Veneen hankinnan mukana tuli myös genaakkeri. Minulla ei ole mitään kokemusta ko. purjeesta, mutta spinnukokemusta kyllä on vähäisessä määrin. Minulla on tuossa genaakkerissa sukkakin noston helpottamiseksi. Matkapurjehduksesta on siis kyse.
Nyt mietiskelen muutamaa asiaa:
1. Miksi genaakkerin halssikulman pitää olla etutaagin etupuolella ja käytetään pientä jatketta eli puomia, jotta saadaan kiinnityspiste mahdollisimman eteen. Miksei kiinnityspiste voisi olla etustaagin takana, olisi halssin vaihtokin helpompaa?
2. Miten genaakkerilla suoritetaan halssin vaihto? Sieltäkö se vedetään skuutilla etustaagin etupuolelta toiselle halssille vai miten?
3. Mikä on se tuulikulma, jossa genaakkeri saadaan vetämään? Täydellä myötätuulellahan se ei ilmeisesti toimi, vaan lysähtää.
Nyt mietiskelen muutamaa asiaa:
1. Miksi genaakkerin halssikulman pitää olla etutaagin etupuolella ja käytetään pientä jatketta eli puomia, jotta saadaan kiinnityspiste mahdollisimman eteen. Miksei kiinnityspiste voisi olla etustaagin takana, olisi halssin vaihtokin helpompaa?
2. Miten genaakkerilla suoritetaan halssin vaihto? Sieltäkö se vedetään skuutilla etustaagin etupuolelta toiselle halssille vai miten?
3. Mikä on se tuulikulma, jossa genaakkeri saadaan vetämään? Täydellä myötätuulellahan se ei ilmeisesti toimi, vaan lysähtää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
1: keulapuomi on siksi, jotta genaakkeri sataisiin isopurjeen takaa pois. Myöskin genaakkeri voi tällöin olla isompi kuin ilman keulapuomia.
2: Jiipata voi sekä etu- että takakautta. Jos keulavantin edessä ei ole paljon tilaa, jiipataan etukautta.
3: genaakkerilla voi lähes kryssiä ja purjehtia täysmyötäistä, kuten sopivalla spinaakkerillakin. Täysmyötäistä genaakkerilla mentäisiin virsikirjaa, vaikka apupuomilla avitettuna. Aivan täysmyötäiseen ei usein kannata purjehtia, koska vauhti on hitaampi kuin jos purjehtisi muutaman asteen ylemmäs.
Purjehdinpa eräs kesä tukholman saristossa X-79:llä kilpaa J-80 vastaan myötäistä ja olimme nopeampia, koska genaakkerilla J-80 joutui leikkamaan todella paljon ja tiheässä saaristossa se aiheuttaa ongelmia, halssit ovat lyhyitä ja aikaa menee siihen.
Kiitos selventävästä vastauksesta.
tavalliseen köliveneeseen kannattaa hommata spinnu, jos sitä ei ole erikseen suunniteltu genaakkerille. Genaakkeri oli muotioikku 90-luvun puolessa välissä. Spinnu on paljon monikäyttöisempi.
Spinnu muuten kannattaa jiipata kovemmalla tuulella siten, että ensin jiippaa isonpurjeen ja sitten vasta spinnun. onnistuu yli 36 jalkaisessa veneessä kahdestaankin, barduunojen kanssa. vanhaa luunpuolen skuuttia kannattaa löysä reilusti ison jiippamisen jälkeen.
Hyvän keskustelun olette aloittanee. Ikävä kyllä joudun kysymään vielä pöllömpiä asiaan liittyen. Milloin genaakkeri ylipäätään kannattaa ottaa käyttöön? Kuinka kovalla säällä? Käytetäänkö sitä vain hyvässä sivu- ja myötätuulessa?
Veneessäni on ihan normaalit genuat ja spinnu sekä lisäksi tuo genaakkeri. Pääsääntöisesti olen pärjäillyt isolla ja genualla.
Tuulitilanne riippuu miehistöstä.
Äijämiehistöllä ajetaan genaakkerilla samoissa keleissä kun spinnulla, eli tuossa alle 12 metrin tuulissa.
Perhemiehistöllä sitten leppoisilla iltatuulilla.
Perhematkoilla ei ole tarkoitus purjehtia tosissaan, kovassa tuulessa kun molemmat purjeet vaativat jatkuvaa trimmailua.
Itselläni on genaakkeri tehty spinnusta, on ihan ok, mutta ei pääse niin myötäiseen kuin toisilla oikeilla genaakkereilla.
Takaliesma tahtoo lässähtää, ja vaatiikin välillä jatkuvaa säätöä.