Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Tämä ei kai kuulu

    jonnekin kirjoitan esimerkiksi, kun on tuskailtu naisten pakkien takia. Oli vanhojen tansseissa saanut pakit, kun oli tunnustanut rakkautensa. Olipa sitten opiskelemaan mennyt, ei saanut sellaista tulevaisuutta, mitä odotti, alkoholin käyttö oli runsasta. Oli vienyt tyttöystävän kaveriltaan seksin takia, mutta toiset pelkäsivät, kun eivät saaneet yhteyttä siihen kaveriin, että hän oli tehnyt itsarin. Meni sit naimisiin, kertoi häiden jälkeen, ettei voinut luottaa kehenkään, puoliso oli yksinkertainen, ei osannut auttaa, siksi kaikki syytökset otti itseenä. Oli mustasukkaisuutta, väkivaltaa, ei ymmärrystä. Näin heidän elämänsä oli hajalla, tuli ero, myös monien, monien muiden elämä hajalla. Kysyisinkin, eihän ketään voinut syyttää, elämä vain nyt on sellaista. Mutta, jos elämää olisi kunnioitettu, olisiko se ollut parempi? Tässä tuskin auttaa nuoren käsitykset asioista vaan eikö meidän pitäisi ottaa toinen hienotunteisesti huomioon, ettemme pahentaisi hänen asioita tai tilannettaan.
    0367
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    tänne, mutta kirjoitti:

    jonnekin kirjoitan esimerkiksi, kun on tuskailtu naisten pakkien takia. Oli vanhojen tansseissa saanut pakit, kun oli tunnustanut rakkautensa. Olipa sitten opiskelemaan mennyt, ei saanut sellaista tulevaisuutta, mitä odotti, alkoholin käyttö oli runsasta. Oli vienyt tyttöystävän kaveriltaan seksin takia, mutta toiset pelkäsivät, kun eivät saaneet yhteyttä siihen kaveriin, että hän oli tehnyt itsarin. Meni sit naimisiin, kertoi häiden jälkeen, ettei voinut luottaa kehenkään, puoliso oli yksinkertainen, ei osannut auttaa, siksi kaikki syytökset otti itseenä. Oli mustasukkaisuutta, väkivaltaa, ei ymmärrystä. Näin heidän elämänsä oli hajalla, tuli ero, myös monien, monien muiden elämä hajalla. Kysyisinkin, eihän ketään voinut syyttää, elämä vain nyt on sellaista. Mutta, jos elämää olisi kunnioitettu, olisiko se ollut parempi? Tässä tuskin auttaa nuoren käsitykset asioista vaan eikö meidän pitäisi ottaa toinen hienotunteisesti huomioon, ettemme pahentaisi hänen asioita tai tilannettaan.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu