjäkäynnilläkin saadaan tarpeeksi sähköä. Hyötydieselit ja venemoottorit, jotka ovat hidaskierroksisempia vaativat vieläkin suuremman välityssuhteen.

Laturin moottorilta ottama vääntömomentti taas riippuu laturin kuormasta ja häviöistä. Ja moottorilta tarvittava teho on siis momentti x pyörimisnopeus (siinä on joku kerroinkin). En nyt viitsi kaivaa tarkkaa kaavaa tähän, löytynee ainakin lukion fysiikan kirjasta ja kakista teknisen alan asiaa käsittelevistä opuksista. Jos moottori pyörii nopeammin on tarvittava momentti vastaavasti pienempi, hyötysuhde muuttuu kyllä jonkin verran kierrosten muuttuessa.

Sen pienillä kierroksilla tarvittavan suuremman momentin kuulee hyvin kun starttaa auton jossa on hiukan löysä laturin hihna, meinaan vinkaisee silloin. Kun lisää kierroksia niin momentintarve pienenee ja luisto lakkaa. Jos on valot ja takalasinlämmitin päällä niin vinkuna palaa kun pudottaa taas tyhjäkäynnille.

Ainakin ennen oli Boschin laturien tyyppikilvessä mm. seuraavia tietoja: esim. 14 V = on laturin nimellinen latausjännite, 55 A = on laturin nimellinen (maksimi) antovirta, 22 = on luku joka kerrottuna 100:lla kertoo (laturin)pyörimisnopeuden, jolla se pystyy antamaan (oliko se nyt näin, en muista ihan varmasti suuruusluokka on oikein) 0,6 x nimellisvirtansa. Ja sitten helvetin pitkä sarjanumero.

Voin kertoa, että esim vain 35 A vaihtovirtalaturin ottama vääntömometti (pienillä kierroksilla) on niin suuri, että kun tein 3,5 hp 3600 kierroksen polttomoottorista ja laturista polttomoottorigeneraattorin, niin kun sen sai heräämään ja alkoi ladata akkua (täysillä) niin kune sammui, ellei sitä narrannut pistämällä aluksi piiriin sarjavastusta

Näitä tarinoita voisin kirjoittaa pitempään kuin viitsitte lukea, mutta työnantajani haluaisi saada siitä yli 100 eeroa / tunti. Jos haluatte yksityisopetusta voin tehdä sitä hintaan 100 mummoa / tunti (pimeänä tietysti ;=) vitsi, vitsi. Taidanpa lähteä kotiin ja juoda pullollisen kirkasta viinaa (tämä ei ollut vitsi, valitettavasti).

Lue lisää

Vastasit: "Laturin moottorilta ottama vääntömomentti taas riippuu laturin kuormasta ..." Siis mitä enemmän sähköä kulutetaan, sitä enemmän myös polttoainetta kuluu. Eli "Kuluttajan" klo 13.46-kommentti "Näin oletan" on oikeilla jäljillä, kun Kuluttaja vertaa lisävirrankulutusta lievään ylämäkeen ?

auttaako tämä kirjoitti:

ensin. Jatkan sitten sulle vaikka humenna tarinaa kysymyksiisi. (jos aikaa jä...)

Keskustelu jatkuu alemmassa haarassa kohdasta "Auttaako" ... "tämä".

Kuluttaja kirjoitti:

Vastasit: "Laturin moottorilta ottama vääntömomentti taas riippuu laturin kuormasta ..." Siis mitä enemmän sähköä kulutetaan, sitä enemmän myös polttoainetta kuluu. Eli "Kuluttajan" klo 13.46-kommentti "Näin oletan" on oikeilla jäljillä, kun Kuluttaja vertaa lisävirrankulutusta lievään ylämäkeen ?

Lue lisää

Oikeassa olet. Tosin sähkölaitteiden normaaliajossa ottama teho on varsin pieni (satoja Watteja kuitenkin ja sitten hyötysuhteet päälle), verrattuna vaikka ilmastointilaitteen kompressoriin tai sitten siihen pääasiaan, eli auton kuljettamiseen.

Nykyautoissa on kylläkin varsin tehokkaat laturit, enpä ole viimeaikojen volkkareissakaan nähnyt alle 90 Ampeerista, ja isoissa bemareissa ja mersuissa vielä suurempia, oliko jossain jo yli 2000 W (n. 150 A) laturi. Tätä maksimitehoa käytetään vain kovin harvoin. Ainakin diesel volkkareissa on ollut lämmitysvastuksia vesitilassa jolloin saadan moottori nopeammin lämpimäksi.

