(Saa nauraa vapaasti. Olen ainutlaatuinen tapaus?) Elikkä olen 23vuotias ukko. Käynyt psykolokilla vuosia ja
ja lääkkeet: Seromex 40mg Seroquel 250mg ja Mirtzazapin 15mg. Masennus "vaikeustaso" on vaikea.
Mutta siinä on muutakin jota ei lääkärini eikä muut tiedä. Nyt tunnen että alan tulemaan hulluksi.
En ole kertonut näitä psykolokille enkä kellekään aikaisemmin ja miten kerron psykolokille jolla olen käynyt vuosia ja nyt vasta kertoisin sehän varmaan että "öööhh ootsä tyhmä? vuosia käynyt etkä ole kertonut" eli en kerro.
Olisin todella iloinen jo siitä jos joku neuvoisi mitä tehdä jos joku edes lukee tätä viestiä.
Hävettää mutta kerronpa nyt kun olen tulossa hulluksi kait: eli minulla on ollut nyt 3,5VUOTTA jokainen hetki mielessä ihan sairaita ajatuksia. "kaikki kuolee joskus" "jokainen on syntynyt seksistä" "maailmanloppu tulee joskus ja vie kaiken" ja luulen että jokainen katsoo minua missä tahansa olen. Linja-autoon meno enkä voi katsoa ketä siellä on kun luulen että kaikki puhuu pahaa minusta. ja pakko-oireita että jos vaikka laitan tv:n päälle ja mielessä on joku vihamieheni joudun käynnistämään tv:n uudelleen ajatellen ihmistä josta pidän. Jos en tee niin saan ahdistusta valtavaa. Enkä muutenkaan voi keskittyä mihinkään kun pari juttua pyörinyt päässä 3,5vuotta heti kun herään. En tajua miten olen kestänyt mutta en enää kestä. Muitakin ajatuksia on siis kokohelvtinpäivän mielessä!
olen itsetuhoinen kun ajatus lentää kokoajan enkä edes muista mitä toisille puhun! eli kyselen vaikka kuinka menee koulussa en pian muista mitä vastasi kun ajatus lentää. Kun en hallitse ajatuksiani ja ne kiusaa minua kokopäivän! jos joku käy minulla kylässä kun hän lähtee luulen hänen puhuvan pahaa koko kylälle. Ja en muista kunnolla kokopäivästä mitään. Muistan vain sen että ajattelen kokoajan mitä en tahtoisi!
Illalla olen hiestä märkä,väsynyt ja todella kuolemanhaluinen kun en muista päivästä mitään kun ajatukset lentää mihin sattuu. Ajatus on yleensä ikävissä asioissa joita on tapahtunut.
Suihkussa käynti kestää kauan kun en saa ajatella vihamiehiäni kun pesen itseäni ja ne vihamiehet on väkisin päässä enkä pysty pitämään ajatusta koossa tämä on TODELLA häiritsevää! mitä teen? Tämä on varmasti outoa. Ei ole kiva kun pelaa uutta videopeliä joka on rahalla ostettu ja peli läpi ja huomaa että kokoajan ajatus on rientänyt miljoonissa asioissa enkä muista pelistä mitään ja juonet ja kaikki menee kuin tyhjään päähän.
Kysykää tai jotain mutta en enää jaksa tuota ajatuksen lentoa. Autolla ajo oli ennen mukavaa ja turvallista mutta nyt ei ole kiva kun yrittää keskittyä että väistää tuolta tulevia ja tuolta niin kolme sekuntia ja en edes tunne ajavani autoa ja tulee vaaratilanteita. Kirjan lukeminen oli ennen lempitouhuani. Luin aina ennenkuin menin nukkumaan mutta nyt luen keskittyen kaikilla voimilla ja kohta ajatus lentää mihin sattuu enkä hallitse. Hallitseminen vaatii kauheita voimavaroja ja lopulta väsähdän ja joudun laittamaan kirjan pois.
