Tarjan Storm kiertue

mitä tuossa arvostelussa lukee tiivitetysti.
On tuo ruotsin kieli valitettavasti pahasti ruosteessa.
Kiitos avusta!

ruotsi =) kirjoitti:

mitä tuossa arvostelussa lukee tiivitetysti.
On tuo ruotsin kieli valitettavasti pahasti ruosteessa.
Kiitos avusta!

Ei tuo ruotsin kielen taito minullakaan mitään huippua ole, mutta pääpiirteittäin artikkelissa sanotaan seuraavaa:

Ensinnäkin Tarja Turusen nimeä ei Ruotsissa juurikaan tunneta ja artikkelin kirjoittaja arvelee että ”Nightwishin Tarja” olisi ehkä vetänyt enemmän väkeä paikalle. Kirjoittajaa kävi Tarja vähän sääliksi.

Tarjan laulutaitoja ei artikkelissa millään muotoa moitita, suorastaan päinvastoin. Kirjoittaja on sitä mieltä että saman tasoisia laulajia on vaikea löytää.

Suurin ongelma artikkelin kirjoittajan mielestä on Tarjan linjattomuus. Rock tyyppiset kappaleet kuten Poison ja Cieran’s well eivät Tarjalle sovi. Enemmän mystiikkaa ja arvokkuutta kaivattiin. Kirjoittajan mukaan Tarjan yritykset leikkiä jotain rock-donnaa, joka on yksi kundeista istuvat hänelle huonosti. Hänen liikkumisensa näissä biiseissä ei oikein onnistu luonnostaan ja näyttää kömpelöltä.

Artikkelin kirjoittajan mielestä Tarja loistaa nykypäivinä parhaiten rauhallisissa, melankolisissa kappaleissa kuten I walk alone, Our Great Divide, Sing for Me ja Oasis, jotka olivat olleet illan parasta antia Phantom of the Operan lisäksi.

Kirjoittaja on sitä mieltä että Tarjan pitäisi viedä musiikillinen suunnanmuutoksensa tyylikkäämpiin ja rauhallisempiin kappaleisiin loppuun asti ja luopua goottimetallista, eikä jatkaa nykyisellä sirpaleisella linjallaan. Jonkinlaisina esimerkkeinä hän tässä piti Sarah Brightmania ja norjalaista Sisseliä, joilla molemmilla on selkeä musiikillinen linja.

artikkelista kirjoitti:

Ei tuo ruotsin kielen taito minullakaan mitään huippua ole, mutta pääpiirteittäin artikkelissa sanotaan seuraavaa:

Ensinnäkin Tarja Turusen nimeä ei Ruotsissa juurikaan tunneta ja artikkelin kirjoittaja arvelee että ”Nightwishin Tarja” olisi ehkä vetänyt enemmän väkeä paikalle. Kirjoittajaa kävi Tarja vähän sääliksi.

Tarjan laulutaitoja ei artikkelissa millään muotoa moitita, suorastaan päinvastoin. Kirjoittaja on sitä mieltä että saman tasoisia laulajia on vaikea löytää.

Suurin ongelma artikkelin kirjoittajan mielestä on Tarjan linjattomuus. Rock tyyppiset kappaleet kuten Poison ja Cieran’s well eivät Tarjalle sovi. Enemmän mystiikkaa ja arvokkuutta kaivattiin. Kirjoittajan mukaan Tarjan yritykset leikkiä jotain rock-donnaa, joka on yksi kundeista istuvat hänelle huonosti. Hänen liikkumisensa näissä biiseissä ei oikein onnistu luonnostaan ja näyttää kömpelöltä.

Artikkelin kirjoittajan mielestä Tarja loistaa nykypäivinä parhaiten rauhallisissa, melankolisissa kappaleissa kuten I walk alone, Our Great Divide, Sing for Me ja Oasis, jotka olivat olleet illan parasta antia Phantom of the Operan lisäksi.

Kirjoittaja on sitä mieltä että Tarjan pitäisi viedä musiikillinen suunnanmuutoksensa tyylikkäämpiin ja rauhallisempiin kappaleisiin loppuun asti ja luopua goottimetallista, eikä jatkaa nykyisellä sirpaleisella linjallaan. Jonkinlaisina esimerkkeinä hän tässä piti Sarah Brightmania ja norjalaista Sisseliä, joilla molemmilla on selkeä musiikillinen linja.

Tarja ole vasta etsimässä tyyliään kyllä se vielä sieltä esiin kolahataa