Tässäpä nyt puran sydäntäni.
Minulla oli yritys, pieni erikoistavaraliike. Nelisen vuotta meni kohtuu mukavasti, mutta sitten kilpailu muuttui niin kovaksi, kiitos ison ketjumyymälän, että löin hanskat tiskiin.
Ja samalla masennuin! Ei minun masennustani ole missään lääkärillä todennettu, mutta tunnistan sen itse.
Olen linnoittautunut kotiini. Otin kännykkään uuden liittymän, joten numeroni tietää vain läheiset. Tyttäreni hoitaa ruokaostokset, joten minun ei tarvitse mennä edes kauppaan.
Postilaatikolle juoksen niin ettei kukaan näe. Postin haen, mutten pysty avaamaan kirjeitä. Kaikki asiat on retuperällä, mutten pysty tekemään mitään. Öisin herään hiestä märkänä ja sydän pamppaillen, tiedostaen, että kaikki rahat on loppu, laskuja tippuu...en selviydy niistä.
Joka yö päätän, että huomenna minä alan hoitaa asioita. Ja kun huominen koittaa, en osaa aloittaa mitään.
Mistä löydän apua? Tiedän, että olen tyhmä kun en tee mitään, mutta ...
Aluksi hukutin tietoisuuteni alkoholiin. Tissuttelin päivät, ja illalla otin oikein kunnolla että saisin nukuttua. Sammuinkin joka kerta, mutta silloin yöheräilyt ja tuskat olivat vielä kaameammat. Olen yrittänyt ja onnistunutkin elämään ilman viinaa kolmisen viikkoa. Vain viime lauantaina saunan jälkeen retkahdin ottaamaan reippaammin, mutta siihen se sitten jäi.
Onko kenelläkään tälläisiä kokemuksia? Hoitavatko kaikki muut asiansa moitteettomasti. Minä häpeän, häpeän ja häpeän...Kuitenkin haluaisin pois tästä tilanteesta. Mutta miten?
Minulla oli yritys, pieni erikoistavaraliike. Nelisen vuotta meni kohtuu mukavasti, mutta sitten kilpailu muuttui niin kovaksi, kiitos ison ketjumyymälän, että löin hanskat tiskiin.
Ja samalla masennuin! Ei minun masennustani ole missään lääkärillä todennettu, mutta tunnistan sen itse.
Olen linnoittautunut kotiini. Otin kännykkään uuden liittymän, joten numeroni tietää vain läheiset. Tyttäreni hoitaa ruokaostokset, joten minun ei tarvitse mennä edes kauppaan.
Postilaatikolle juoksen niin ettei kukaan näe. Postin haen, mutten pysty avaamaan kirjeitä. Kaikki asiat on retuperällä, mutten pysty tekemään mitään. Öisin herään hiestä märkänä ja sydän pamppaillen, tiedostaen, että kaikki rahat on loppu, laskuja tippuu...en selviydy niistä.
Joka yö päätän, että huomenna minä alan hoitaa asioita. Ja kun huominen koittaa, en osaa aloittaa mitään.
Mistä löydän apua? Tiedän, että olen tyhmä kun en tee mitään, mutta ...
Aluksi hukutin tietoisuuteni alkoholiin. Tissuttelin päivät, ja illalla otin oikein kunnolla että saisin nukuttua. Sammuinkin joka kerta, mutta silloin yöheräilyt ja tuskat olivat vielä kaameammat. Olen yrittänyt ja onnistunutkin elämään ilman viinaa kolmisen viikkoa. Vain viime lauantaina saunan jälkeen retkahdin ottaamaan reippaammin, mutta siihen se sitten jäi.
Onko kenelläkään tälläisiä kokemuksia? Hoitavatko kaikki muut asiansa moitteettomasti. Minä häpeän, häpeän ja häpeän...Kuitenkin haluaisin pois tästä tilanteesta. Mutta miten?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ota heti yhteys terveyskeskukseen,apua saat varmasti.
Miksi häpeät ?
Onko bisnes tärkeämpää kuin elämäsi ja terveytesi ?
Asiat tärkeysjärjestykseen.
