Kartalla ja suunnassa
29.5.2008
--------------------------------------------------------------------------------
Hallitus sai viime viikon päätteeksi eduskunnalta luottamuslauseen yliopistopolitiikkaa koskeneesta välikysymyksestä. Oppositio syytti hallitusta kompassin hukkumisesta ja suunnistusvirheestä yliopistouudistuksessa. Paitsi eduskunnan luottamus myös käytännön elämä kertovat päinvastaista.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa käyttänyt Jutta Urpilainen otti yliopistouudistuksen käynnistämisestä viime vaalikaudella kunnian sosialidemokraateille. Urpilaisen mukaan demarit halusivat, että kaikilla maamme yliopistoilla olisi mahdollisuus pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja ettei innovaatioyliopistoa perusteta muiden yliopistojen kustannuksella.
Istuvalta hallitukselta hukkui Urpilaisen mielestä kompassi tämän kevään kehysriihessä. Hän arvosteli hallituksen kehyspäätöstä kolmesta syystä. Urpilaisen mukaan ensinnäkin oli väärin ryhtyä kannustamaan suomalaisia yliopistoja muuttumaan yksityisiksi säätiöiksi, sillä taloudellisen autonomian parantaminen saattaa johtaa hallinnollisen autonomian kaventumiseen ja kahlita tieteen tekemistä.
Kehyspäätös myös eriarvoistaa Urpilaisen mielestä yliopistolaitoksen, koska yliopistoja pääomitetaan sen mukaan, kuinka ne onnistuvat keräämään rahaa yrityksiltä. SDP:n mielestä hallitus jakaa suomalaiset yliopistot kahteen kerrokseen: niihin, jotka saavat rahaa sekä elinkeinoelämältä että valtiolta, ja niihin, jotka eivät saa rahaa juuri kummaltakaan ja tämä asettaa eri alueiden yliopistot ja eri tieteenalat eriarvoiseen asemaan keskenään.
Kolmas Urpilaisen kritiikin kohde oli yliopistojen perusrahoitus. Innovaatioyliopiston perustaminen ja sille rahoituksen osoittaminen syö SDP:n mielestä muiden yliopistojen resursseja.
Opposition kritiikki asettuu omaan arvoonsa, kun käytännön arki puhuu. Esimerkiksi Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola on julkisuudessa muistuttanut, että kaikki keskeiset linjaukset tehtiin edellisen hallituksen kaudella, jolloin sosialidemokraateilla oli opetusministerin salkku. Lisäksi Ylä-Kotolan mielestä istuvan opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) linjaukset ovat ainakin Lapin yliopiston näkökulmasta jopa parempia kuin edeltäjä Antti Kalliomäen (sd.).
Niin Rovaniemellä kuin Vaasassa ja Lappeenrannassakin edetään niin sanotun korkeakoulukonsernin suuntaan. Se tarkoittaa yliopiston ja ammattikorkeakoulun aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja liittoutumista keskenään. Vastaavasti se merkitsee muun muassa niiden puheiden loppumista, että Oulun ja Lapin yliopistot niputettaisiin yhteen. Molempien katsotaan olevan riittävän vahvoja tullakseen toimeen omin avuin ja kyetäkseen toteuttamaan tehtäväänsä.
Ylä-Kotolakin myöntää rahoituksesta heränneen epäilyksiä siinä vaiheessa, kun innovaatioyliopistolle kasattiin tuntuvaa peruspääomaa. Epäilykset kuitenkin karkotti hallituksen lupaus, jonka mukaan valtionyhtiöiden voittovaroja kohdennetaan myös muille yliopistoille.
Vihreiden Jyrki Kasvi huomautti välikysymyskeskustelussa sarkastisesti, että SDP:n ollessa hallituksessa yliopistoihin ei saatu muuta uutta kuin opintoaikojen rajaus, 200 miljoonan euron perusrahoitusvaje ja uusi, byrokraattinen palkkausjärjestelmä. Vanhoista synneistään ja uusilla möröillä pelottelemisestaan oppositio saakin vastata itse, kuten opetusministeri Sari Sarkomaa aiheellisesti on todennut. Hallitus on yliopistopolitiikassa kartalla ja suunnassa.