Olen hullu se on selvä mutta miten voin kertoa psykolokille ne tosiasiat mitä päässäni on eikä vain näin valehtelemalla että "joo masentaa vaan"
tahtoisin että tämäkin tietäisi mitä päässäni oikeasti on. Olen kuin robotti. Jokainen liike ja silmän räpsytys täytyy tehdä ajatellen rakasta ihmistä jos ei ajattele tulee oudot ajatukset mieleen ja ahdistaa. Tämä on helvettiä tämä elämä pitääkö sitä itsensä tappaa vai? nyt näin 3,5vuoden oireilun jälkeen tunnen olevani hyvin sairas. Onko tuohon lääkettä? ja mikä tapaukseni on? vakavamasennus mutta siis miksei lääkkeet auta ja kuin pahentaa vain? Välillä huomaan etten edes hengitä. Kun en hallitse päätäni enkä enää jaksa.
Jännitän ihmisille puhumista esim.puhelimessa koska pelkään että ne vihaavat minua ja tietävät minusta inhottavia asioita joita olen tehnyt. Ja mitä järkeä puhua puhelimessa kun en muista mitä saa kysymyksiin vastauksia? Tunnen myös sairasta halua tehdä ilkivaltaa. mm.ryöstelyä. Ja olen myös rahanperään. 3,5vuotta on kulunut siis ja nyt vasta tajuan kuin sairas minä olen (ollut) ja olen edelleen.
Ja vielä kerran en enää kestä tätä kun ajatus ei pysy siinä missä tahdon!!
Esimerkkinä vaikka elokuvan katsominen kun ennen keskityin ja nautin elokuvasta nyt leffat menee kuin "näkymättömillä" silmillä kun EN VOI KESKITTYÄ.
Onko tämä skitsofreniaa vai kaksisuuntaista vai mitä?
en myös huomaa enää ympärilläni tapahtuvaa kunnolla, kokoajan vähemmän:
kysyin siskolta mistä noin ihanan kukan olet ostanut?
vastaus: tä? se on ollut tuossa pöydällä jo 3v.
ja saatan mennä kotiin ja huomata talon olevan täynnä väkeä. Sitten katson pihalle joka on täynnä autoja joita en edes huomannut. Tervejärkinen olisi huomannut. Joo en tiedä mitä enää sanoisi sen että mikä tämä tauti on?? KIITOS LUKENEILLE.
ja lääkkeet: Seromex 40mg Seroquel 250mg ja Mirtzazapin 15mg. Masennus "vaikeustaso" on vaikea.
Mutta siinä on muutakin jota ei lääkärini eikä muut tiedä. Nyt tunnen että alan tulemaan hulluksi.
En ole kertonut näitä psykolokille enkä kellekään aikaisemmin ja miten kerron psykolokille jolla olen käynyt vuosia ja nyt vasta kertoisin sehän varmaan että "öööhh ootsä tyhmä? vuosia käynyt etkä ole kertonut" eli en kerro.
Olisin todella iloinen jo siitä jos joku neuvoisi mitä tehdä jos joku edes lukee tätä viestiä.
Hävettää mutta kerronpa nyt kun olen tulossa hulluksi kait: eli minulla on ollut nyt 3,5VUOTTA jokainen hetki mielessä ihan sairaita ajatuksia. "kaikki kuolee joskus" "jokainen on syntynyt seksistä" "maailmanloppu tulee joskus ja vie kaiken" ja luulen että jokainen katsoo minua missä tahansa olen. Linja-autoon meno enkä voi katsoa ketä siellä on kun luulen että kaikki puhuu pahaa minusta. ja pakko-oireita että jos vaikka laitan tv:n päälle ja mielessä on joku vihamieheni joudun käynnistämään tv:n uudelleen ajatellen ihmistä josta pidän. Jos en tee niin saan ahdistusta valtavaa. Enkä muutenkaan voi keskittyä mihinkään kun pari juttua pyörinyt päässä 3,5vuotta heti kun herään. En tajua miten olen kestänyt mutta en enää kestä. Muitakin ajatuksia on siis kokohelvtinpäivän mielessä!
olen itsetuhoinen kun ajatus lentää kokoajan enkä edes muista mitä toisille puhun! eli kyselen vaikka kuinka menee koulussa en pian muista mitä vastasi kun ajatus lentää. Kun en hallitse ajatuksiani ja ne kiusaa minua kokopäivän! jos joku käy minulla kylässä kun hän lähtee luulen hänen puhuvan pahaa koko kylälle. Ja en muista kunnolla kokopäivästä mitään. Muistan vain sen että ajattelen kokoajan mitä en tahtoisi!
