Kannatan yhteisvalintaa

Voisi toimia, että jos ei pääse Helsinkiin mutta olisi parempi kuin raja Oulussa, voisi mennä sinne. Jos siis on valmis vaihtamaan elämää.

myös sisään pyrkinyt. kirjoitti:

Voisi toimia, että jos ei pääse Helsinkiin mutta olisi parempi kuin raja Oulussa, voisi mennä sinne. Jos siis on valmis vaihtamaan elämää.

ei ole yhteisvalintaa, johtuu siitä, että tämä kasvattaisi entisestään ensisijaisesti esim. Helsinkiin pyrkivien määrää. Nykyään osa hyvin lahjakkaista hakijoista, jotka haluaisivat Helsinkiin saadaan houkuteltua muualle alempien pisterajojen ja ns. varmemman sisäänpääsyn avulla (käytännössähän erot eivät valtavia ole). Yhteisvalinnan pelätään aiheuttavan suositumpien lääkisten elitistymistä, joka työelämässä saattaisi taas aiheuttaa tietyistä kaupungeista valmistuneiden suosimista.
Lisäksi eri lääkikset käyttävät huomattavan erilaisia systeemejä ja painotuksia pisteytyksessä ja yhteisvalinta tarkottaisikin, että suuri osa kokeista pitäisi arvostella moneen kertaan eri kaupungeissa. Ymmärrettävästi tähän ei missään nimessä yliopistoilla ole resursseja.

lääkisten välillä kirjoitti:

ei ole yhteisvalintaa, johtuu siitä, että tämä kasvattaisi entisestään ensisijaisesti esim. Helsinkiin pyrkivien määrää. Nykyään osa hyvin lahjakkaista hakijoista, jotka haluaisivat Helsinkiin saadaan houkuteltua muualle alempien pisterajojen ja ns. varmemman sisäänpääsyn avulla (käytännössähän erot eivät valtavia ole). Yhteisvalinnan pelätään aiheuttavan suositumpien lääkisten elitistymistä, joka työelämässä saattaisi taas aiheuttaa tietyistä kaupungeista valmistuneiden suosimista.
Lisäksi eri lääkikset käyttävät huomattavan erilaisia systeemejä ja painotuksia pisteytyksessä ja yhteisvalinta tarkottaisikin, että suuri osa kokeista pitäisi arvostella moneen kertaan eri kaupungeissa. Ymmärrettävästi tähän ei missään nimessä yliopistoilla ole resursseja.

Miksi ei voi pyrkiä esim. sekä hammas-, että ihmisspuolella samalla kertaa, JOS KERTA KOE SAMA JA SEN TARKISTAVAT SAMAT HENKILÖT SAMASSA KAUPUNGISSA?


Varsinkin, kun VASTAAVA ON KYMMENIÄ VUOSIA TOIMINUT ESIM. Teknillisten korkeakoulujen ja Kauppakorkean puolella: TKK:lla pääset sille helpoimmalle linjalle helposti, jos ei Tuta aukene (niin ei mitään vitun välivuosia), ja kauppakorkeassa pääaineen valintakarsinta tapahtuu vasta myöhemmin.

lääkisten välillä kirjoitti:

ei ole yhteisvalintaa, johtuu siitä, että tämä kasvattaisi entisestään ensisijaisesti esim. Helsinkiin pyrkivien määrää. Nykyään osa hyvin lahjakkaista hakijoista, jotka haluaisivat Helsinkiin saadaan houkuteltua muualle alempien pisterajojen ja ns. varmemman sisäänpääsyn avulla (käytännössähän erot eivät valtavia ole). Yhteisvalinnan pelätään aiheuttavan suositumpien lääkisten elitistymistä, joka työelämässä saattaisi taas aiheuttaa tietyistä kaupungeista valmistuneiden suosimista.
Lisäksi eri lääkikset käyttävät huomattavan erilaisia systeemejä ja painotuksia pisteytyksessä ja yhteisvalinta tarkottaisikin, että suuri osa kokeista pitäisi arvostella moneen kertaan eri kaupungeissa. Ymmärrettävästi tähän ei missään nimessä yliopistoilla ole resursseja.

oikein hyvin mm. kauppakorkeakoulussa. Voit laittaa ensisijaiseksi opinahjoksi esim Helsingin, toissijaiseksi esim. Vaasan. Ei mitään ongelmaa, vaan pisteytys toimii hyvin. Tällä systeemillä on se etu, että opiskelemaan pääsee aina valtakunnan parhaimisto.
Nyt lääkiksen puolella opiskelemaan ei suinkaan pääse sisään vain parhaimmisto, vaan ulkopuolelle voi jäädä paremmin osaavia hakijoita, jos ovat pyrkineet kaupunkiin, jossa pisterajat nousevat korkemmiksi.(vrt. esim Helsinki-Oulu)
Mielestäni kaikkien etu (myös yliopistojen) olisi saada parhaat hakijat sisälle. Eli minä ainakin kannatan yhteistä valtakunnallista hakua. Turhaan yliopistot pelkäävät oman maineensa puolesta, jos saavat kuitenkin paremman tasoisia opiskelijoita sisään. Kauppakorkea on tästä hyvä esimerkki.

dtrghert kirjoitti:

Miksi ei voi pyrkiä esim. sekä hammas-, että ihmisspuolella samalla kertaa, JOS KERTA KOE SAMA JA SEN TARKISTAVAT SAMAT HENKILÖT SAMASSA KAUPUNGISSA?


