Pidin käsieni kourussa hiekkaa
valutin sen hiljaa
jyvä jyvältä meren ohimolle
laineiden ja kyynelteni huuhdottavaksi.
Kaikki
kuin kuluneiden vuosien virtaa
joina unohdin olla nainen
ja elää.
Sinun kanssasi maljani hehkuu
nälkäinen minä, vartaloni
ei halua kätkeytyä enää.
On aika rakastaa
rakastella
ja raukeina levähtää
sykkivänä sylikkäin yöhön.
valutin sen hiljaa
jyvä jyvältä meren ohimolle
laineiden ja kyynelteni huuhdottavaksi.
Kaikki
kuin kuluneiden vuosien virtaa
joina unohdin olla nainen
ja elää.
Sinun kanssasi maljani hehkuu
nälkäinen minä, vartaloni
ei halua kätkeytyä enää.
On aika rakastaa
rakastella
ja raukeina levähtää
sykkivänä sylikkäin yöhön.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Irti on nainen,
tiikerijellona,
ja hän on päätöksensä tehnyt!
Hempeän lempeä, upea kertomus,
toiveesta, kuinka tarinan
pitää edetä.
Heitän toivomuskeijupölyä ilmaan.
Toteutukoon toiveesi:)
on liikkeellä, etsien kohdetta - urosta.
Kuinka paljon hänen sisällään kiehuu,
kuinka kädet kosketusta kaipaa
ja miten monta toteutumatonta toivetta
kätkeytyykään häneen ?
Kiitos Mari, Sinä tiedät :)
ainakin kuulostaa!
Ja ensimmäinen säkeistö
(turhaan edes kerron,
tiedäthän jo muutenkin:)
pisti minut ajattelemaan että WAU!!!!
Hukkaan kuluneita vuosia kunnes
kohdalle purjehtii se oikea...
Mahtava runosi!
ja haaveet, jotka ovat sisälläni - ne elävät omaa
elämäänsä. Ja minä, minä odotan huomisen hataraa
hetkeä rakkaudesta.
Joo, tiesin että miellyit ekaan hitto soikoon :)
Kiitos noituliini.
..ole sinusta kadonut
mutta jos se jäi vaimon,äidin,mummin
roolien varjoon ja unohdit elää
Naisena.
nyt vartalosi,sielusi,sydämesi
kaipaa rakkautta,
halua rakastaa,olla rakastettavana,
olla intohimossaan Nainen
ja aika on aina oikea-elämään Nainen!!!
kyllä on sinulta upea runo!!!
hyvä,paras linda!!!
kaipa se minun sisälläni kaikesta huolimatta on
kaikkine tunteiden kuohuineen ja itkuineen.
Minä olen ihminen, inhimillinen ihminen näiden
kuorien sisällä. Niin, ja haluaisin vielä elää.
Kiitos Runopoika, kiitos. Olet sanoillasi saanut
aamuuni sisäisen auringon.
..olipas kuumaa tekstiä kuumana aamuna. Upea runo jälleen kerran.
Kiitos lukuhetkestä : )
vastapainoa edelliseen runooni, vaikka sen
kaltaisia on jossain vaiheessa vielä tulossa
tänne. On vaihdettava rytmiä välillä, ettette te
lukijat vallan kyllästy itkuvirsiin.
Kiitos Padme, mukavaa että miellytti.
Aivan taas kuin olisi minun ajatuksia..
...Rohkea kaunis runo. Kaunis aamunavaus=)Kiitos Lindalinda
kun edellinen runoni oli synnytetty sielun syvyy-
den syövereistä, itkuista ja murheista.
Kiitos Mimsu, mukavaa että oli mieleesi.
Onko tämä oikea hetki.
Onko Uranus oikeassa
suhteessa Saturnukseen.
Ovatko minun fobiani
kompensoituneet sopivati
psyykeelliseksi soihduksi.
Riittääkö paloni ja
liekkini.Hehkuni,
kuumuuteni.Katson aurinkoa
ja meren ulappaa.Laivaa joka
uppoaa horisontiin.
Kuin raskaat muistot.
Niin toivon.
Onko oikea hetki.Tämäkö
ja sitten se ilmestys.
Se huikea tunne.Taivaisiin,
tai ainakin statosfääriin,
kohoava riemun huutoni.
Huudan villinä! Hän on noussut
Merestä!Taivas,hän on upeampi
kuin kuvittelin.Katseensa ja
hymy.Poikani,se on menoa,
puhuu Jumalakin sijaltaan
karhealla äänellä.
Kait hän sieltä näkee
kiihkoni.Juoksen ja
suolainen syli kutsuu.
Voi syvyyksien prinsessa.
Kidukset ilmestyvät minuun
ja menemme.