29.5.2008
--------------------------------------------------------------------------------
Hallitus sai viime viikon päätteeksi eduskunnalta luottamuslauseen yliopistopolitiikkaa koskeneesta välikysymyksestä. Oppositio syytti hallitusta kompassin hukkumisesta ja suunnistusvirheestä yliopistouudistuksessa. Paitsi eduskunnan luottamus myös käytännön elämä kertovat päinvastaista.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa käyttänyt Jutta Urpilainen otti yliopistouudistuksen käynnistämisestä viime vaalikaudella kunnian sosialidemokraateille. Urpilaisen mukaan demarit halusivat, että kaikilla maamme yliopistoilla olisi mahdollisuus pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja ettei innovaatioyliopistoa perusteta muiden yliopistojen kustannuksella.
Istuvalta hallitukselta hukkui Urpilaisen mielestä kompassi tämän kevään kehysriihessä. Hän arvosteli hallituksen kehyspäätöstä kolmesta syystä. Urpilaisen mukaan ensinnäkin oli väärin ryhtyä kannustamaan suomalaisia yliopistoja muuttumaan yksityisiksi säätiöiksi, sillä taloudellisen autonomian parantaminen saattaa johtaa hallinnollisen autonomian kaventumiseen ja kahlita tieteen tekemistä.
Kehyspäätös myös eriarvoistaa Urpilaisen mielestä yliopistolaitoksen, koska yliopistoja pääomitetaan sen mukaan, kuinka ne onnistuvat keräämään rahaa yrityksiltä. SDP:n mielestä hallitus jakaa suomalaiset yliopistot kahteen kerrokseen: niihin, jotka saavat rahaa sekä elinkeinoelämältä että valtiolta, ja niihin, jotka eivät saa rahaa juuri kummaltakaan ja tämä asettaa eri alueiden yliopistot ja eri tieteenalat eriarvoiseen asemaan keskenään.
Kolmas Urpilaisen kritiikin kohde oli yliopistojen perusrahoitus. Innovaatioyliopiston perustaminen ja sille rahoituksen osoittaminen syö SDP:n mielestä muiden yliopistojen resursseja.
Opposition kritiikki asettuu omaan arvoonsa, kun käytännön arki puhuu. Esimerkiksi Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola on julkisuudessa muistuttanut, että kaikki keskeiset linjaukset tehtiin edellisen hallituksen kaudella, jolloin sosialidemokraateilla oli opetusministerin salkku. Lisäksi Ylä-Kotolan mielestä istuvan opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) linjaukset ovat ainakin Lapin yliopiston näkökulmasta jopa parempia kuin edeltäjä Antti Kalliomäen (sd.).
Niin Rovaniemellä kuin Vaasassa ja Lappeenrannassakin edetään niin sanotun korkeakoulukonsernin suuntaan. Se tarkoittaa yliopiston ja ammattikorkeakoulun aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja liittoutumista keskenään. Vastaavasti se merkitsee muun muassa niiden puheiden loppumista, että Oulun ja Lapin yliopistot niputettaisiin yhteen. Molempien katsotaan olevan riittävän vahvoja tullakseen toimeen omin avuin ja kyetäkseen toteuttamaan tehtäväänsä.
Ylä-Kotolakin myöntää rahoituksesta heränneen epäilyksiä siinä vaiheessa, kun innovaatioyliopistolle kasattiin tuntuvaa peruspääomaa. Epäilykset kuitenkin karkotti hallituksen lupaus, jonka mukaan valtionyhtiöiden voittovaroja kohdennetaan myös muille yliopistoille.
Vihreiden Jyrki Kasvi huomautti välikysymyskeskustelussa sarkastisesti, että SDP:n ollessa hallituksessa yliopistoihin ei saatu muuta uutta kuin opintoaikojen rajaus, 200 miljoonan euron perusrahoitusvaje ja uusi, byrokraattinen palkkausjärjestelmä. Vanhoista synneistään ja uusilla möröillä pelottelemisestaan oppositio saakin vastata itse, kuten opetusministeri Sari Sarkomaa aiheellisesti on todennut. Hallitus on yliopistopolitiikassa kartalla ja suunnassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.