"niinhän se on
Kirjoittanut: särkynyt sydän, 5.9.2003 klo 10.21
niinhän se on, että meikäläisistä hyvin suuri osa on lapsuudestaan saakka olleet uskomassa.
Usko on useimmille vain totuttu ja turvallinen elämäntapa. Se on pitkälle opittua, virran mukana ajelehtemista.
Mutta onko sellainen usko edes elävää?
Miksi Jumala antaisi uskomisen lahjan aina vain automaattisesti pelkästään niille vanhoillilestadiolaisten perheiden kymmenille ja taas kymmenillä lapsille? Ja ehkä parin prosentin verran ulkopuolisille, ja saman verran meikäläisistä kieltää uskonsa."
Kirjoittanut: särkynyt sydän, 5.9.2003 klo 10.21
niinhän se on, että meikäläisistä hyvin suuri osa on lapsuudestaan saakka olleet uskomassa.
Usko on useimmille vain totuttu ja turvallinen elämäntapa. Se on pitkälle opittua, virran mukana ajelehtemista.
Mutta onko sellainen usko edes elävää?
Miksi Jumala antaisi uskomisen lahjan aina vain automaattisesti pelkästään niille vanhoillilestadiolaisten perheiden kymmenille ja taas kymmenillä lapsille? Ja ehkä parin prosentin verran ulkopuolisille, ja saman verran meikäläisistä kieltää uskonsa."
Vastaukset 37
Vanhimmat
minäkin. Siunausta nimimerkille "särkynyt sydän"!
raivaa vääjäämättömästi itselleen tietä myös vl-herätysliikkeen piirissä.
siellä on totuus
...on saatu vapaasti tehdä evankeliumin sanoman julistamista jo toista sataa vuotta, joten täällä eletään edelleen voimakkaasti etsikon aikaa niiden osalta, jotka eivät vielä ole uskomassa. Niin on ollut ennenkin, että etsikonajalla on uskovaisia paljon, mutta se aika menee ohi ja pyhät siirtyvät vanhurskasten lepoon ja ne, jotka eivät ole olleet Jumalan kutsulle uskollisisa jättävät tuleville sukupolville huonon perinnön.
halusit sanoa?
..hän tuo oli.. Kieltämättä sitä eivät useimmat asiaan perehtymättömät ymmärrä.
Nuoria lapsuudenuskovaisia on nyt paljon, tunnen kyllä monia, jotka ovat parannuksen kautta sisälle tulleet. Mutta jos kyselet vaikkapa keski-ikäisiltä tai vanhemmilta, niin kyllä suurin osa on "maailmasta" tulleita, niinkuin minäkin.
vanhoillislestadiolaisista on tullut mukaan herätysliikkeeseen periaatteella "isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle".
Moni kulkee virran vietävänä kuten avaaja oikein toteaa.
Ulkopuolelta tulleiden osuutta ei kukaan tiedä. Oma arvioni = 0,5 promillea.
olet kyllä väärissä luuloissa
äläkä huido ilmaan.
paljon vl-porukkaa
...uskonsa säilyttäneitä. Oma arvioni (tunnen noin 200 vl:ää tai enemmän, vaikeaa arvioida)
on se, että siis yksi kolmasosa on ulkopuolelta. Virta vie ei edes tiedä mistä puhuu. Sama asia, kuin jos minä veikkaisin, että suomalaisia luterilaisia on liittynyt kirkkoon ei-luterilaisista perheistä 0,5 promillea... mitään tietoa minullakaan ei ole asiasta, siltä se vain _tuntuu_...
Käyttäkää vähemmän mutu-tuntumaa!
Sotien jälkeen jopa kyläkuntia teki parannuksen, mutta vuoden päästä saattoivat kaikki olla taas kieltäneet uskonsa.
Jumala rankaisee isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Niinpä Jumala on sallinut sellaisen eksytyksen tulla maahamme, että uskottomaan kotiin syntyneellä on tuskin yhtään mahdollisuutta ymmärtää Jumalan armojärjestystä.