Tilanne sähkötehontarpeen suhteen tulee muuttumaan kun lähitulevaisuudessa siirrytään 42 V / 12 V kaksoissähköjärjestelmiin ja jarrutkin toimii sitten sähköllä.

Kuluttaja kirjoitti:

Onko sitten niin, että laturin tuottamalle energialle on vain kaksi käyttövaihtoehtoa: sähköä sinne, missä sitä tarvitaan tai lämpönä ilmaan ? Vai onko kolmas vaihtoehto: varastointi akkuun ? Jos kolmas vaihtoehto pitää paikkansa, kaikki auton sähkönkulutusmuodot näkyvät lopulta polttoaineenkulutuksessa.

Mitkäs auton sähkölaitteet saavat sitten virtansa suoraan laturista ? Keskustelussa on mainittu ainakin istuimenlämmitin ja tuuletin (jotka toimivat vaikka auto ei käy !) Ja mitkä kaikki käyttävät suoraan akkuvirtaa ? Ilmastointi, valot, jäähdytysnesteen lämmittimet (jos on), starttimoottori, ... ? Mutta kun jotenkin tuntuu siltä, että nämä kaikki kiertyvät samaan vyyhtiin.

Toivottavasti pian joku tietäjä selittää koko jutun perinpohjaisesti !

Lue lisää

Laturin tehtävänä on tuottaa kaikki se sähkö jota auto tarvitsee. Akku toimii ainoastaan varastona josta sähköä otetaan jos laturi ei pyöri tai sen teho ei riitä. Koneen käydessä laturin tulisi pitää akun napajännite n. 14 Voltissa jolloin se latautuu. Startin ja koneen seisoessa olleiden kuluttajien ottama sähkö korvataan siis koneen käydessä akkuun menevällä latausvirralla. Se voi alussa olla kymmeniä ampeereja, mutta laskee sitten nopeasti ja on täydellä akulla vain ampeerin muro-osia.

Moottorin käydessä laturista tulee siis kaikkien kulutuskohteiden tarvitsema sähkö, jota ne ottavat juuri niin paljon kuin tarvitsevat (kun jännite kojeen navoissa on oikea, yleensä jännitehäviöiden vuoksi hieman pienempi kuin 14 V, esim. tavallinen 55 W ajovalopolttimo ottaa juuri tuon tehon kun sen napoihin tulee 13,2 V jännite).

Kaikki auton sähkölaitteet voivat saada virtansa joko laturista tai akusta, kuten edellä selvittelin. Eri laitteilla on eroa siinä, että toiset voivat toimia riippumatta virta-avaimen asennosta (esim. pysäköintivalot ja sähköinen jäähdytyspuhallin) ja sitten monissa autoissa on avaimelle ns. "radioasento", kolmas on normaali "virta päällä" jolloin kaikki (paitsi starttimoottori) voivat toimia ja viimeisenä "starttiasento", jossa virta-avaimella annetaan startin solenoidille sähköä ja se kytkee startin päävirtapiirin. Starttiasennosta avaimen tulee palautua itsekseen "virta päällä" asentoon. Kun startataan kytkeyvät monissa autoissa siinä tilanteessa tarpeettomat, suuret virrankuluttajat (ajovalot, takalasinlämmitin jne.) pois, jolloin heikohkokin akku jaksaa paremmin antaa riittävän starttivirran. Lämpimän moottorin starttivirta jatkuvuustilassa on tavallisessa henkilöautossa n. 100 A luokkaa, mutta kylmällä suurempi ja hetkellinen virtapiikki aivan startin alkuhetkellä on luokkaa 1000 A.

Toivottavasti tämä selvitti enemmän kuin sekoitti ?

jatkuu kirjoitti:

Laturin tehtävänä on tuottaa kaikki se sähkö jota auto tarvitsee. Akku toimii ainoastaan varastona josta sähköä otetaan jos laturi ei pyöri tai sen teho ei riitä. Koneen käydessä laturin tulisi pitää akun napajännite n. 14 Voltissa jolloin se latautuu. Startin ja koneen seisoessa olleiden kuluttajien ottama sähkö korvataan siis koneen käydessä akkuun menevällä latausvirralla. Se voi alussa olla kymmeniä ampeereja, mutta laskee sitten nopeasti ja on täydellä akulla vain ampeerin muro-osia.

Moottorin käydessä laturista tulee siis kaikkien kulutuskohteiden tarvitsema sähkö, jota ne ottavat juuri niin paljon kuin tarvitsevat (kun jännite kojeen navoissa on oikea, yleensä jännitehäviöiden vuoksi hieman pienempi kuin 14 V, esim. tavallinen 55 W ajovalopolttimo ottaa juuri tuon tehon kun sen napoihin tulee 13,2 V jännite).

Kaikki auton sähkölaitteet voivat saada virtansa joko laturista tai akusta, kuten edellä selvittelin. Eri laitteilla on eroa siinä, että toiset voivat toimia riippumatta virta-avaimen asennosta (esim. pysäköintivalot ja sähköinen jäähdytyspuhallin) ja sitten monissa autoissa on avaimelle ns. "radioasento", kolmas on normaali "virta päällä" jolloin kaikki (paitsi starttimoottori) voivat toimia ja viimeisenä "starttiasento", jossa virta-avaimella annetaan startin solenoidille sähköä ja se kytkee startin päävirtapiirin. Starttiasennosta avaimen tulee palautua itsekseen "virta päällä" asentoon. Kun startataan kytkeyvät monissa autoissa siinä tilanteessa tarpeettomat, suuret virrankuluttajat (ajovalot, takalasinlämmitin jne.) pois, jolloin heikohkokin akku jaksaa paremmin antaa riittävän starttivirran. Lämpimän moottorin starttivirta jatkuvuustilassa on tavallisessa henkilöautossa n. 100 A luokkaa, mutta kylmällä suurempi ja hetkellinen virtapiikki aivan startin alkuhetkellä on luokkaa 1000 A.

Toivottavasti tämä selvitti enemmän kuin sekoitti ?

Lue lisää

varmaan osalle moni asia selvisi kirjoituksestasi, pääpiirteissään kuitenkin aika selvää kauraa monelle - luulisin... sano kuitenkin oma näkemyksesi siihen lisäävätkö "normaalit" sähkölaitteet polttoaineen kulutusta, esim penkinlämmittimet. itse olen edelleen sitä mieltä etteivät lisää?

tdi kirjoitti:

varmaan osalle moni asia selvisi kirjoituksestasi, pääpiirteissään kuitenkin aika selvää kauraa monelle - luulisin... sano kuitenkin oma näkemyksesi siihen lisäävätkö "normaalit" sähkölaitteet polttoaineen kulutusta, esim penkinlämmittimet. itse olen edelleen sitä mieltä etteivät lisää?

Lue lisää

Paljonhan olen yrittänyt selittää, mutta tarkennetaan vielä.

Auton sähkölaitteiden aiheuttama polttoaineen "lisäkulutus" riippuu kahdesta asiasta. (Oletetaan että kysymyksessä on tavallinen tehdastekoinen auto ja ei aleta rakentaa mitään virityksiä kulutuksen pienentämiseksi keinotekoisesti (esim, ottamalla laturi pois ja lataamalla akku kotona verkkovirralla).

Kulutus siis riippuu näistä:

1. Sähkölaitteen ottama teho
2. Sähkölaitteen käyttöaika

Tarvittava energiamäärä on tunnetusti teho x aika.
Tämä energia on sitten tuotettava laturilla jota moottori pyörittää ja kuluttaa enemmän polttoainetta jos tarvittava teho kasvaa. En ole polttomoottoritekniikan erikoistuntija, mutta olettamukseni on että polttomoottorin hyötysuhdekäyrässä ei ole sellaista ominaisuutta, että kuorman lisääminen pienentäisi polttoaineen kulutusta, vaikka hyötysuhde sinänsä paranisikin kuormaa lisättäessä.

Siis jokainen lisäwatti vaatii hieman lisää polttoainetta. Käytännössä nämä kuitenkin suhteellisen pienitehoiset ja varsinkin lyhytaikaisessa käytössä olevat kuluttajat, esim. penkinlämmittimet, aiheuttavat niin pienen kulutuksen lisäyksen, ettei se ole mitattavissa kuin laboratorio olosuhteissa.