Isäsi,merten Jumala hymyilee
minulle.Olen kotona.
Kuumaan aamuun sopiva merellinen
runo heräsi ja sähköisen viestinnän
kautta laitan tämän sijalleen.
Oikein aurinkoista päivää sinulle.
Runosi oli sinua joka solullaan.
olen varmasti runoni kirjoittanut, siinä olet oi-
keassa. Mutta Sinun runosi, huh !
Upeaa, upeaa ja vielä kerran upeaa. Kuinka
helppoa se onkaan, kun sen osaa. Sinulla on sana
hallussa, ja tähän runoosi on helppoa unohtua -
jäädä maistelemaan ja nauttimaan.
Kiitos Sinulle, talteen menee.
Luontoa,rakkautta,tunteita
mahtuu heti aamuumme.
Varttuneempana me kaipaamme
yhä enemmän Rakkautta,mihin
se voisi kadota - ei minnekään.
Vain vahvistuu haluta- Rakastaa.
Kuoren näkyväisyys kätkee
elämän himon sisälleen,
jota nuoruus näyttää kasvoillaan
-ilman lukua-
- vanhemmiten- Se täytyy lukea:Sisältä.
Elämä
Rakkaus- on halua kuin himoa
henkistä,fyysistä-eikä kysy ikää.
Emmekö osaa lukea Elämän kirjaa Luonnon tavalla.
se elää meissä. On myrskyä ja tyyntä, karikoita.
Ja mitä vanhemmaksi tulemme, osaamme antaa rak-
kaudelle sen oikean arvon. Uskon, että nuoren ih-
misen rakkaus ei milloinkaan ole niin syvällistä
kuin varttuneempana.
Kuinka puhutkaan kauniisti taas. Sinussa elää
intohimoinen ja tunteva mies Dolan.
Niin ' emmekö osaa lukea Elämän kirjaa Luonnon
tavalla ' Visainen kysymys, jota pitää jäädä oi-
kein miettimään.
Kiitos sanoistasi, aina yhtä nautinnollista luet-
tavaa.
Siihen saamme vastauksen itse
kukin vanhempana,kun summaamme
yhteen elämän kaariemme
eri kokemuksia että
tuntemuksiamme
sen hetkiseen elämän
vaiheeseemme.
Tunnustanen;-että lienet lähellä
tuntemaani persoonaa.
Kiitän jälleen viestiäsi,
toivon,etten muodostu
kovin raskaaksi
henkilöksi.
et suinkaan Sinä nyt millään muotoa raskaaksi ole
käynyt, et.
Sinun viesteissäsi on aina lämpöä ja ajatusta,
luen mielelläni niitä, nytkin.
Nämä elämämme kaaret ja eri kokemukset
rikastuttavat joskin kuluttavatkin toisaalta mei-
tä. Mutta se on elämää kaikkinensa.
On hyvä jatkaa tästä ja kiittää jälleen
ajatuksistasi.
Joskus viljelen nopeaa
huumoria sekaan,
toisinaan voi
sekoitukseni saada
kielteisen reaktion---Muistuta minua...
Kiintoisaa asioiden tulkintaa,
vaihtoa kuin ajoa kapeilla
kujilla,mutta tiellä ollaan
pysytty,ja otteetkin
pitäneet.
Kiitos Sinulle.
vaan jokin reaktio todellakin Sinulta, kun niin
aiemmin virkoit.
Ote herpoaa toisinaan,
elämä ei aina mene sitä tietä jota on ajatellut
tai toivonut. Eikä tekstikään ehkä aina niin kuin
on ehkä ensiksi ajatellut.
Yritetään pysyä tiellä, vaikka horjutaankin
joskus. Ihminen on inhimillinen olento, joka
kokee kulloisetkin asiat/tapahtumat eri tavoin
jokainen. Mutta runoissa, niissä on kaikki aina
mahdollista. Sellainenkin josta muutoin voimme
vain haaveilla.
Mutta haaveita ihmisellä pitää olla, Sinulla ja
minullakin. Niiden avuin me jaksamme Dolan.
Kiittäen jälleen ajatuksistasi.
Nyt täytyy hieman itsekin kelata,
että milloin ja mitä on tullut
sanottua nopeasti pienessä
kiireessä,etten vain ammu
nuolia mihin
sattuun.
Ja jos niin käy,niin patti
pahoittelee,että menee
aikaa kun saan siitä
- langasta-
kiinni.
Me voidaan horjua hieman,
eiköhän me saada
toisistamme
selvää,
jos todella sitä
tarvitsemme myöhemmin.
Toivotan hyvää yötä
ja rentoudu aamuun-yritä- onnistuu Kyllä.
nappasin. Ja kas, kas - aamuhan on mitä parhain.
