En ole klassisen kaunis nainen,mutta hymyilen usein ja "vilkutan" silmääni. Osaan myös keskustella asiasta kuin asiasta. Tämä on minulle luonnollista käyttäytymistä enkä ajattele "flirttailevani",mutta miehet kiinnittävät heti huomiota ja väittävät minun keimailevan tahallani. Minkä te miehet laskette flirtiksi...??? Tiedostamani flirtti on ihan toisenlaista ja sitä teen harvoin...
Tahatonta keimailua...
Flirtti
81268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joskus puolitutut miehet laskevat jo pelkän keskustelun flirtiksi, joka on lähinnä ärsyttävää, kun ei voi keskustella oikein kenenkään miespuolisen kanssa - ettei vaan vahingossa anna väärää kuvaa.
Tälläistä ongelmaa harvoin on tutumpien miesten seurassa.
Olen 18-v nuori, mies ja ongelmanani on myös se
että naiset joiden kanssa juttelen ottavat läppä-
ni selvästi flirttailuna, vaikka tarkoituksena olla ainoastaan kohtelias. Onko parempi pitää vain
päänsä kiinni jos ei ole iskumielellä? Onko muil-
la miehillä samaa ongelmaa tai ratkaisua siihen. Myös naisilta odotetaan mielipiteitä.
Iloisten ihmisten kanssa on mukava jutella ja se hyväntuulisuus ja positiivisuus on herkästi tarttuvaa.
Siihen mitä flirtiksi lasketaan, on mielestäni vaikea vetää rajaa. Se raja on eri henkilöillä eri paikoissa, joten sinun kannattaa olla varovainen signaalisilmiesi kanssa, varsinkin niiden kanssa jotka eivät tunne sinua.
Olen täsmälleen samaa mieltä nimimerkin "mr aikuinen" kanssa kysymästäsi asiasta.
Kyllä iloisuus on hyvä asia, se tarttuu ympäristöönkin ja on hauskaa nähdä iloisia ihmisiä.
tuntevat sinut, niin ei kai se ole ongelma, muussa tapauksessa se voidaan ehkä kokea flirttinä.
Mitä sitten teet, kun tapaat sen "Mr Rightin". Miten se eroaa tavallisesta käyttäytymisestäsi?
Tarkoitin juuri näitä ihmisiä joita en tunne eli tapaan siis vaikka baarissa tai jossain muualla. Sehän se kun on semmonen kaikkien kans höpöttelijä niin...
Se flirtti mitä mä tiedostan niin on sitten sitä että en välttämättä hölise kokoajan jos on kohteena "Mr Right", vaan sillon esim "nyplään" hiuksia ja katson pitkään ja hymyilen. Silloin mä tiedän itse flirttaavani,mutta muutoin en vaikka niin väitetäänkin...
että käyttäydyt silloin eri tavoin. Ja silloin et varmaan keskity muihin kuin häneen...
Meidän työpaikalla oli kesätyöntekijänä mua 13 vuotta nuorempi nainen ja hän käyttäytyi melkein sinun tavallasi. Perehdytin häntä työhön ja hän kyllä meni liian pitkälle, sillä hän ehdotteli risteilylle menoa ihan tuosta vain niin kuin ystävälle olisi puhunut.
Hän leikitteli hiuksillaan ja hengitti korviinkuultavan syvään ikääkuin olisi "ahminut" hajuja sekä lauloi (hyvä lauluääni) silloin tällöin jotain biisiä. Kehui minua komeaksi ja "number one".
Mä luulin ensin, että hän flirttailee, mutta en onneksi "mennyt lankaan", vaikka välillä oli tunteiden kanssa pitelemistä (kieltämättä puntissakin joskus alkoi pullottamaan).
Hän oli kyllä ihastuttava, eläväinen, hymyilevä, keimaileva, naisellinen nainen, mutta paikka paikoin lapsellinen ikäisekseen. Välillä tuntui kuin olisi jotain "näytelmää" seurannut. No, jäi kyllä mieleen ikuiseksi ajaksi. Vau!
Minä flirttaan tietoisesti päivittäin puolisolleni. Hän pitää siitä ja se kiihottaa häntä. Mutta se,että kun eloisa olen niin hän on hieman mustasukkainen siitä flirtistä mitä en itse tiedosta. Omasta mielestäni olen vain ystävällinen kun hymyilen ja olen hyvä jutun kertoja joka myös hämmentää vastakkaista sukupuolta. Ehkä se sitten on vain niin että luonnollinen hymy ja elämän pilke silmissä on jo nykyään niin harvinaista,että se vaan huomataan...