Illalla olen hiestä märkä,väsynyt ja todella kuolemanhaluinen kun en muista päivästä mitään kun ajatukset lentää mihin sattuu. Ajatus on yleensä ikävissä asioissa joita on tapahtunut.
Suihkussa käynti kestää kauan kun en saa ajatella vihamiehiäni kun pesen itseäni ja ne vihamiehet on väkisin päässä enkä pysty pitämään ajatusta koossa tämä on TODELLA häiritsevää! mitä teen? Tämä on varmasti outoa. Ei ole kiva kun pelaa uutta videopeliä joka on rahalla ostettu ja peli läpi ja huomaa että kokoajan ajatus on rientänyt miljoonissa asioissa enkä muista pelistä mitään ja juonet ja kaikki menee kuin tyhjään päähän.
Kysykää tai jotain mutta en enää jaksa tuota ajatuksen lentoa. Autolla ajo oli ennen mukavaa ja turvallista mutta nyt ei ole kiva kun yrittää keskittyä että väistää tuolta tulevia ja tuolta niin kolme sekuntia ja en edes tunne ajavani autoa ja tulee vaaratilanteita. Kirjan lukeminen oli ennen lempitouhuani. Luin aina ennenkuin menin nukkumaan mutta nyt luen keskittyen kaikilla voimilla ja kohta ajatus lentää mihin sattuu enkä hallitse. Hallitseminen vaatii kauheita voimavaroja ja lopulta väsähdän ja joudun laittamaan kirjan pois.
Olen hullu se on selvä mutta miten voin kertoa psykolokille ne tosiasiat mitä päässäni on eikä vain näin valehtelemalla että "joo masentaa vaan"
tahtoisin että tämäkin tietäisi mitä päässäni oikeasti on. Olen kuin robotti. Jokainen liike ja silmän räpsytys täytyy tehdä ajatellen rakasta ihmistä jos ei ajattele tulee oudot ajatukset mieleen ja ahdistaa. Tämä on helvettiä tämä elämä pitääkö sitä itsensä tappaa vai? nyt näin 3,5vuoden oireilun jälkeen tunnen olevani hyvin sairas. Onko tuohon lääkettä? ja mikä tapaukseni on? vakavamasennus mutta siis miksei lääkkeet auta ja kuin pahentaa vain? Välillä huomaan etten edes hengitä. Kun en hallitse päätäni enkä enää jaksa.
Jännitän ihmisille puhumista esim.puhelimessa koska pelkään että ne vihaavat minua ja tietävät minusta inhottavia asioita joita olen tehnyt. Ja mitä järkeä puhua puhelimessa kun en muista mitä saa kysymyksiin vastauksia? Tunnen myös sairasta halua tehdä ilkivaltaa. mm.ryöstelyä. Ja olen myös rahanperään. 3,5vuotta on kulunut siis ja nyt vasta tajuan kuin sairas minä olen (ollut) ja olen edelleen.
Ja vielä kerran en enää kestä tätä kun ajatus ei pysy siinä missä tahdon!!
Esimerkkinä vaikka elokuvan katsominen kun ennen keskityin ja nautin elokuvasta nyt leffat menee kuin "näkymättömillä" silmillä kun EN VOI KESKITTYÄ.
Onko tämä skitsofreniaa vai kaksisuuntaista vai mitä?
en myös huomaa enää ympärilläni tapahtuvaa kunnolla, kokoajan vähemmän:
kysyin siskolta mistä noin ihanan kukan olet ostanut?
vastaus: tä? se on ollut tuossa pöydällä jo 3v.
ja saatan mennä kotiin ja huomata talon olevan täynnä väkeä. Sitten katson pihalle joka on täynnä autoja joita en edes huomannut. Tervejärkinen olisi huomannut. Joo en tiedä mitä enää sanoisi sen että mikä tämä tauti on?? KIITOS LUKENEILLE.