Aurinko paistaa ja linnut laulaa - Luoja suo par-
haintaan ihmislapselle.
Ja me, me kyllä ymmärrämmee toisiamme Dolan, tä-
näänkin.
Hyvää uutta aamua.
Huomenta ja Päivää Sinullekin!
Niin tästä sen nyt taas päivän
pitäisi lähteä käyntiin,
vaikka niin silmiä
painaa---sisä ilma
lienee...
Jos me ei ymmärretä,
ei sitä ymmärrä
toisetkaan.
Hyvää Päivää myös Sinulle !
Toivottavasti olet ulkoillut, itse ainakin olen.
Mitä upein kesäpäivä hellii meitä ihmislapsia ja
luontokappaleita.
Yhteisymmärryksessähän tässä taaperretaan, oikein
hyvin olemme toisiamme ymmärtäneet.
Ja päivän mitä parhainta jatkoa,
kiittäen lintsi
Ehtoota--- kuule,tulee tunne,että
mitä vastaa,kun tämä
maa on niin pieni...- jollain
tavalla,ahdas
tietyin osin.
...- mistä lintsi-
---...ei tarvitse välttämättä
vastata.
minä en juurikaan täällä iltaisin ole,
joten toivotan nyt sitten hyvää huomenta.
Lintsi tulee lindasta :)
vielä on aikaa
vaikka sydän viisareihin hankaa
tunne kynttilänä palaa
uskoa parempaan valaa.
aina ei muista elää
turhaa taakkaa selkään kerää
kunnes huomaa elämässä liikaa suolaa
makeutta suu huokaa
Enpä olisi uskonut palautteen sisältöä. Ajattelin
että siellä on taas joku wenkulan näköinen ja
oloinen viesti, jota saan naureskella lopun päi-
vää - mutta ei.
Nyt kyllä yllätit, siis tietty positiivisesti.
Vallan mainio on runosi, kiitos.
Ja se lomahan Sinulla jo ovesta kurkkii, että
mitä parhainta sellaista se Sinulle olkoon.
( yritän kirjoittaa vielä tänään postiisi )
Ja kiitos !
hyvin surullinen runo.
Kauniisti kirjoitettu.
Sydämestäni toivon
sille onnellista
jälkikirjoitusta.
ja tarkkanäköinen tyttö, tässä on oikeasti suru-
mielisyys pohjalla.
Kiitos sanoistasi ja toivotuksesta, en silti tie-
dä tuleeko jälkikirjoitusta.
aika verkaana kulkee
kukat kukkivat ja lakastuu
ruoho kasvaa ja sammaloituu
minä aherran askareitani
huomaamatta kuinka verkkaasti
aika käy,,
kuljen jälleen kerran
eteiseni peilin ohi,
vilkaisten peilikuvaani
säikähtäen pysähdyn
tuijottaen peilia,kuinka
elämä on jättänyt
uurteensa kasvoilleni.
ajattelen olenko saanut sen
mitä olen ajatellut
joskus haaveillutkin
en en sitä
tunnetta
jota rakkaudeksi
kutsutaan,
sitä ei ole minulle
suotu.
katson ympärilleni,mitä jää
jos lähden
lähden etsimään kaipuutani,
intohimoista rakkautta.
niin mitä jää,,
tämä on pelkkää maalista
ja se tänne muutenkin jää..
nyt tiedän sen,nyt se on tehtävä
tää hetki
viimeinen siihen on,
luoksesi tuun,,,
luonto kukoistaa suvessamme
kuinka Korkein meitä helliikään tänään
kuuntele sirkkojen siritys
peipposen ja mustarastaan lempeä laulu
unohdetaan uurteet
elämän jättämät jäljet kasvoillamme
ja peili
katsotaan toisiamme
oletko lopultakin tavoittanut sen
mistä olet aina haaveillut ja uneksinut ?
onnesi on lähempänä kuin uskotkaan
se on kädenojennuksen päässä
Sinun silmiesi loisteessa
ja minun
se on rakkaus
joka on asuttanut meidät
olet tavoittanut maallisen taivaan
ja huominen on huoleton
kun tekstiäsi lukee..
ei asioita kykene sanomaan..
tiedät sen..
luen lisää..
yritän...
tiedät mitä...
olen snaton.
menen sanattomaksi Sinun palautteestasi,
kiitos H-60 että jätit tännekkin arvokkaat
sanasi.
Saisi edes yön yhden.
Jolloin voisi olla
noin lähekkäin.
että juuri Sinä olet poikennut runossani.
Niin. Kuinka helppoa onkaan runojen siivin elää
vaikka yksi taivaallisen ihana yö. Ihmisen
kanssa, joka voi antaa Sinulle jotain kaunista ja
muisteltavaa.
Kiitos vierailustasi.