Ruokalepo ja terveys

Juuri äsken nousin ruokalevolta. Ruokana oli lihakeittoa. Siinä ettoneella pötkötellessä taas kerran tuli mieleen, että ruokalevon pitäminen vaikuttaa harvinaistuneen. Vai olenko väärässä? Minulla ja vaimollani ruokalevon pituus on kolmesta vartista tuntiin. Joskus olen katsonut jopa aiheelliseksi patistella emännyyttä rauhoittumaan syömisen päälle hääräämisiltään.

Julkisuudessa väitetään, että Välimeren maitten ihmiset olisivat terveempiä kuin esim. me suomalaiset. Selitystä on haettu ruokavaliosta. Välimeren keittiöt ovatkin suosittu kiinnostuksen kohde meilläkin.

Entä jos Etelä-Euroopan väen terveyteen vaikuttaa myönteisellä tavalla myös siestan viettäminen? Olkoonkin niin, että siestan pitämisen varsinaisena syynä saattaa olla ilmasto eli puolen päivän jälkeinen helle. Silti siestan vietto aterioimisen päälle on edullista myös ruuansulatukselle.

Ravitsemuskirjallisuudessakin pidetään tärkeänä, että syömisen jälkeen ruuansulatuselimistölle olisi viisasta antaa työrauha. Hyvä ruuansulatus on terveydelle edullista. Heti syömisen päälle touhuamaan lähtemisestä sanotaan, että siinä ruoka luulee olevansa koiran mahassa. Toisaalta osaavat koiratkin syömisen jälkeen asettua makuulle.
96045
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Etelässähän se on lounasajan jälkeen 2-3 tuntia ja silloin ei kukaan tee yhtään mitään. Johtuu vähän auringostakin.

Päivällinen niminen ruoka syödään klo 21-22 välillä ja nukutaan sitten hyvin. Suomessa lääkäreiden mukaan ei ole terveellistä ottaa tuohon aikaan enää edes maitolasillista välipalaksi. Menee kuulema yöunet ja lihottaa. Mitenkähän on?

Äänestä

Etelässähän ihmiset lähtevät ruokailemaan illallista, silloin kun täällä jo kömmitään vuoteeseen.
Pakko kait joskus on levätäkin.

Äänestä

Kälyni menee lyhyelle päivälevolle aina ruokailun jälkeen.
Hänen mielestään se onnistuu parhaiten kömpimällä
peitteen alle makuuhuoneessa.

Seitsemän lapsen äitinäkin hän yritti pitää kiinni totumuksestaan,
vaikka lasten ollessa pieniä tirsat jäivät kuulemma varttituntiseksi.

Itse en osaa nokosille mennä, vaikka uskon sen
olevan hyväksi.
Ehkäpä sitten vanhempana..hih.

Äänestä

Ei kaikkia voi edes muistaa, mitä käsketään ja kielletään. Pitäis kantaa listaa tai läppäriä koko ajan nenän alla ohjeita seuratessaan.

Jos lihasopan jälkeen menee pitkälleen, nousee soppa takasin suuhun.

Nyt vanhemmiten tuntuu, että sen minkä on elämänsä aikana oppinut, unohtaa ja tavat on kuin nuorena ollessa taas.

Äänestä
  • Aloittaja

    Jos ruokalepo jää pitämättä sen takia, että pelkäät sopan nousevan suuhun, niin onhan siihenkin ratkaisu. Sota-aikana Mikkelin pääesikunnassa kerrotaan Mannerheimin pitäneen ruokailun päälle tunnin lepotauon istuallaan mukavassa tuolissa ja siinä torkahtaneenkin. Eikä noussut soppa suuhun.

    Äänestä

  • waskihanska kirjoitti:

    Jos ruokalepo jää pitämättä sen takia, että pelkäät sopan nousevan suuhun, niin onhan siihenkin ratkaisu. Sota-aikana Mikkelin pääesikunnassa kerrotaan Mannerheimin pitäneen ruokailun päälle tunnin lepotauon istuallaan mukavassa tuolissa ja siinä torkahtaneenkin. Eikä noussut soppa suuhun.

    Churchillilläkin oli aikaa poltella sikaria, vaikka sota oli menossa yhtenä mylläkkänä.

    Jos syö liikaa, sillon voi ruveta nukuttamaan. Pienet annokset ja menoks.

    Mutta lihasoppa on kyllä hyvää. Hapanleipäviipaleen kanssa ja voita päälle.

    Äänestä

tuo teidän elämäntyylinne. Mieheni eläessä köllöttelimme usein aterian jälkeen sängyllä, tuli pienet nokosetkin usein otettua. Työelämässä olevilla on joillakuilla vain 20 min ruokatauko, se on fysiologisesti aivan väärin. Ihminen tuntee olonsa kylläiseksi sopivalla hetkellä, kun syö hitaasti ja vähintään 20-30 min. Näin hitaasti toimivat säätelymekanismit. Nykyään otan melko harvoin päivänokoset, joskus kuitenkin.

Äänestä

ottamaan päikkärit, joskus ilman ruokaakin. Riittää 15 minuuttia, talvi pimeellä menee tunti.

Työelämän aikana ruokatunti oli se tunti, työpaikka nurkan takana, ennätin ottaa torkut.

Ja miestä en huoli viereeni, en ennen enkä nyt!
On sellainen vaari että keksii muuta tekemistä kuin nukkuminen.

Äänestä

Päiväunet otan aina ruokailun jälkeen. Tavaksi se tuli jo vuosia sitten kun olin vielä työelämässä. Silloin päiväunet rajoittuivat viikonloppuun ja nukuin tunnin puolitoista. Nyt torkut rajoittuvat 15- min tuntiin. Luin erään tutkimuksen jokin aika sitten, siinä todettiin, että päivätorkut ovat hyväksi elimistölle koska laskevat mm. verenpainetta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


waskihanska kirjoitti:

Juuri äsken nousin ruokalevolta. Ruokana oli lihakeittoa. Siinä ettoneella pötkötellessä taas kerran tuli mieleen, että ruokalevon pitäminen vaikuttaa harvinaistuneen. Vai olenko väärässä? Minulla ja vaimollani ruokalevon pituus on kolmesta vartista tuntiin. Joskus olen katsonut jopa aiheelliseksi patistella emännyyttä rauhoittumaan syömisen päälle hääräämisiltään.

Julkisuudessa väitetään, että Välimeren maitten ihmiset olisivat terveempiä kuin esim. me suomalaiset. Selitystä on haettu ruokavaliosta. Välimeren keittiöt ovatkin suosittu kiinnostuksen kohde meilläkin.

Entä jos Etelä-Euroopan väen terveyteen vaikuttaa myönteisellä tavalla myös siestan viettäminen? Olkoonkin niin, että siestan pitämisen varsinaisena syynä saattaa olla ilmasto eli puolen päivän jälkeinen helle. Silti siestan vietto aterioimisen päälle on edullista myös ruuansulatukselle.

Ravitsemuskirjallisuudessakin pidetään tärkeänä, että syömisen jälkeen ruuansulatuselimistölle olisi viisasta antaa työrauha. Hyvä ruuansulatus on terveydelle edullista. Heti syömisen päälle touhuamaan lähtemisestä sanotaan, että siinä ruoka luulee olevansa koiran mahassa. Toisaalta osaavat koiratkin syömisen jälkeen asettua makuulle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu