Onko teidän lapsilla ollut käsien "räpistelyä?" Eli noin poskien korkeudella poika, 11 kk, räpistelee sormiaan. Varsinkin innostuessaan ja väsyneenä, mutta myös muulloin. Lopettaa sen heti nähtyään jotain mielenkiintoista eikä ole mitenkään poissaolevan tuntuinen räpistellessään. On tehnyt sitä jo muutaman kuukauden. Useimpia se huvittaa, mutta minua huolestuttaa..... onko normaalia vai jotain muuta =o/
Sormien räpistely
sanna*
7834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä meillä oli vauva-aikana silminpistävää sormien räpistelyä.Ikäänkuin olisi ollut kauheasti sanottavaa, mutta kuin ei osannut vielä puhua. Myöhemmin räpistely todella muuttui taukoamattomaksi puheeksi.Pojallamme todettiin noin 7-vuotiaana ADHD.
Míllainen poikanne muuten oli vauvana.... oliko vaativa, miten nukkui? Oliko räpistely nopeaa vai millaista... miten paljon räpisteli, missä iässä loppui? Sori kysymykset, mutta mietityttää....
Vaativa on väärä sana, mutta kun puuroikä alkoi alkoivat yövalvomiset, jotka johtuivat laaja-alaisesta ruoka-aineallergiasta.
Noin vuoden vei ennenkuin ruoka-allergia todettiin. Se vuosi meni valvoen. Räpistelyä ei voinut olla huomaamatta. Kaikki sitä ihmettelivät. Sitä kesti siihen asti kunnes pystyi puheella ilmaisemaan itseään. Sen jälkeen puhetta sitten tulikin ihan olan takaa.
Räpistelikö/heiluttiko koko kättä? Nopeesti vai hitaasti.... siis millaista se oli. Anteeksi kyselyni...
Räpisteli nimenomaan sormiaan, siis vähän siihen malliin kuin pianisti vetreyttää sormiaan ennen soittoa.
teillä nykyään menee, koulu yms? Eihän adhd ole kuitenkaan pahimmasta päästä... (anteeksi, jos olen väärässä, en todellakaan voi sanoa tuntevani asiaa)
Kyllä aika ennen diagnoosia oli todella vaikeaa. Vaikka poika oli kiltti, niin koulussa ei voi kokoajan liikkua ja puhua tunnilla. Opettajien tietämättömyys oli raskasta, koska luulivat että kotona ei opeteta tapoja. Onneksi meillä oli yksi hyvinkäyttäytyvä poika ennestään. Diagnoosi oli helpotus, koska sai ammattiapua. Pienestä pitäen tiesin, että pojalla oli joku vialla. Niinpä veimme hänet ennen koulua tutkimuksiin. Diagnoosi tuli vasta eka luokan lopulla. Nyt menee mainiosti. Avun hakeminen todella kannatti. Koulu menee hyvin ihan tavallisella luokalla. Pojalla on onneksi aina ollut paljon kavereita, koska hän ei ole ollut väkivaltainen tai ilkeä.