Olen siis osa-aikainen työntekijä, suhteellisen uusi vasta eräässä työpaikassa ja olen nyt raskaana (7 0 varhaisultran mukaan). Minulla on ollut nyt viimeiset kaksi viikkoa ihan järjettömän huono olo, pystyssä en jaksa olla kovin kauaa, ja pahaolo sietämätön. Työni olisi jatkuvaa juoksemista ja pystyssä oloa 6-8 tuntia päivässä kuumassa ilmassa yhdellä tauolla, eli en sitä tässä olossa kestäisi. Sairaslomalla olen siis ollut nnämä kaksi viikkoa, välillä on päiviä kun oksennan, välillä hiukan parempia päiviä, välillä aamusta iltaan olen sänkykunnossa..
Ongelmani on se, ettei työnantjani ymmärrä tätä minun sairaslomaani, ei usko että tosissani voin pahoin. Tunnen, että minua kiristetään,kun sanotaan, että minun työnhoitoon ei voi luottaa, ja tiputetaan vuorot yhteen kahteen päivään viikossa (mikä myös vaikuttaa etten saa sitä palkkaakaan, kun kesken kaiken vuorot otetaankin pois) jos en ole töissä vaikka voisin kuinka pahoin... työtäni en kuitenkaan haluaisi jättää kokonaan, miehenikää ei ajatuksesta pidä, mutta mitä ihmettä minä nyt teen... sokerina pohjalla se, etten ole valmistunut opiskeluissani, eikä minulle ole kursseja seuraavaan puoleen vuoteen... tämä tilanne ahdistaa minua suunnattomasti.
Kertokaa jos keksitte ratkaisua, rahallista tukea jostain suunnasta tai jotain... itse olen toivoton.
Ongelmani on se, ettei työnantjani ymmärrä tätä minun sairaslomaani, ei usko että tosissani voin pahoin. Tunnen, että minua kiristetään,kun sanotaan, että minun työnhoitoon ei voi luottaa, ja tiputetaan vuorot yhteen kahteen päivään viikossa (mikä myös vaikuttaa etten saa sitä palkkaakaan, kun kesken kaiken vuorot otetaankin pois) jos en ole töissä vaikka voisin kuinka pahoin... työtäni en kuitenkaan haluaisi jättää kokonaan, miehenikää ei ajatuksesta pidä, mutta mitä ihmettä minä nyt teen... sokerina pohjalla se, etten ole valmistunut opiskeluissani, eikä minulle ole kursseja seuraavaan puoleen vuoteen... tämä tilanne ahdistaa minua suunnattomasti.
Kertokaa jos keksitte ratkaisua, rahallista tukea jostain suunnasta tai jotain... itse olen toivoton.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eli, et päästä itseäsi missään vaiheessa vähänkään nälkäiseksi. Mussutat koko päivän joka välissä jotain pientä. Itse tiedät, mikä maistuu. Minä söin kuopusta odottaessa hillittömiä määriä freshmint-purkkaa kun oli paha olo, se auttoi huomattavasti. Ja lisäksi mentholipastilleja tuli imeskeltyä. Esikoista odottaessa olin ihan invalidi, söin lähinnä porkkanoita. MUTTA tästä hulluudesta viisastuneena mietin jo selviytymiskeinot toisen lapsen kohdalle, ja niitä olivat säännöllisen syömisen lisäksi lasi appelsiinimehua ja banaani aamulla sängyssä ennen ylösnousua sekä inkivääritabletit, joita saa esim. isommista marketeista ja luontaistuotekaupoista. Itse söin Zinaxin-merkkistä ja auttoi selvästi. Sinun pitää nyt vaan koittaa tsempata kovasti, syödä ja juoda tarpeeksi ja levätä kotosalla. Pahoinvointi on pahimmillaan tuossa parin, kolmen viikon päästä kohdallasi, mutta sitten alkaa asteittain helpottaa. Rv14 tuskin enää mitään pahaa oloa on. TOSIN jotkuthan kärsivät siitä koko raskauden, mutta toivon ettei satu sinun kohdallesi. Hmmmm, mites eikös opiskelijakin saa sairaspäivärahaa siinä missä muutkin??? Opintolaina? Miehelle toinen työ? :)