Vastaukset 14
Vanhimmat
apua, kun rohkeasti kerrot kaikki edm. tuntemuksesi lääkärille. Ei sitä kannata hävetä. Sulla on tuollaisia pakkoajatuksia. Yksi askel lähempänä helpotusta, on jo se kun kerrot lekurillesi. Saat sitten asianmukaista keskusteluapua, ja vaihtavat lääkkeesi sopivampiin. Nuo nykyiset pillerisi saattaa jopa pahentaa tilannetta. Mutta siis ensitilassa aika omalle lääkärillesi. Etkä sinä mikään hullu ole, kaikki kääntyy hyväksi, usko vaan. Kunhan nyt rohkaistut kertomaan oikeista tunnoistasi. Et varmasti ole ainoa, jolla tälläisiä pakkoajatuksia. Tsemppiä:)
OCD-oireiluja tulee esille. Puhu sille psykologille, kaikesta
Kun menet siihen bussiin ja sulle tulee se tunne että susta puhutaan pahaa etkä halua katsoa ketään niin ÄLÄ katsokaan vaan mieti mielessä että miksi se tunne tuli? Miksi ja mitä pahaa ne puhuisivat susta? Ton neuvon ite sain ku metrossa oli vaikea olla. Vähän auttoi.
Ja toinen että kun sulle tulee vihamiehet mieleen vaik suihkusssa ni sano itselles kysyvästi että miksi sä kiusaat itseäs sillä ajatuksella. Saatat ajatella aluksi että etsä mitään kiusaakaan vaan ku ne ajatukset tulee automaattisesti väkisin? Mikä on täysin selvää jos olet jo vuosia kehitellyt sellaista ajatuskulkua/ajatustapaa! Musta ainakin tuntu usein että minä olen itseni pahin vihollinen! Ja vieelä yksi:) jota itse käytän täl hetkel -Ei mun tarvi itselleni mitään todistella/selittää.
Noi ajatusmallilauseet ei tietenkään heti auta vaan niitä pitää käyttää useammin kuin kerran.
Noh eipä tässä muuta kantsii kokeilla moikka:)
ajatellut tuota lääkitystäsi,olet nuori ja 3v käyttänyt noinkin vahvoja lääkkeitä,joista 2 masennuslääkettä ja yksi psykoosilääke,kaikki aivoihin vaikuttavia, jospa ne onkin syy oireiluusi.Puhu lääkärillesi.
kuullostaa tutulta tuolta osalta, ettei ajatukset kestä kasassa, eikä muista mitä on jutellut... saatan kysyä puolisoltani kymmenen kertaa päivässä että moneen hän menee töihin... ja autoilu on kyllä ihan tuuria että sieltä pääsee hengissä pois.. en saa kunnolla unta ja ahdistun julkisilla paikolla ja tunnen itseni ERITTÄIN levottomaksi.
minulla on vaikea masennus ja olen kaksi viikkoa sitten aloittanut lääkityksen ja toivon että se korjaa tilanteen.
koeta jaksaa, niin minäkin teen.
...vie psykologille. Hän osaa neuvoa jatkoon. Selvää on että olet hoidon tarpeessa. Niin minäkin, itsellänikin o noita ajatuksia ja olen niistä keskustellut psykiatrin luona. Lääkityksen sain ja olisivatnostaneetkin sitä mutta ei voinutkaan. ensi viikolla taas menen juttelemaan, Ja pointti minä olen saanut apua lääkkeistä ja terapiasta.
Jos et osaa kertoa psykologille niin todellakin printaa juttusi ja vie se sinne.
Osaat kuitenkin kirjoittaa; HYVÄ NIIN!