Kyllähän monet lestaadiolaistenkin kotien lapsista maailma vie. Ne jotka ovat oppineet syntiä tekemään, he eivät osaa kuvitella elämäänsä uskovaisena, rokkia ja irrallisia suhteita välttäen, vaikka tuntisivatkin, että uskovaiset ovat oikeassa.
"Niinpä Jumala on sallinut sellaisen eksytyksen tulla maahamme, että uskottomaan kotiin syntyneellä on tuskin yhtään mahdollisuutta ymmärtää Jumalan armojärjestystä."
Kaiken aikaa tulee Suomessa ihmisiä uskoon.
Aikuiskasteuskoon vai minä ensin -uskontoon?
Jeesukseen Kristukseen. Se on ainoa oikea usko.
Jesuiitatkin uskoivat Jeesukseen.
mitätöidä ihmisten uskoa Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikaan.
Keräät vain turhaa painolastia noilla tempuillasi itsellesi.
niitä "vain me" -harhatien kulkijoita.
vaan hän haluaa että jokainen, joka Jeesukseen uskoo pelastuisi
sinun mielestäsi on uskoa Jeesukseen?
arvostaa Rauhanyhdistyksen paljon korkeammalle.
juuri siitä, että ollaan tutti-iästä alkaen opittu hengailemaan sen joukon mukana. Silloin Rauhanyhdistys on muodostunut sellaiseksi auktoriteetiksi, jossa puhutut puheet niellään purematta ja ajattelematta - esim. "vain me"-harhaoppi.
Onneksi juna on kääntymässä ja tämän avauksen sisältämät Raamatun mukaiset ajatukset valtaavat alaa yhä enemmän ja enemmän vl-herätysliikkeen piirissä. Erityisesti omilla aivoilla ajattelevat nuoret kyseenalaistavat "vain me"-harhan.
on väistyvä harha ja tilalle tulee Jumalan totuus.
Näin minä rohkenen uskoa.
oikein ymmartaa mita on oikea USKO? usko on luottamusta ja antautumista johonkin mita ei nay. jesuiitat sita eivat tee eivatka konet muutkaan vaikka nimen "Jeesus" ovatkin kuulleet. sehan ei siis ketaan pelasta. lueppa tekstini "uskosta". se on jo varmasti pari sivua taaempana.
"Jumala rankaisee isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen."
-Jumala ei rankaise kenenkaan pahoja tekoja jollekin toiselle. jokainen kantaa oman vastuun ja siita koituvan rangaistuksen itse. mita tulee tekstiin joka kuulostaa tuolta Raamatussa, se on laki, (ja se rikkoutuu kun ihminen tulee uskoon). laki, aivan kuten maanvetovoima on laki.
Jos joku tuntisi olevansa vilpittömissä väleissä Jumalan kanssa, ei hänen olisi mikään pakko koputtaa nokallaan Rauhanyhdistyksen uskovaisten valtakunnan muuria. Uskokoon kukin tavallaan, mutta kuka tahansa, lestaadiolainen sekä ei-lestaadiolainen voi Isä meidän -rukousta ajatuksella rukoillessaan hätkähtää ja aina vain uudestaan todeta, että ei ymmärrä tarpeeksi hyvin mikä on se Jumalan valtakunta jonka pitäisi olla tuleva.
Omavanhurskaus on kuin saastainen vaate ihmisen yllä. Jos Jumala ei sinua rankaise, on syytä pelästyä, että eikö Jumala rakasta sinua, onko hän sallinut sinun jäädä eksytyksen tiellesi.
että suurin osa vanhoillislestadiolaisista ajattelee omassa sisäisessä maailmassaan kuten "särkynyt sydän".
Uskon myöskin noin. He pitävät kuitenkin totuuden "omana salaisuutenaan" eivätkä isommin elämöi sen kanssa.
