Hei! Haluaisin kuulla teidän kokemuksia epilepsialeikkauksen jälkeen. Onko teillä ollut kohtauksia vielä, jos on niin ovatko ne samanlaisia kuin ennen leikkausta? Mulle tulee välissä outoja "tuntemuksia" mutta ne ovat erilaisia kun ennen leikkausta.Välissä saattaa olla monta tuntiakin omituinen ja "höntti" olo ja joskus vain sekunnin kestäviä.
Entä onko kukaan kokenut leikkauksen jälkeistä masennusta? Ittellä tuli 3vko:n jälkeen itkukohtauksia ja oli todella surullinen olo ilman pätevää syytä masennustako? Vieläkin välissä ahdistaa.
Kun pääsin sairaalasta olo oli virkeä ja halusin tulevaisuudeltani aivan eriasioita kun mitä se oli esim. uuden miehen,vaihtaa ammattia, uudet sukulaiset..jne.. Ikävöin myös kovasti lääkäreitäni! Ajatukset olivat kauheita koska rakastan miestäni ennenmän kuin mitään muuta.
Olenko ainoa joka on kokenut leikkauksen jälkeen tälläisiä tuntemuksia?Mitähän on vielä odotettavissa?Kiitos kaikille vastauksista!
Entä onko kukaan kokenut leikkauksen jälkeistä masennusta? Ittellä tuli 3vko:n jälkeen itkukohtauksia ja oli todella surullinen olo ilman pätevää syytä masennustako? Vieläkin välissä ahdistaa.
Kun pääsin sairaalasta olo oli virkeä ja halusin tulevaisuudeltani aivan eriasioita kun mitä se oli esim. uuden miehen,vaihtaa ammattia, uudet sukulaiset..jne.. Ikävöin myös kovasti lääkäreitäni! Ajatukset olivat kauheita koska rakastan miestäni ennenmän kuin mitään muuta.
Olenko ainoa joka on kokenut leikkauksen jälkeen tälläisiä tuntemuksia?Mitähän on vielä odotettavissa?Kiitos kaikille vastauksista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
lukea tämä teksti juuri sopivaan aikaan! Mut leikattu tammikuussa. Poissaolokohtauksia ei ole ollut kun yksi ainoa ja sekin melko pian leikkauksen jälkeen. Hönttejä väsyneitä oloja esiintyy välillä,joskus kestävät pari tuntia,joskus päivän-2. Ovat kuitenkin sellaisia että toimin normaalisti,joskus jopa tavanomaista energisemmin.
Tämän lisääntyneen energian (joka esiintyy jaksottain) johdosta olenkin alkanut pelkäämään/miettimään mitä tämä on? Masennusta joka ilmenee jonkunlaisena maanisuutena? :( varsinkin kun on ottanut selvää mitä muuta siihen kuuluu...Äkkinäisiä mielialanvaihteluita ym. En ole luonteeltani herkkä mutta nyt viime aikoina olen saattanut saada ihme "kohtauksia" - itkettää,naurattaa (ihan mikä vaan asia. Jaksaisin siivota ym kotona iltaan asti jos en laittaisi stoppia asialle.
Eikös masennus saata liittyä leikkauksen jälkeiseen elämään?
Pelottaa,olenkohan tulossa hulluksi :(
Olo on todellakin ylienerginen ja touhukas,ajatukset laukkaavat ja puhetulvaa on vaikea pysäyttää. Olenhan minä aina ollut kova puhumaan mutta sairauden myötä muutuin hiljaisemmaksi ja aremmaksi.
Toisaalta käsitän että tuntuu upealta kun ei enää tarvitse pelätä ja voi elää avoimemmin ym.mutta tuntuu että tämä menisi vähän yli :( Tiedättekö miten maanisuus etenee? Vai tuleeko vain kausia että on tällainen hörhö ja energinen olo. Vai tuleekohan vielä vastaan se aallon pohjakin?
Huh,mitä enemmän asiaa miettii sitä enemmän tekisi mieli soittaa mielenterveystoimistoon. Jos tämä tämmöisenä pysyy,ei hätää,mutta jos etenee huonoon suuntaan :(
leikattiin? Minut KYS:sissä.
Mistä kohtaa sinun epilepsia leikattiin? Minut oikean puoleisesta ohimolohkosta.
oletko ollut jo kontrollissa?
Kohtaukset loppuivat täysin. Tosin ne olivat ohitse jo 1 v 2,5 kk ennen leikkausta ja ovat pysyneet edelleen.
Heti kirurgian jälkeen iski migreeni, joka on ollut elämäni ainoa. Minkäänlaisia "outoja tuntemuksia" ei ole ollut. Tosin minäkin kaipaan miestäni pitkin päivää. Hän on aina ollut rakkain minulle.
Olen vaihtanut useampia kertoja ammattia, sillä inhoan työttömyyttä. Samoin minä haluaisin vielä nähdä neurokirurgini. Vuosittain näen alueellisen neurologini lääkepitoisuusnäytteiden takia. Suhde vanhempiini on heikentynyt entisestään, sillä he eivät vieläkään tiedä, että minulla itsemääräämisoikeus.
leikattiin vaikka kohtauksista on kulunut noin kauan. Itselläni leikkausta mietitään edelleen (on mietitty ehkä pari vuotta...) ja tässä ihan viime kuukauden aikana on lääkeannostusta nostettu taas ja poissaolokohtaukset ovat häipyneet.
Nyt vaan pelottaa sanoa lääkärille että hyvin menee jos se ei laitakaan mua kirurgiaan...