Juuri äsken nousin ruokalevolta. Ruokana oli lihakeittoa. Siinä ettoneella pötkötellessä taas kerran tuli mieleen, että ruokalevon pitäminen vaikuttaa harvinaistuneen. Vai olenko väärässä? Minulla ja vaimollani ruokalevon pituus on kolmesta vartista tuntiin. Joskus olen katsonut jopa aiheelliseksi patistella emännyyttä rauhoittumaan syömisen päälle hääräämisiltään.
Julkisuudessa väitetään, että Välimeren maitten ihmiset olisivat terveempiä kuin esim. me suomalaiset. Selitystä on haettu ruokavaliosta. Välimeren keittiöt ovatkin suosittu kiinnostuksen kohde meilläkin.
Entä jos Etelä-Euroopan väen terveyteen vaikuttaa myönteisellä tavalla myös siestan viettäminen? Olkoonkin niin, että siestan pitämisen varsinaisena syynä saattaa olla ilmasto eli puolen päivän jälkeinen helle. Silti siestan vietto aterioimisen päälle on edullista myös ruuansulatukselle.
Ravitsemuskirjallisuudessakin pidetään tärkeänä, että syömisen jälkeen ruuansulatuselimistölle olisi viisasta antaa työrauha. Hyvä ruuansulatus on terveydelle edullista. Heti syömisen päälle touhuamaan lähtemisestä sanotaan, että siinä ruoka luulee olevansa koiran mahassa. Toisaalta osaavat koiratkin syömisen jälkeen asettua makuulle.
Julkisuudessa väitetään, että Välimeren maitten ihmiset olisivat terveempiä kuin esim. me suomalaiset. Selitystä on haettu ruokavaliosta. Välimeren keittiöt ovatkin suosittu kiinnostuksen kohde meilläkin.
Entä jos Etelä-Euroopan väen terveyteen vaikuttaa myönteisellä tavalla myös siestan viettäminen? Olkoonkin niin, että siestan pitämisen varsinaisena syynä saattaa olla ilmasto eli puolen päivän jälkeinen helle. Silti siestan vietto aterioimisen päälle on edullista myös ruuansulatukselle.
Ravitsemuskirjallisuudessakin pidetään tärkeänä, että syömisen jälkeen ruuansulatuselimistölle olisi viisasta antaa työrauha. Hyvä ruuansulatus on terveydelle edullista. Heti syömisen päälle touhuamaan lähtemisestä sanotaan, että siinä ruoka luulee olevansa koiran mahassa. Toisaalta osaavat koiratkin syömisen jälkeen asettua makuulle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Etelässähän se on lounasajan jälkeen 2-3 tuntia ja silloin ei kukaan tee yhtään mitään. Johtuu vähän auringostakin.
Päivällinen niminen ruoka syödään klo 21-22 välillä ja nukutaan sitten hyvin. Suomessa lääkäreiden mukaan ei ole terveellistä ottaa tuohon aikaan enää edes maitolasillista välipalaksi. Menee kuulema yöunet ja lihottaa. Mitenkähän on?
Etelässähän ihmiset lähtevät ruokailemaan illallista, silloin kun täällä jo kömmitään vuoteeseen.
Pakko kait joskus on levätäkin.
Kälyni menee lyhyelle päivälevolle aina ruokailun jälkeen.
Hänen mielestään se onnistuu parhaiten kömpimällä
peitteen alle makuuhuoneessa.
Seitsemän lapsen äitinäkin hän yritti pitää kiinni totumuksestaan,
vaikka lasten ollessa pieniä tirsat jäivät kuulemma varttituntiseksi.
Itse en osaa nokosille mennä, vaikka uskon sen
olevan hyväksi.
Ehkäpä sitten vanhempana..hih.
Ei kaikkia voi edes muistaa, mitä käsketään ja kielletään. Pitäis kantaa listaa tai läppäriä koko ajan nenän alla ohjeita seuratessaan.
Jos lihasopan jälkeen menee pitkälleen, nousee soppa takasin suuhun.
Nyt vanhemmiten tuntuu, että sen minkä on elämänsä aikana oppinut, unohtaa ja tavat on kuin nuorena ollessa taas.
Jos ruokalepo jää pitämättä sen takia, että pelkäät sopan nousevan suuhun, niin onhan siihenkin ratkaisu. Sota-aikana Mikkelin pääesikunnassa kerrotaan Mannerheimin pitäneen ruokailun päälle tunnin lepotauon istuallaan mukavassa tuolissa ja siinä torkahtaneenkin. Eikä noussut soppa suuhun.
Churchillilläkin oli aikaa poltella sikaria, vaikka sota oli menossa yhtenä mylläkkänä.
Jos syö liikaa, sillon voi ruveta nukuttamaan. Pienet annokset ja menoks.
Mutta lihasoppa on kyllä hyvää. Hapanleipäviipaleen kanssa ja voita päälle.
tuo teidän elämäntyylinne. Mieheni eläessä köllöttelimme usein aterian jälkeen sängyllä, tuli pienet nokosetkin usein otettua. Työelämässä olevilla on joillakuilla vain 20 min ruokatauko, se on fysiologisesti aivan väärin. Ihminen tuntee olonsa kylläiseksi sopivalla hetkellä, kun syö hitaasti ja vähintään 20-30 min. Näin hitaasti toimivat säätelymekanismit. Nykyään otan melko harvoin päivänokoset, joskus kuitenkin.
ottamaan päikkärit, joskus ilman ruokaakin. Riittää 15 minuuttia, talvi pimeellä menee tunti.
Työelämän aikana ruokatunti oli se tunti, työpaikka nurkan takana, ennätin ottaa torkut.
Ja miestä en huoli viereeni, en ennen enkä nyt!
On sellainen vaari että keksii muuta tekemistä kuin nukkuminen.
Päiväunet otan aina ruokailun jälkeen. Tavaksi se tuli jo vuosia sitten kun olin vielä työelämässä. Silloin päiväunet rajoittuivat viikonloppuun ja nukuin tunnin puolitoista. Nyt torkut rajoittuvat 15- min tuntiin. Luin erään tutkimuksen jokin aika sitten, siinä todettiin, että päivätorkut ovat hyväksi elimistölle koska laskevat mm. verenpainetta.