Tämä lähinnä sen vuoksi, että vielä tällä hetkellä vl-herätysliikkeessä painavimmat pallit kuuluvat "vain me"-harha-apostoleille.
Tuskin kuuluvat kovin pitkään.
tästä avauksesta.
ovat samaa mieltä avauksen kanssa.
hienoa!
"Mutta onko sellainen usko edes elävää?"
virran mukana ajelehtiminen ei varmasti ole elävää uskoa.
että melko suuri osa veeälliä on juuri noita virran viemiä. Marlboro suupielessä kierretään Rauhanyhdistystä ja opetellaan ulkoa tiettyjä korulauseita.
Niin, ja valtavirtalaisista juontuu ehkä puhe tavoista ja se, että niiden perusteella tavallaan määritellään kuka on "oikeasti" uskomassa. Kun uskon ydin on hämärä, jostakin (tavoista?) oman uskomisen idea on nyhdettävä.
Niin kuin Luther aikoinaan totesi katolilaisuudesta, niin olisi myös vanhoillislestadiolaisuudessa uskonpuhdistuksen paikka.
Mutta sen perusteella, mitä olen vl-keskustelukulttuuria seurannut ja sitä sisäistänyt, niin paljon tarvii luottaa tulevaan, jos edes pienenpieneen keskustelunavautumiseen uskoo. Jos näistä puhuttaisiin julkisesti vl:n keskuudessa, arvaisin suunnilleen tällaisten ihmisten laitettavan ojennukseen hyvin pikaisesti tai jos eivät taipuisi, olisivat eriseuralaisia. Siksi on helpompi lähteä joukosta kuin puhua itsenäisestä mielipiteestään. (Vaikka kummatkaan siis eivät ole helppoja, kun on vanhoillislestadiolaisuudesta kyse)
Mielestäni tämä kuvio on surullinen.
en todellakaan usko, että valtaosa tai useimmat ovat tapauskovaisia.
Mielestäni se on kuitenkin yleisempää sellaisilla paikkakunnilla kuten Oulu tms, missä on niin paljon Vl:iä, että joutuisi tavallaan olemaan aivan yksin, jos ei kuuluisikaan enää joukkoon. Tavallaan vanhoillislestadiolaisuus siis on "yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää".
Mutta niistä VeeäLlistä, jotka asuvat tällaisilla "lestapaikkakunnilla" kuitenkin suurin osa on sydämestään uskovia.
Ja näin pienissä yhdistyksissä kuin esim. se, johon itse kuulun, ei ole mitenkään helppoa olla vl. Täällä ei voi kulkea massan mukana.
Täällä helpompaa olisi kieltää usko, mutta on kova halu uskoa, niin ihmisten pilkan ja sielunvihollisen kiusausten takia en halua kieltää uskoani. Enkä minkään muunkaan asian takia.
Tiedän, että jos en olisi vl ja menisin mukaan kaikkeen mitä esim. luokkakamut harrastaa, saisin nopeasti lisää kavereita. Senkin tiedän, ettei minua mitenkään ylenkatsottaisi vl-piireissä vaikka kieltäisinkin uskoni (siitä olen varma, sillä olen seurannut ex-vl:iin suhtautumista), vaan oltaisiin lähinnä surullisia.
Itse olen huomannut, että vaikka juuri uskonsa kieltäneelle läheiselle ihmiselle tuntuu aluksi vaikealta puhua, koska on niin surullinen hänen puolestaan, ihminen ei muutu miksikään, uskonto ja arvot sekä tavat eivät enää yhdistä. Veljeni luopui uskostaan n. vuosi sitten, ja se ei ole millään tavalla muuttanut minun suhtautumistani häneen.
Se, mitä tahdon sanoa, on että helpompaa olisi olla ei-vl, mutta koska on halu uskoa, niin ei haluta olla "maailmasta", siis ei-vl.