Kaipailisin kokemuksia teiltä, joilla on ollut jokin allergia (esim. siitepölyallergia) jo ennen homealtistusta. Miten tämä aikaisempi allergia on käyttäytynyt. Onko esim. pahentunut homealtistuksen yhteydessä? Onko ko. allergia laantunut yhtään tai palautunut ennalleen homealtistuksen loputtua ja miten nopeasti/hitaasti?
Itselläni on siitpölyallergia muuttunut voimakasoireiseksi ja vaikeahoitoiseksi homealtistuksen myötä. Onko mitään toivoa, että tilanne helpottaisi, kun pysyy poissa homeisista tiloista?
Itselläni on siitpölyallergia muuttunut voimakasoireiseksi ja vaikeahoitoiseksi homealtistuksen myötä. Onko mitään toivoa, että tilanne helpottaisi, kun pysyy poissa homeisista tiloista?
Vastaukset 6
Vanhimmat
allergiatestit eivät näytä mitään (lapsena olin kaikelle mahdolliselle allerginen) mutta käytännössä minulla on hankala siitepölyallergia, pahimmin oireilen koivulle ja heinille. Siitepölykauden alkaessa nousee vähän kuumetta. Oireilee nenä, silmät, iho ja keuhkot sekä iskee kova väsymys. Tänä vuonna on ollut erityisen hankalaa ainakin E-Suomessa.
Ei helpota vaikka pahin homealtistus on päättynyt. Tiedän yhden homesairaan, joka joutuu koivuaikaan pakenemaan joko Lappiin tai ulkomaille, muuten on työkyvytön.
Toivotaan että oma tilanteesi ei noudata tätä kaavaa vaan tilanne korjaantuu ajan kanssa?
pahenevien allergiaoireiden takia. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet todella raskaita ja nyt on virta loppu liki kokonaan. Viime vuonna kävi samalla tavalla tähän aikaan vuodesta. Lääkitys on maksimissa, joten siihen ei voi lisätä muuta kuin tablettikortisonin ja sitä en ihan helpolla ala syömään.
Työpaikkahomealtistukseni päättymisestä on jo kulunut reilut 8 vuotta ja allergiset reaktiot senkun rajunee.
Homealtistuksestahan ei pääse eroon, koska tutkijoiden mukaan grammassa multaa on miltei 10 000 mikrobia, eli homeita, sädesieniä, bakteereita, hiivoja, eli mikrobeja, jotka muokkaavat eloperäisen kuolleen kasviaineksen mullaksi. Ja osa noista mikrobeista alkaa muokata kosteusden/vesivuotojen vaivaamaa rakennustakin multakuntoon.
Lumettomana aikana homeitiöitä on myös hengitettävässä ilmakuutiossa siinä missä siitepölyjäkin.
Herkkänä IgG-homeallergikkona olen käyttänyt hengityssuojaimia jo 9:n lumettoman kauden ajan käsitellessäni maa-aineksia, joutuessani oleskelemaan ulkosalla yli immuunijärjestelmäni sietorajan (tunti ilman suojaimia sujuu kuivalla säällä), tai joutuessani menemään asioiden hoidon takia homerakennuksiin. Ja mikäli asioiden hoito kestää yli tunnin niin nappaan suojaimet päähäni kaikkien läsnäolojoiden ihmeteltäväksi kera kysymystulvan, pelkäätkö lintuinfluessaa? jne.
Eli homeallergiani ei ole parantunut. Kun huhtikuussa sain puukuurin lattian siivouksesta vuorokauden kestävän kuumeen viikon reumaoireilun, jota reumaoireilua minulla ei ole ODS:n yhteydessä ollut sitten 18 vuoteen, niin homealtistuksen aiheuttama allerginen reaktio senkun rajunee.
Työpaikka-altistuksen päättymisen jälkeen olen allergisoitunut myös lisä- ja säilöntäaineille, avokadolle, appelsiinille, parille kortisonivoiteelle ja yhdelle kortisoniastmapiipulle, Salve Qvikille ja kolmelle hajusteelle sekä maidolle.
Allergisoitumisen on siis vain jatkunut työpaikka-altistuksen päättymisen jälkeen.
Lääkärin määräämää PPP:ni hoitoon tarkoitettua kortisonisalvaa kestin vuonna 2003 aluksi pari viikkoa ilman ongelmia. Muutaman kuukauden kuluttua määrätty uusi kortisonivoidekuuri turvotti huulet ja kasvojen alaosan puolentoista viikon käytön jälkeen.
PPP:ni uusiutuessa viime syksynä määrätty kostisonivoidekuuri turvotti huulet ja kasvojen alaosan jo 5 päivän käytön jälkeen lykkäsi päälle voimakkaan reumaoireilun kera vasemman olkapää-lapaseudun jumiinmenon.
Naamaturvotuksia minulla oli ollut tuohon mennessä jo päälle parikymmentä eikä niihin aikaisemmin liittynyt reumaoireilua.
Ja kun PPP:kin pukasi päälle kumallakin kerralla tapaturman aiheuttaman kudosvaurion takia (polven nivelsidevaurio, varvasmurtuma), niin näyttääpä siltä, että työpaikan mikrobialtistus sai aikaiseksi geenimutaatioita.
