Suunnitteilla Uudellemaalle puurakenteinen 2-kerroksinen omakotitalo, jossa kerrosneliöitä 178, huoneistoneliöitä 154 ja kuutioita 550. Lisäksi rakennetaan talousrakennus, jossa autotalli, varasto (yht. 37,5 kem2, 100 m3) ja autokatos. Alakertaan tulee varaava takka-leivinuuni, joka tulee olemaan säännöllisessä käytössä. Lisäksi yläkertaan on varaus kevyelle tulisijalle. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen lattialämmityksen välityksellä -järkevä ratkaisu myös yläkerrassa?
Lämmitysmuoto on vielä hakusessa, joten olen avoin kaikille asiallisesti perustelluille kommenteille ja suosituksille lämmönlähteestä. Alun alkaen suunnitelmissa siinteli poistoilmalämpöpumppu, joka talon neliöiden kasvun myötä vaihtui maalämmöksi, jota ollaan nyt puolestaan hylkäämässä putkistolle liian pienen tontin takia. Kaivon poraus tuo niin paljon lisää kustannuksia, että maalämmön järkevyys epäilyttää näillä neliöillä. Pilpissä puolestaan saa kulmat kurtistumaan ilmanvaihto; löytyykö niitä säätömahdollisuuksia esimerkiksi vuodenaikojen mukaan ja ylipäänsä, riittäähän ilmanvaihtoteho? Ja jo toisaalla keskutelun aiheena ollut tulisijan tarvitsema tuloilma ja siitä mahdollisesti aiheutuva veto mietityttävät. Neljännesosa vihreänä öljylämmitys ei kiehdo, mutta pellettilämmityksestä ei ole tullut otettua selvää. Vai mitäs sitten sanoisitte suorasta sähkölämmityksestä sekä kunnollisilla säätömahdollisuuksilla sekä lämmöntalteenotolla varustetusta ilmanvaihtokoneesta?
Aikamoista arpapeliätämä tuntuu olevan, mielipiteitä on yhtä monta kuin puhujiakin. Meni syteen tai saveen, sana on vapaa lukukelpoisille kommenteille.
Lämmitysmuoto on vielä hakusessa, joten olen avoin kaikille asiallisesti perustelluille kommenteille ja suosituksille lämmönlähteestä. Alun alkaen suunnitelmissa siinteli poistoilmalämpöpumppu, joka talon neliöiden kasvun myötä vaihtui maalämmöksi, jota ollaan nyt puolestaan hylkäämässä putkistolle liian pienen tontin takia. Kaivon poraus tuo niin paljon lisää kustannuksia, että maalämmön järkevyys epäilyttää näillä neliöillä. Pilpissä puolestaan saa kulmat kurtistumaan ilmanvaihto; löytyykö niitä säätömahdollisuuksia esimerkiksi vuodenaikojen mukaan ja ylipäänsä, riittäähän ilmanvaihtoteho? Ja jo toisaalla keskutelun aiheena ollut tulisijan tarvitsema tuloilma ja siitä mahdollisesti aiheutuva veto mietityttävät. Neljännesosa vihreänä öljylämmitys ei kiehdo, mutta pellettilämmityksestä ei ole tullut otettua selvää. Vai mitäs sitten sanoisitte suorasta sähkölämmityksestä sekä kunnollisilla säätömahdollisuuksilla sekä lämmöntalteenotolla varustetusta ilmanvaihtokoneesta?
Aikamoista arpapeliätämä tuntuu olevan, mielipiteitä on yhtä monta kuin puhujiakin. Meni syteen tai saveen, sana on vapaa lukukelpoisille kommenteille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Te valitsette sen mihin miellytte, meillä on 187 kerros- ja 163 huoneistoneliötä ja lämmitetään pilpillä. Kuutioita 550m3. Pilppinä Nibe 410P ja ilma vaihtuu (jäi vielä tehoja reserviinkin). Se on totta, että ilmanvaihdossa ei tuossa ole minkäänlaista säätöä. Lämmintä on riittänyt niin lattioissa kuin suihkussakin.
Yksi näkökohta mikä jätetään melko usein huomiotta, on helppo korjattavuus. En ota sen kummemmin kantaa lämmitysominaisuuksiin, koska kaikille löytyy mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin. Mutta jos pimentynyt lämmityselementti vaatii lattian tai katon purkamisen niin ei kiitos. Ei ole meinaan kiva purkaa huolella hiottua ja kiillotettua tammilankkuparkettia (toinen kerta 10 v aikana). Viikkojen työ jos aikoo saada siitä yhtä hyvän kuin ennen purkua. Ja uusi maksaa mammonaa. Katon purku ei onneksi niin iso homma ole, mutta en minä sitäkään riskiä enää vapaaehtoisesti ota. Nimimerkillä karvaita kokemuksia.
Vesikiertoinen lattialämmitys paikkoihin jossa laatat, muuten perinteiset vesipatterit ja putket pintaan, ei alapohjaan eikä piiloon mihinkään.
Vesikiertoon lämmitykseen pelletti- tai öljypoltin ja kunnon kattila.
Lisäksi koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla.
Lämpö on tasainen ja mukava, huoleton. Ei tartte maksaa 30 vuotta investointia takaisin, kuten näissä "pumpuissa". Monet ovat eri mieltä, mutta minun puolesta saavat olla.
perusratkaisua on vaikea ohittaa. Muut tulevat muotivirtausten saattelemana.
vie kuin minkään pumpun, eli hintaa tulee tuolle järjestelmällesi enemmän kuin pumpuille.
mutta kun ostat "pumpun", olet vasta puolessa välissä. Ja siinä vaiheessa kun ehdottamaani systeemiin alkaa olla peruskorjaustarvetta, on "pumput" vaihdettu jo kaksi kertaa. Siitä se ero tulee!
Tehdään vain tarvittaessa ja silloinkin yleensä riittää vain kompressorin vaihtaminen, tuskin kyllä tulee eteen edes viellä kuvailemallasi ajankohtana - kun pumppu mitoitetaan oikein.
Yksi asia tossa sun alustuksessa kummastuttaa. Satsaat melko lailla puulämmitykseen ja aiot hoitaa suuren osan lämmityksestä puulla. Muu lämmitys toimii siis ikäänkuin varalämpönä ja reuna-alueiden mielyttävyyden varmistajana. Sun tapauksessas esim.yläkerran lattialämmitys ei ole päällä kun pahimpina pakkasjaksoina. Perustamiskuluja aatellen lattialämmitys sähköllä tai vaikkapa pattereilla olisi järkevä vaihtoehto. Samalla ei tarvitse miettiä, että mikähän on vesikiertoisen putkiston tekninen ikä (30 ... 50v?).
Itse olen ajatellut vähän saman suuntaista, eli pääasiallisena lämmönlähteenä olisi varaava takka...
Sitten lämmöntalteenotolla varustettu ilmastointi.
Muuten olen mietttinyt keittiö märät tilat sähköllä lattialämmitystä ja lopputaloon sähköpattereita....
Kiinnostaisikin tietää onko jollain kokemuksia ko. tyyppisestä järjestelystä. Joutuuko kovilla pakkasilla huudattamaan pattereita ihan kympillä vai pysyykö sähkölasku kurissa? Entä jos on laiskempi pistämään klapia pesään, eli ei lämmitä koko aikaa puulla siinä rinnalla?
Tota noin..Entäs uusiutuva puu-pelletti? Jos vaan on tilaa pellettivarastolle...halpaa pitäs olla energian tuolla sydeemillä. Sähkö nousee nykyään ja kyllä se öljykin voi pomsahtaa kun lähi-idässäkin on niin helvetin rauhallista nykyään..