Vaikka ajaisi joka päivä samaa reittiä töihin ihan samalla tavalla aiheuttaa esimerkiksi vasta- / myötätuuli paljon suuremman kulutusmuutoksen kuin mitä normaalien sähkölaitteiden päällä tai pois pitäminen vaikuttaa.

Minulla ainakin lämmityslaitteen puhallin on tasan siinä asennossa kuin ikkunoiden aukipysyminen ja matkustusmukavuus kulloinkin vaatii, samoin istuinlämmityksen termostaatti on juuri kullekin miellyttävimmässä asennossa, valoja pidän aina päällä niinkuin asetuksetkin määräävät. Takalasinlämmitys on niin pitkään päällä kunnes lasi on kokonaan kirkas (joskus kyllä unohtuu pidemmäksikin aikaa, kun merkkivalo jää oikean käden katveeseen).

Toisaalta mitään kyseiseen ajotilanteeseen tarpeettomia tai kiellettyjä laitteita en pidä päällä. (Täällähän käydään aina vähän väliä innokasta sumuvalo keskustelua ;=)

Kulutus 4.5 - 5.0 kesät talvet.
Kesällä nostaa kulutusta kovemmat nopeudet ja ilmastointikompura.
Talvella nostaa kulutusta talvirenkaat ja se että diesel kuluttaa kovilla pakkasilla enempi.
Tulos on siis -0.
Oma arvio ilmastoinnin vaikutuksesta noin 0.1-0.2 litraa / 100 km, kun ulkolämpötila > 20.
Tätä olen joskus kokeillut keväisin/syksyisin kun kompuraa ei tartte kytkemällä sen pois päältä.

mielipiteeni kirjoitti:

Paljonhan olen yrittänyt selittää, mutta tarkennetaan vielä.

Auton sähkölaitteiden aiheuttama polttoaineen "lisäkulutus" riippuu kahdesta asiasta. (Oletetaan että kysymyksessä on tavallinen tehdastekoinen auto ja ei aleta rakentaa mitään virityksiä kulutuksen pienentämiseksi keinotekoisesti (esim, ottamalla laturi pois ja lataamalla akku kotona verkkovirralla).

Kulutus siis riippuu näistä:

1. Sähkölaitteen ottama teho
2. Sähkölaitteen käyttöaika

Tarvittava energiamäärä on tunnetusti teho x aika.
Tämä energia on sitten tuotettava laturilla jota moottori pyörittää ja kuluttaa enemmän polttoainetta jos tarvittava teho kasvaa. En ole polttomoottoritekniikan erikoistuntija, mutta olettamukseni on että polttomoottorin hyötysuhdekäyrässä ei ole sellaista ominaisuutta, että kuorman lisääminen pienentäisi polttoaineen kulutusta, vaikka hyötysuhde sinänsä paranisikin kuormaa lisättäessä.

Siis jokainen lisäwatti vaatii hieman lisää polttoainetta. Käytännössä nämä kuitenkin suhteellisen pienitehoiset ja varsinkin lyhytaikaisessa käytössä olevat kuluttajat, esim. penkinlämmittimet, aiheuttavat niin pienen kulutuksen lisäyksen, ettei se ole mitattavissa kuin laboratorio olosuhteissa.

Vaikka ajaisi joka päivä samaa reittiä töihin ihan samalla tavalla aiheuttaa esimerkiksi vasta- / myötätuuli paljon suuremman kulutusmuutoksen kuin mitä normaalien sähkölaitteiden päällä tai pois pitäminen vaikuttaa.

Minulla ainakin lämmityslaitteen puhallin on tasan siinä asennossa kuin ikkunoiden aukipysyminen ja matkustusmukavuus kulloinkin vaatii, samoin istuinlämmityksen termostaatti on juuri kullekin miellyttävimmässä asennossa, valoja pidän aina päällä niinkuin asetuksetkin määräävät. Takalasinlämmitys on niin pitkään päällä kunnes lasi on kokonaan kirkas (joskus kyllä unohtuu pidemmäksikin aikaa, kun merkkivalo jää oikean käden katveeseen).

