Ero oli helpotus

Minusta nuo ovat vain sitä tunteiden tulkintaa eikä perustune koko totuuteen.Tänään koen tätä ja huomenna sitä ja niin edell...On aivan selvää,että myös mies kokee ja tuntee samoja tuntemuksia vaikkei ne tule esille muistattehan hokeman heikoista miehistä "mies ei itke" Mielestäni nuo erot olisi voitu ehkäistä,mikäli vastapuolen jalat olisi ollut tukevalla pohjalla.Muistattehan tilanteen.Kaikki näytti mahdottomalta,en jaksa enään,Silloinhan pyritään pääsemään tilanteesta tavalla tai toisella."En riitä,enään,nuormpi,parempi jne..sillä on toinen.Pyritään pakoon.Mihin? Pois siitä ahdistavasta tilanteesta mikä on kestämätön! Syyt saattanevat olla ihan mitkä tahansa mahdollisesti kyvyttömyys! Oma ahdistuminen! Parisuhteissa usen kuultaa se toisen tuntemattomuus.Puhuttaessa en riitä,nuorempi,ihan paska aijjä ja niin edell..Usein enohtuu se oma rooli asioissa.Myös se oma kykenemättömyys!Parisuhteita ei opeteta ne opetellaan kantapään kautta,Valitettavasti.Aikaa ei tunnu löytyvän molemmille riittävästi,toisen kuulemiseen ja tuntemiseen kun jo pötkitään uuteen suhteeseen ja autuaallisempaan,kunnes ollaan jälleen samassa pisteessä,eikä olla opittu mitään vaan ollaan typeriä uudelleen. Päätäseinään eiks oo tuttua.Mitä tuohon helpotukseen tulee onko se sitä kun kaikki heitettiin roskiin joka ikinen rakas ja kallis hetki elämästämme.Sanoisin kaikki on edelleen kesken ja pahasti.Molemmat kipeitä muistoja täynnä ja katkeria epäonnistumisia rakentaa yhteistä tulevaisuutta.Minne katosi se yhteinen toinen toista vuoroin tukeminen ja jaksaminen? On myös se tosiasia huomioida meidän voima varamme on rajallinen! Rakentavaa syksyä k:lle jse

Eronnut kirjoitti:

Minusta nuo ovat vain sitä tunteiden tulkintaa eikä perustune koko totuuteen.Tänään koen tätä ja huomenna sitä ja niin edell...On aivan selvää,että myös mies kokee ja tuntee samoja tuntemuksia vaikkei ne tule esille muistattehan hokeman heikoista miehistä "mies ei itke" Mielestäni nuo erot olisi voitu ehkäistä,mikäli vastapuolen jalat olisi ollut tukevalla pohjalla.Muistattehan tilanteen.Kaikki näytti mahdottomalta,en jaksa enään,Silloinhan pyritään pääsemään tilanteesta tavalla tai toisella."En riitä,enään,nuormpi,parempi jne..sillä on toinen.Pyritään pakoon.Mihin? Pois siitä ahdistavasta tilanteesta mikä on kestämätön! Syyt saattanevat olla ihan mitkä tahansa mahdollisesti kyvyttömyys! Oma ahdistuminen! Parisuhteissa usen kuultaa se toisen tuntemattomuus.Puhuttaessa en riitä,nuorempi,ihan paska aijjä ja niin edell..Usein enohtuu se oma rooli asioissa.Myös se oma kykenemättömyys!Parisuhteita ei opeteta ne opetellaan kantapään kautta,Valitettavasti.Aikaa ei tunnu löytyvän molemmille riittävästi,toisen kuulemiseen ja tuntemiseen kun jo pötkitään uuteen suhteeseen ja autuaallisempaan,kunnes ollaan jälleen samassa pisteessä,eikä olla opittu mitään vaan ollaan typeriä uudelleen. Päätäseinään eiks oo tuttua.Mitä tuohon helpotukseen tulee onko se sitä kun kaikki heitettiin roskiin joka ikinen rakas ja kallis hetki elämästämme.Sanoisin kaikki on edelleen kesken ja pahasti.Molemmat kipeitä muistoja täynnä ja katkeria epäonnistumisia rakentaa yhteistä tulevaisuutta.Minne katosi se yhteinen toinen toista vuoroin tukeminen ja jaksaminen? On myös se tosiasia huomioida meidän voima varamme on rajallinen! Rakentavaa syksyä k:lle jse

Lue lisää

Puhut asiaa, jos noin tuntee kumpikin osapuoli, on todella parempi vaihtaa.
Sellaiseen ihmiseen jota rakastaa ja jonka kanssa voi jakaa, niin elämän ylä kuin alamäetkin.
Hauskaa kesää myös sinulle, nautitaan elämästä.

Vaihtelevat tunteesi ovat minulle tuttuakin tutumpia! Sitten tulee se "viimeinen pisara" tai jokin laukaiseva tekijä, jolloin kaikki romahtaa, ja on pakko ryhtyä toimimaan. Kaikkea sitä ihminen kestääkin, ihmettelen nykyään.

Nainen kirjoitti:

Vaihtelevat tunteesi ovat minulle tuttuakin tutumpia! Sitten tulee se "viimeinen pisara" tai jokin laukaiseva tekijä, jolloin kaikki romahtaa, ja on pakko ryhtyä toimimaan. Kaikkea sitä ihminen kestääkin, ihmettelen nykyään.

Lue lisää

Erosin minäkin viime kesänä oltiin oltu lähes 20v naimisissa. Meillä on 3lasta nuorin kohta 15v ja vanhin 20v.
Vuoden naimisiin menon jälkeen sain kauheita ahdistuskohtauksia ja paniikkihäiriöitä. Oli kaikenmaailman pelkotiloja ja neurooseja. Lääkäri kirjoitti rauhoittavaa ja söin viime kesään asti.
Eron jälkeen loppu jännityspäänsärky ja kaikki muutkin oireet on hävinny.
Ero johtu siitä että ex oli pettäjä tyyppiä ja ainakin 3kertaa petti minä en koskaan.
Olin 27v kun tavattiin 10v asuin yksin ja kyllä mulla naisia oli aivan tarppeksi. Mutta tämä ex oli ensimäinen ihastukseni ja rakkaus.
Minä olin meillä se rakkauden moottori ja muka opetin lapset "nuolemaan" eli halamaan.
Ex ei sitä taitoa oikein arvostanut tai ei halunnut. Lapset välillä tappeli ja välillä halas toisiaan. Annoin niiden selvittää omat juttunsa.
Itekin olen 10lapsisesta perheestä ja kyllä meillä tapeltiin,mutta nyt aikuisena tullaan kaikkien sisaruksien kanssa hyvin toimeen.
Yksi mun velipojista on psykiatri monta kertaa
kerroin elämäntilanteestani hän sanoi että sun ongelmasi on elät yksin parisuhteessa.
Ja nyt kun ajattelen jälkeenpäin niin se oli tosi.
Epävakaa persoonalisuus joskus kehui maasta taivaaseen joskus taas haukku.
Ja v-mäisintä oli kun ex saatoi olla ilman syytä parikin viikkoa hiljaa ei puhunu mitään.
Näin asioissa aina hyvät puolet ja olen muutenkin huumorintajuinen sekä leikkisä.
3v sitten mulle puhkes ms-tauti mutta kyllä hyvällä elämänasenteella pärjää kun ei tarvi enää elää ristiriitaisen ihmisen kanssa.
Jotenkin tuntuu kuin tautikin olis helpottunu ja jaksaa paremmin.

Reiska kirjoitti:

Erosin minäkin viime kesänä oltiin oltu lähes 20v naimisissa. Meillä on 3lasta nuorin kohta 15v ja vanhin 20v.
Vuoden naimisiin menon jälkeen sain kauheita ahdistuskohtauksia ja paniikkihäiriöitä. Oli kaikenmaailman pelkotiloja ja neurooseja. Lääkäri kirjoitti rauhoittavaa ja söin viime kesään asti.
Eron jälkeen loppu jännityspäänsärky ja kaikki muutkin oireet on hävinny.
Ero johtu siitä että ex oli pettäjä tyyppiä ja ainakin 3kertaa petti minä en koskaan.
Olin 27v kun tavattiin 10v asuin yksin ja kyllä mulla naisia oli aivan tarppeksi. Mutta tämä ex oli ensimäinen ihastukseni ja rakkaus.
Minä olin meillä se rakkauden moottori ja muka opetin lapset "nuolemaan" eli halamaan.
Ex ei sitä taitoa oikein arvostanut tai ei halunnut. Lapset välillä tappeli ja välillä halas toisiaan. Annoin niiden selvittää omat juttunsa.
Itekin olen 10lapsisesta perheestä ja kyllä meillä tapeltiin,mutta nyt aikuisena tullaan kaikkien sisaruksien kanssa hyvin toimeen.
Yksi mun velipojista on psykiatri monta kertaa
kerroin elämäntilanteestani hän sanoi että sun ongelmasi on elät yksin parisuhteessa.
Ja nyt kun ajattelen jälkeenpäin niin se oli tosi.
Epävakaa persoonalisuus joskus kehui maasta taivaaseen joskus taas haukku.
Ja v-mäisintä oli kun ex saatoi olla ilman syytä parikin viikkoa hiljaa ei puhunu mitään.
Näin asioissa aina hyvät puolet ja olen muutenkin huumorintajuinen sekä leikkisä.
3v sitten mulle puhkes ms-tauti mutta kyllä hyvällä elämänasenteella pärjää kun ei tarvi enää elää ristiriitaisen ihmisen kanssa.
Jotenkin tuntuu kuin tautikin olis helpottunu ja jaksaa paremmin.

Lue lisää

Uskon itsekin siihen, että vaikea elämäntilanne aiheuttaa joidenkin sairauksien puhkeamisen. Minäkin olen ollut avioeroni jälkeen terve, vaikka naimisissa ollessa oli vakaviakin sairauksia.

Kun olen päässyt avioliiton ja eron ahdistuksesta, koko maailma näyttää mukavammalta paikalta, ilmat ovat muuttuneet paremmiksi (!) ja on helpompi hengittää. Jalka nousee keveämmin ja laulattaa ja tietysti naurattaa.

Nainen kirjoitti:

Uskon itsekin siihen, että vaikea elämäntilanne aiheuttaa joidenkin sairauksien puhkeamisen. Minäkin olen ollut avioeroni jälkeen terve, vaikka naimisissa ollessa oli vakaviakin sairauksia.

Kun olen päässyt avioliiton ja eron ahdistuksesta, koko maailma näyttää mukavammalta paikalta, ilmat ovat muuttuneet paremmiksi (!) ja on helpompi hengittää. Jalka nousee keveämmin ja laulattaa ja tietysti naurattaa.

Lue lisää

Eroni jälkeen on tullut ajateltua asiotteni paino pisteitä uudelleen ja uudelleen.Olisiko asioihin pitänyt suhtautua toisin tai toisellatavalla. Antaa asioille aikaa.Uskoakseni virheitä oli kummassakin koska näin kävi.Alan ymmärtää pikkuhiljaa kuinka suuri typerys olin aikanaan.Olinko se minä vai....ehkä se olin minä sittenkin! kukapa muu...Toivon teidän olevan minua viisaampia ensi rakkaus on jotain muuta kuin ne toiset...parahin terv. Aasi

Vaimoni kanssa meni vuosikausia ihan hyvin. Sitten alkoi vaihe, että emme enää ymmärtäneet toisiamme; tuli aina väärinkäsitys, asiasta kuin asiasta. Herkesin haluamasta häntä joka suhteessa. Tapasin ihanan, nuoremman naisen. Hänen kansaan sunkkasi jo ensi illasta lähtien. Seurustelimme 3v ns salaisesti, vaimoni kyllä aavisteli. Sitten päätimme laittaa lapsen tämän uuden ihanan naisen kanssa. Erosin ja olen ollut 5v tähän saakka tosi onnellinen...elämä hymyilee...

Ehkä vielä nyt aattelet juuri noin, että helpotus,kun ex jätti sut rauhaan. Kuinka selität sitten lapsille aikanaan, kun alkavat kaipaamaan isäänsä ja ihmettelmään hänen välinpitämättömyyttä. Eikö sinun mielestä isän kuuluisi olla lapsiin yhteydessä erosta ja uudesta elämästä huolimatta?
Itselläni lapset vaikka ovatkin jo melkein aikuisia ihmettelevät edelleen isänsä välinpitämättömyyttä, vaikka olen lasten ikävää hälle viestinytkin. Kyllä minä olen lasten takia valmis hyväksymään ex:ni, eihän hänen elämänsä muutoin enää minulle kuulu. Ettei sinulla vaan olisi edelleen tunteita exääsi kohtaan. Olen sitä mieltä, et vaikka vanhemmat eroo, niin kummankaan ei pidä silti erota lapsista.

Tämä on yksi näkökulma ja tasapainoa lapsia tulee monenlaisista oloista, vaikka toki stabiilit olosuhteet tuottavat stabiilimpia lapsia.

Ei se elämä välttämättä ole parempaa sekavissa uusperhekuvioissa jos vanhempiesi tai ainakin toisen elämänhallintataidot eivät ole hyvät muutenkaan.

"jos ero tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin pysyä yhdessä sitä ei kannatta pitkittää vuosikausia, koska se vaikuttaa tuhoavasti molempiin osapuoliin sekä muihin perheenjäseniin. "

Niin. Siinäpä se onkin, että ero olisi useinkin parempi kaikkien, etenkin lasten kannalta, vaikka vanhemmat eivät edes ajattele sitä, siis eroa! Yhden tai molemman vanhemman epätasapaino johtaa pitkässä juoksussa myös lasten ja nuorten kaikennäköisiin mielenterveydenongelmiin ja epätasapainoon. Sekä sosiaalisiin ongelmiin.