Varsinkin, kun VASTAAVA ON KYMMENIÄ VUOSIA TOIMINUT ESIM. Teknillisten korkeakoulujen ja Kauppakorkean puolella: TKK:lla pääset sille helpoimmalle linjalle helposti, jos ei Tuta aukene (niin ei mitään vitun välivuosia), ja kauppakorkeassa pääaineen valintakarsinta tapahtuu vasta myöhemmin.

välillä on ollut yhteisvalinta, mutta siitä luovuttiin noin puolitoista vuotta sitten, koska hampaalla keskeyttäjien määrä kasvoi hälyttävän suureksi kun peruslääkikseen hakijat "joutuivat" hampaalle ja lopettivat sen sitten kesken kun pääsivät sinne minne alunperin halusivat.
Eli tämänhetkinen malli tukee sitä, että hampaalle hakee ne jotka sinne oikeasti haluavat eivätkä medisiinari-wannabet, jotka vain vievät paikat oikeasti motivoituneilta.
Helsingissä suomen- ja ruotsinkielisillä linjoilla yhteisvalinta toimii hyvin kun kaikki päätyvät samaan lopputulokseen (=LL) kielestä riippumatta.

peruslääkiksen ja hampaan kirjoitti:

välillä on ollut yhteisvalinta, mutta siitä luovuttiin noin puolitoista vuotta sitten, koska hampaalla keskeyttäjien määrä kasvoi hälyttävän suureksi kun peruslääkikseen hakijat "joutuivat" hampaalle ja lopettivat sen sitten kesken kun pääsivät sinne minne alunperin halusivat.
Eli tämänhetkinen malli tukee sitä, että hampaalle hakee ne jotka sinne oikeasti haluavat eivätkä medisiinari-wannabet, jotka vain vievät paikat oikeasti motivoituneilta.
Helsingissä suomen- ja ruotsinkielisillä linjoilla yhteisvalinta toimii hyvin kun kaikki päätyvät samaan lopputulokseen (=LL) kielestä riippumatta.

paikkaansa. Hammaslääketieteen ja yleislääketieteen välillä ei koskaan ole ollut tällaista yhteisvalintaa. Aina on joutunut valitsemaan hakeeko yleispuolelle tai hampaalle. Ja tämä on mielestäni aivan oikein; kyllä jo pyrkimisvaiheessa pitää tietää, haluaako hammaslääkäriksi vai yleislääkäriksi. Se miksi yleispuolelle on siirtynyt paljon hammaslääkiksen puolelta, johtuu pelkästään siitä, että ensimmäiset kaksi vuotta opiskellaan yhdessä. Tällöin olet jo nämä kurssit suorittanut, jos siirryt yleispuolelle. Mutta siirtymiseen tarvitaan aina uusi pääsykoe ja pyrkiminen.

pelaa kirjoitti:

oikein hyvin mm. kauppakorkeakoulussa. Voit laittaa ensisijaiseksi opinahjoksi esim Helsingin, toissijaiseksi esim. Vaasan. Ei mitään ongelmaa, vaan pisteytys toimii hyvin. Tällä systeemillä on se etu, että opiskelemaan pääsee aina valtakunnan parhaimisto.
Nyt lääkiksen puolella opiskelemaan ei suinkaan pääse sisään vain parhaimmisto, vaan ulkopuolelle voi jäädä paremmin osaavia hakijoita, jos ovat pyrkineet kaupunkiin, jossa pisterajat nousevat korkemmiksi.(vrt. esim Helsinki-Oulu)
Mielestäni kaikkien etu (myös yliopistojen) olisi saada parhaat hakijat sisälle. Eli minä ainakin kannatan yhteistä valtakunnallista hakua. Turhaan yliopistot pelkäävät oman maineensa puolesta, jos saavat kuitenkin paremman tasoisia opiskelijoita sisään. Kauppakorkea on tästä hyvä esimerkki.

Hyvästä valintakokeesta.

Jostain kumman syystä 15 % lääkiksen opiskelijoista pääsee sisään valittamalla arvostalusta.

On se aineistokoe vaan hyvä asia. Täytyyhän sen olla, kun seon yliopiston konsistorin mietinnön ehdotuksessa nro xx/yy hyväksi menetelmäksi todettu.

asdfasdfasf kirjoitti:

Hyvästä valintakokeesta.

Jostain kumman syystä 15 % lääkiksen opiskelijoista pääsee sisään valittamalla arvostalusta.

On se aineistokoe vaan hyvä asia. Täytyyhän sen olla, kun seon yliopiston konsistorin mietinnön ehdotuksessa nro xx/yy hyväksi menetelmäksi todettu.

Ottaa käyttöön lääkikseen pyrkijöillä. Sehän toimii aivan tavattoman epäluotettavasti esim. kauppakorkeakouluihin ja farmasiaan pyrkiessä... NOT!

asdfasdfasdf kirjoitti:

Ottaa käyttöön lääkikseen pyrkijöillä. Sehän toimii aivan tavattoman epäluotettavasti esim. kauppakorkeakouluihin ja farmasiaan pyrkiessä... NOT!

Kauppiksen ja farmasian valintakokeissa... niissä täytyy olla silloin jotain mätää, vai mitä?