Toisaalta mitään kyseiseen ajotilanteeseen tarpeettomia tai kiellettyjä laitteita en pidä päällä. (Täällähän käydään aina vähän väliä innokasta sumuvalo keskustelua ;=)

Lue lisää

vielä kerran tyhmä pyytää tarkennusta... eli laturin pyörintävastus siis kasvaa mitä enemmän siitä virtaa otetaan? siitä kai tässä kaikessa yksinkertaisuudessa on kysymys?

muuten ei pieni pää voi ymmärtää kulutuksen kasvua?

tdi kirjoitti:

vielä kerran tyhmä pyytää tarkennusta... eli laturin pyörintävastus siis kasvaa mitä enemmän siitä virtaa otetaan? siitä kai tässä kaikessa yksinkertaisuudessa on kysymys?

muuten ei pieni pää voi ymmärtää kulutuksen kasvua?

Lue lisää

Kyllä, noin se juuri on.

Pyörintävastus (siis vääntömomentti) joka on jotain ilman kuormaa, kasvaa kun laitetaan sähkölaitteita päälle.

Siitä keskusteltu joillain palstoilla ja tuo luku on kai ollut halvin kylmäaineen täydennykselle ja huollollekin ? Mutta ei arvattavasti ole Stockmannin hinta ;=)

tai siis ainakin sellainen auto jossa on ilmastointilaite. Sitten voin kokeilla. Nykyinen autoni on peruskouluikäinen Golf ja siinä ei kyseistä hienoutta ole.

ps. englannin kieli ei ole vahvimpia puoliani, kuten otsikosta huomannette, vai menikö vahingossa oikein ?

Se että autossa on yleensä ilmastointilaite, aiheuttaa hyvin pienen kulutuslisäyksen. Nimittäin kun moottori joutuu pyörittämään koko ajan sitä kompressorin hihnapyörää, vaikka magneettikytkin irroittaakin kompressorin kun ilmastointia ei käytetä.

Lisäksi ilmastointilaitteisto lisää hiukan auton painoa joten siitäkin tulee pienen pieni kulutuslisä.

Näiden lisäävää vaikutusta on varmasti tavallisessa ajossa mahdotonta huomata.

1.4bensa golfissa on tyhjäkäynnillä kulutus jossain vajaan litran tunnissa (muistaakseni 0.7-0.8l/h), kun ilmastointi lahsahtaa päälle nousee kulutus jonkun 4-5 desiä tunnissa, eli jos ajattelee, että ajelee 80km/h niin siinä puolen litran pinnassa se voisi olla ehkä hieman yli.

Uudessa tdi96kw passatissani vastaava lisäys on vain pari desiä tyhjäkäynnillä, mutta eilenkään ei ollut oikein helle, joten kompuran vastus ei ole verrattavissa kesähelteillä bensagolfin mittaukseen. Todellisessa ajossa moottorijarrutuksethan tosin pienentää kulutuslisäystä, koska silloin kompuraa pyöritetään ilmaiseksi hukkaan menevällä energialla.

Yllä on ollut sekavaa keskustelua siitä laturin vastuksesta ja oikeita vastauksiakin on tullut, mutta maalaisjärjellähän tällaiset periaatteet selviävät: Kun kytkee vaikka takalasin lämmityksen tai muita isoja virrankuluttajia kuulee jo korvalla kuinka moottorinohjaus korjaa kierroslukua, kun se meinaa pudota laturin aiheuttaman vastuksen lisääntyessä.

penkinlämmittimet voisi olla rinnastettavissa ajovaloihin, eli puhuttaisiin ehkä 1 desilitran lisäyksetä satasella, mutta eihän niitä 100km pidetä päällä.

Olet oikeassa, mitään syvällistä tarkoitusta ei näillä keskusteluilla ole. Yksi asia elämässä kiinnostaa yhtä, toinen toista, mikään ei jotakuta. Sitten on olemassa yliuteliaita ja tiedonhaluisia - kuten minä "Kuluttaja" - jotka haluavat selvittää mitä turhimmatkin yksityiskohdat - kuten vaikka sen, paljonko ilmastointilaite kuluttaa polttoainetta. Mutta onneksi kenenkään ei ole pakko näitä lukea, jos ei sitten ole masokisti !

Tällähän suuri mentaalihygieninen merkitys, kun me jotka tiedämme nämä asiat niin mahdottoman hyvin, voimme osoittaa suuren viisautemme. Niinkuin minäkin, vaikka sitten tässäkin keskustelussa eri nimimerkeillä.

Yritä ymmärtää minuakin, ehkä vain kompensoin tällä pippelini pienuutta.