Geenimutaatioita siksi, että onhan noita murtumia ja nivelsidevammoja ollut muutamia elämäni aikana, eikä immuunijärjestelmäni ole tarvinnut pukata autoimmuunisairautta päälle hoidellessaan vauriokohtaa kuntoon.
Talvipakkaset hoiteli PPP:ni kuntoon ja olen professori Haahtelan neuvon mukaan laittanut käteni kyynärpäitä myöten multaan, tosin kera hengitys- ja ihosuojauksen. Siemenet: porkkana ja herne ovat maassa sipulit. Kukkapenkeissä on uusia lajeja ja rikkaruohot kitketty.
Kun multa-, kotieläinaltistusta olen harjoittanut pienestä pitäen, niin professori Haahtelan kera KTL-gurujen lupaamaa allergiavapaata elämää se ei minulle taannut.
Kerroit allergisoituneesi siitepölyille jo ennen homealtistusta ja toteat siitepölyallergiasi muuttuneen homealtistuksen myötä voimakasoireisemmaksi ja vaikeahoitoisemmaksi.
Eri puiden ja kasvien siitepölyjähän esiintyy ilmakuutiossa vain kukinta-aikana.
Oletko allerginen kaikille siitepölyille alkaen alkukevään lepästä ja päättyen elokuun pujoon, vai osalle niistä?
Lumettoman ajan luonnon homealtistushan alkaa heti pakkasten mentyä ja lumien sulettua ja päättyy pakkasten ja lumien tultua.
Mitä luulet kohdallasi käyneen? Olisikohan mahdollista, että olet allergisoitunut myös homeitiöille ja siitä johtuu immuunijärjestelmäsi epätasapaino lumettomana aikana?
Olin ennen homealtistusta jonkin verran allerginen siitepölyille ja eläimille. Homealtistus toi mukanaan ruoka-aineyliherkkyydet lopulta lähes kaikelle sekä kemikaali, lääke ja hajusteherkkyydet ja rajut eläinallergiat.
Kodin huolellisen saneerauksen jälkeen ruoka-aineallergiat on helpottuneet huomattavasti, samoin siitepölyallergiat melko paljon. Kemikaali-ja homeherkkyys ei ole helpottunut. Jotkut eläimet myös tosi pahoja eli adrejnaliinipiikki pitää olla mukana ja tablettikortisonit. Aika rajoittunutta elämä on kun ei voi käydä home- eikä eläinpaikoissa.
Jos on kohtalotovereita niin haluaisin kuulla.
Astmaa minulla ei siis ole...
Työpaikalla altistunut minäkin, sairaslomalla yhä edelleen. Pientä yliherkkyyttä oli havaittavissa ennen ko. altistusta, mutta nyt elämä tosi rajoittunutta. Astmaa ei minullakaan todettu- ammattitautitutkimukset on käyty läpi. Eläkkeelle ei pääse- Kela ei maksa sairauspvr... kyllä tämä todella epätoivoinen tilanne on. Ja parannusta ei ole tiedossa.
Lumihome on yksi tärkeimmistä syysviljojen ja nurmikasvien taudeista Suomessa. Satotappio on suoraan verrannollinen lumihomeen peittämään pinta-alaan. Tautia aiheuttaa Microdochium nivale -sieni.
Oireet:
Taudinaiheuttaja voi tuhota kehittyvän idun jo ennen viljan orastumista. Parhaimmin varsinaiset lumihomeen oireet näkyvät välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Lumihomeen tartuttamat lehdet ovat liimautuneina toisiaan ja maata vasten, ja niitä peittää niljakas vaaleanpunertava tai vaaleanharmaa rihmasto.
Taudille otolliset ympäristöolot:
Tauti leviää parhaimmin, kun lumi sataa routaantumattomaan maahan. Tällöin kosteus lumen alla on suuri, lämpötila on yli 0 °C, lumipeite on paksu ja se sulaa myöhään. Myös rehevät ja tiheät kasvustot ovat alttiita lumihomeelle.
Taudin leviäminen:
Syksyllä kylvetyt syysviljakasvustot saavat tartunnan joko maasta tai siemenestä. Jos talven sääolot ovat taudille suotuisat, tauti leviää ja mahdollisesti tappaa osan kasvustosta. Taudinaiheuttajat säilyvät kasvukauden yli kuolleessa kasvijätteessä tai tervehtyneiden kasvien alimmilla kasvulehdillä. Tauti voi myös levitä itiöiden avulla aina tähkään saakka, jolloin se siirtyy siemeneen.
Havainnointi pellolla:
Ensimmäiset oireet voivat näkyä syksyllä oraiden alimmilla lehdillä, selvimmät oireet näkyvät keväällä heti lumen sulamisen jälkeen.
Torjunta:
Terve kylvösiemen on tautientorjunnan perusta. Lumihometta voi ehkäistä myös välttämällä yksipuolista viljan- ja nurmikasvien viljelyä, käyttämällä kestäviä lajikkeita sekä välttämällä liian suurta kylvösiemenmäärää, aikaista kylvöä sekä runsasta syystyppilannoitusta. Kemiallisesti lumihometta voi torjua Topsin-peittauksella tai oraiden ruiskutuksella, ks. tehotaulukko.