Pärjäät VARMASTI,et ole ainoa epäonnistuja tässä isojen ketjujen luvatussa maassa.
Kaltaisiasi on paljon ja yleensä naisia. Olen kirjanpitäjänä kokenut edellisen laman, jolloin kukkakauppoja, erikoisliikkeitä, pieniä lounaspaikkoja kaatui. Sehän on selvää, että kun rahasta tulee tiukkaa, niin ensin jätetään kaikki "ylellisyys" pois, ei osteta kukkia kotiin, ei käydä kampaajalla niin usein, viedään marketista ostettu halvempi lahja eli ei ole sinun syysi, että kauppa ei enää käynyt, se vain on liike-elämää.
Miehet pistävät tuossa tilanteessa kädet syvälle housuntaskuihin ja puhisevat kuukauden, toteavat sitten että uutta matoa koukkuun.
Olet vakavasti masentunut ja ilman apua et selviä eli menet terveyskeskukseen ja kerrot rehellisesti minkälaista erakkoelämää vietät, etkä tyydy masennuslääkkeisiin vaan sanot, että haluat keskusteluapua eli vaadit lähetteen psykiatriselle poliklinikalle. Jos siellä sattuu olemaan ammattitaitoinen terapeutti, niin saa poistettua sinulta tuon häpeän tunteen ja pikkuhiljaa pääset elämän syrjästä kiinni.
Jos sinulla olisi yksi ystävä, joka voisi tulla avamaan ne kirjeet ja kartoittamaan tilanteen, niin helpottaisi oloasi. Olen itse käynyt tuota hommaa hoitamassa ja kun kaikki laskut ja muistutukset on perattu, niin ei se lopputulos olekaan ollut niin hirvittävä.
Mutta nyt ensiksi sinne terveyskeskukseen, usko minua, se on ainoa ulospääsytie ja painotan vielä, että vaadi se lähete.
Niin kuin joku jo tuossa aikaisemmin mainitsi, Suomi on todella ketjujen luvattu maa.Kokoajan rakennetaan jos jonkinmoista hallia,sille ja sille ketjulle.
Asiakkaat luulevat saavansa sieltä kaiken halvalla,kuitenkin nuristaan kun mitään palvelua ei saa.Mutta sinne halpis-puljuun on vaan kummasti mentävä.Sama on isoissa kaupoissa, olkoon nyt millä tahansa kirjaimella alkavia.
Pieni yrittäjä siinä sitten yrittää sinnitellä, tekee, yksin usein,pitkää päivää jne.Ajaa lopulta itsensä loppuun.Ja sitten, kun kaupungista se pieni erikoiliike loppuu,kansa ihmettelee asiaa,ja taivastelee etä eipä nyt ole sitä ja tätä erikoiliikettä.Siellä kun oli aina niin kiva käydä, katselelmassa.Mutta kun se yrittäjä ei niillä katselijoilla elä.Kertoi yksikin pientä erikoisliikettä pitännyt yrittäjä, että katselijoita ja "ompa ihana liike" oli pilvin pimein,mutta eivät raaskineet ostaa mitään.Sitten kun lopetti, kaupungilla sanottiin että "voi voi kun täällä ei ole enjään sitä liikettä,oli se vaan niin mukava"jne jne
Ja,juu, naiset juuri kärsii sitten tuosta häpeästä,epäonnistumisesta.Mutta, kukapa täällä maailmassa olisi täydellisesti aina onnistunut.
Suuret talousrikolliset ja vastaavat tyypit kulkevat rintarotingilla,vaikka olisi mitkä velat ja oikeusjutut.
Ja ei, ei todellakaan kaikki voi onnistua yrittämisessä.
Mutta mistä apua? Mistä tälläisessä tilanteessa oleva yrittäjä saisi vain ja ainoastaa ymmärtäväistä tukea,ilman haukkumista ja arvostelua.Kyllä sitä apua saa ja on tarjolla kun yritystä perustaa.On jos jonkinmoista opastajaa ja neuvojaa.
Koita todellakin hoitaa itsesi.Sinä ole tärkeä ihminen.