Pitäisikö tarkistaa lääkitys!? Voisi olla vaikka sivuvaikutuksia. Kerro ihmeessä asiantuntijalle! Jokainen on arvokas. Taivaan Isän silmissä kaikki ovat arvokkaita, et ole yhtään huonompi kuin ympärilläsi olevat ihmiset. terveisin täti
Kirjoitat tosi hyvin tuntemuksistasi. Käytä sitä jatkossa hyväksesi ja lue, mitä olet kirjoittanut. Minua ainakin auttaa se, että kirjoitan pahasta olostani vaikka vain itselleni. Onneksi kirjoitit tänne. Tämä maailma tosiaan masentaa ja aiheuttaa kaikenlaisia pelkotiloja. Niihin ei varmaan ole oikeaa lääkettä. Lääkkeillä yritetään vain saada ihminen niin tokkuraan, että ei enää tajuaisi omaa pahaa oloaan. Kovin on vahva lääkityksesi. Yritä saada sitä lievemmäksi, koska lääkkeet ainakin minulle aiheuttivat juuri samoja tuntemuksia kuin sinulla. Kokeile löytää joku harrastus, johon jaksaisit keskittyä. Ei se tarvitse olla mikään ihme juttu. Minulle on tullut kirjoittaminen ja se auttaa usein pahimman yli. Siinä saa rehellisesti kertoa omia tuntemuksiaan ilman, että joku toinen arvostelee. Pahaa oloa ei kannata suunnata itsetuhoisiin ajatuksiin, koska ne vain alkavat ruokkia itseään samoin kuin ilkivallan miettiminen. Sanon vieläkin, että lääkityksesi on vahva ja se pitäisi saada alemmalle tasolle, koska nykyiset oireesi ovat ainakin osaksi vahvasta lääkityksestä johtuvia. Kirjoita oireistasi ja ihan hyvin voisit viedä tekstisi lääkärisi luettavaksi, vaikka tiedän kokemuksesta että se ei ole niin helppoa.
Älä huoli, et ole ainutlaatuinen. Tuo ihmisten pelko ja ajatukset että he ajattelevat sinusta pahaa on ihan tavallista sosiaalissa peloissa, julkisten paikkojen peloissa ja väkijoukkojen peloissa. Ja tällaiset pelot ovat todella yleisiä. Noista pääse keskustelemalla ja omia ajatusmallejaan muuttamalla eroon. Eli rohkeasti vain keskustelemaan psykallesi näistä. Ei se tyhmänä sinua pidä.
Keskittymis kyvyttömyys on taas ihan tavallista vakavassa masennuksessa, eli siinäkään ei ole mitään erikoista. Eikä ole asioiden unohtelussakaan mitään erikoista. Ihan aivokemiasta johtuen masentuneella on heikentynyt muisti. Serotoniini kun on myös muistin välittäjä aine.
Ja pakko-oireilu sinulla näyttäisi olevan, mutta ei siinäkään mitään erikoista ole. Pakko-oireista kärsiviä riittää maan päällä pilvin pimein. Eli ei siis ole mitenkään ainutlaatuista kärsiä pakko-oireista.
Etkä ajattele mitenkään erikoisesti. Eiköhän jokaisella käy mielessä useamman kerran että joskus sitä kuollaan ja sitä ollaan synnytty seksin seurauksena. Ja sehän nyt on itsestään selvyys, että jos/ja kun se maailman loppu tulee niin silloin kaikki kuolee. Eihän se muuten olisi maailman loppu.
Eli et tosiaankaan ole mitenkään erikoinen tapaus. Ongelmasi ovat siitä yleisemmästä päästä. Etkä ole psykoottinen, saatika sitten skitsofreniasta tai varsinkaan maanis-depressiosta kärsivä. Melko selkeästi kärsit masennuksesta, sosiaalisista peloista ja pakko-oireista. Eli ei huolta, keskustele psykasi kanssa ja harjoittele uusia ajatusmalleja pelkojesi yms. kanssa niin kyllä se siitä.
Just tuota se on masennus,pelko muita kohtaan ja kaikki mitä luettelit on niin tuttua täälläkin.Niin kuin edellinen tosi viisaasti kirjoitti,juuri niin se on...jaksamista sinulle! ps.ihan rohkeasti voisit kyllä puhua lääkärillesi,olosi helpottuisi "edes"vähän.
minkä vuoksi olet joutunut käymään psykologilla vuosia?
Siis mitkä oli ne ihan alkuperäiset syyt, miksi jouduit psykologille menemään?
OCD ja vielä vaikeasta päästä, sillä se häiritsee elämääsi pahasi. Sano nyt ihmeessä totuus lekurillesi. Minulla on sama tauti, joskin lievempi. Yksityinen psykologi pitäisi etsiä, josta kela maksaisi n. 70%. Pitäisi päästä siihen kognitiviseen terapiaan, jossa tehdään jotain tehtäviä, kuulemma...
en tiedä oisko tästä sulle mitään apua...mut mä sain apua eri luontaishoidoista, jotka auttoi masennukseen, ahdistukseen, pelkoihin,pakkoajatuksiin yms, kun en uskaltanut masennuslääkkeitä käyttää, ja luin paljon mitkä luontaistuotteet auttaa mielenterveyden ongelmiin, tässä kaikki jutut mitä käytin (ja nämä ihan oikeasti auttoivat): mäkikuismaa (masennukseen) valeriaanaa ja kärsimyskukkaa (ahdistukseen, jännitykseen, pelkotiloihin, rauhoitti ja rentoutti). E-EPA-kalaöljyä (myös pellavansiemenöljy on kuulemma hyvä, siinä samoja omega 3-öljyjä) ja sinkkiä, magnesiumia ja dolomiittia (tutustuin ortomolekulaariseen lääketieteeseen jossa mielenterveyden ongelmia hoidetaan vitamiinein, mineraalein ja rasvahapoin, ja näin tasapainotetaan ja hoidetaan aivoja ja hermojärjestelmää ja näin mieli paranee) ja bachin kukkatipat olivat mulle tosi suuri apu: bachin kukkatippoja on 38 erilaisiin ongelmiin, kuten masennukseen, pelkoihin, päättämättömyyteen, ahdistukseen, vihaan yms ja niiden käyttö on tosi helppoa; 2 tippaa jokaista valittua kukkatippaa (samanaikaisesti voi käyttää 5 eri tippaa) lasiin vettä ja pari kulausta päivän mittaan. esim. mimulus ja aspen auttavan pelkoihin, rock rose kauhuun, cherry plum kun pelkää tulevansa hulluksi ja menettävänsä kontrollin ja tekevänsä jotain mitä ei halua, kun ei vaan kestä enää, white chestnut mieleen tunkeutuviin epämielyttäviin ajatuksiin, joista ei pääse eroon, mustard syvään masennukseen, gentian ja gorse toivottumuuteen jne. näitä tippoja saa luontaistuotekaupoista, noita yrttejä ja E-EPA:aa saa apteekeista. lisäksi jätin kaiken kofeiinin ja suurimmaks osaks sokerit, lisäaineet ja valkoiset vehnäjauhot (ortomolekulaarisessa lääketieteessä vitamiinien yms. ohella suositellaan myös gluteenitonta dieettiä, koska gluteiini aiheuttaa joissakin paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä oireita, jos gluteeniallergia on voimakas, esim. autismista kärsiviä gluteeniton dieetti on auttanut paljon, se on suosittu ja hyväksikoettu apu). oon lukenut paljon netistä ja kirjoista mielenterveyden ongelmien luonnonmukaisesta hoidosta, ja toivottomissakin tilanteissa ovat monet apua saaneet. kirja joka auttoi mua tosi paljon oli tommy hellstenin "saat sen mistä luovut" se helpotti oloa ja toi levollisuutta ja rauhaa. toivon sulle joka tapauksessa kaikkea hyvää ja että elämä hymyilisi sulle, joku sanoi joskus että kun on ollut tarpeeksi sadetta, on auringon aika. monilla myös e-pillerit saattavat aiheuttaa kovaa masennusta, painajaisia, paniikkia yms. netissä keskustelupalstoilla paljon keskustelua tästä, joskus pillerien lopetus/vaihto auttaa.