Olenko riittämätön ?

on ja säilyy.

Hyvin usein käy itsellänikin niin, että samaistun
jonkun toisen tekstiin. Sehän on inhimillistä,
ei ollenkaan ennen kuulumatonta.

Hyvä ettet ole kriitikko, mutta mielelläni silti
luen palautteesi/sanasi jokaisen.
En muuten ymmärrä miksi ei saisi itselleen kir-
joittaa, mutta väliäkö tuolla. Mielestäni kun
kirjoittaa runoa, kirjoittaa aina osittain myös
itselleen, tunnoistaan.

En ole ajatellut, kenelle kysymykseni runossa on
tarkoitettu - tai onko se loppujen lopuksi kenel-
lekkään. Ehkä se on vain ajatuksen virtaa.

Napakkaa tekstiä, sitä se taitaa ainakin tässä
runossani olla.

Kiittäen ja hyvää huomenta toivottaen,
lintsi

lindalinda1 kirjoitti:

on ja säilyy.

Hyvin usein käy itsellänikin niin, että samaistun
jonkun toisen tekstiin. Sehän on inhimillistä,
ei ollenkaan ennen kuulumatonta.

Hyvä ettet ole kriitikko, mutta mielelläni silti
luen palautteesi/sanasi jokaisen.
En muuten ymmärrä miksi ei saisi itselleen kir-
joittaa, mutta väliäkö tuolla. Mielestäni kun
kirjoittaa runoa, kirjoittaa aina osittain myös
itselleen, tunnoistaan.

En ole ajatellut, kenelle kysymykseni runossa on
tarkoitettu - tai onko se loppujen lopuksi kenel-
lekkään. Ehkä se on vain ajatuksen virtaa.

Napakkaa tekstiä, sitä se taitaa ainakin tässä
runossani olla.

Kiittäen ja hyvää huomenta toivottaen,
lintsi

Lue lisää

Huomenta linda.

Oikein- kyllä jotain säilyvääkin
täytyy jättää,
ettei kaikki ole ns.myytävänä.

Täällä on paljonkin tekstejä,
että tuntee jopa omassa lihassaan
sen kosketuksen.

Kyllä tuo arvostelu on sellainen
kaksiteräinen miekka.
Esim.-jos on omasta mielestään
onnistunut hyvin-että sen tuntee itsessään-
ja sitten siitä ei toiset pidäkään.
Vielä jopa arvostellaan alle
oman "sietokyvyn"-jurppiihan se.

Toisaalta se myös kasvattaa
henkistä kapasiteettia-kynnystä.
Harraste - pitäisikin ottaa vain
lähinnä rentona ja hyvän olon
tunteena itselleen.

Kuitenkin oma kehitys oppeineen,
kuin vaatimustaso kasvaa
ajan myötä...muistaen
kuitenkin kohtuutensa
itseään kohtaan.

Totta on myös,että itselleen
sitä kirjoittaa-eri juttu-
jos toisetkin sitten pitävät.

Esim.kriitikot,taiteilijatkin
ovat minulle ilmaisseet-kovuudesta-
huolimatta,
se on heille myös osa terapian
muoto,jota myös käytetään
jopa hoito suhteissakin-auttavasti.

Ajatuksien kuin tuntemuksiemme
virtaa mehän täälläkin
ilmaisemme-ajattele-jos syystä
tai toisesta sitä ei olisi
ihmisellä.

Esim.teksteistäsi huokuu,
ettet ole ns."pappia eka
kertaa kyydittämässä".

Kiitän viestistäsi-jälleen-
ja
Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle.

dolan

dolan kirjoitti:

Huomenta linda.

Oikein- kyllä jotain säilyvääkin
täytyy jättää,
ettei kaikki ole ns.myytävänä.

Täällä on paljonkin tekstejä,
että tuntee jopa omassa lihassaan
sen kosketuksen.

Kyllä tuo arvostelu on sellainen
kaksiteräinen miekka.
Esim.-jos on omasta mielestään
onnistunut hyvin-että sen tuntee itsessään-
ja sitten siitä ei toiset pidäkään.
Vielä jopa arvostellaan alle
oman "sietokyvyn"-jurppiihan se.

Toisaalta se myös kasvattaa
henkistä kapasiteettia-kynnystä.
Harraste - pitäisikin ottaa vain
lähinnä rentona ja hyvän olon
tunteena itselleen.

Kuitenkin oma kehitys oppeineen,
kuin vaatimustaso kasvaa
ajan myötä...muistaen
kuitenkin kohtuutensa
itseään kohtaan.

Totta on myös,että itselleen
sitä kirjoittaa-eri juttu-
jos toisetkin sitten pitävät.

Esim.kriitikot,taiteilijatkin
ovat minulle ilmaisseet-kovuudesta-
huolimatta,
se on heille myös osa terapian
muoto,jota myös käytetään
jopa hoito suhteissakin-auttavasti.

Ajatuksien kuin tuntemuksiemme
virtaa mehän täälläkin
ilmaisemme-ajattele-jos syystä
tai toisesta sitä ei olisi
ihmisellä.

Esim.teksteistäsi huokuu,
ettet ole ns."pappia eka
kertaa kyydittämässä".

Kiitän viestistäsi-jälleen-
ja
Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle.

dolan

Lue lisää

En itse ainakaan koe koskaan täysin onnistuneeni
runoissani, lähes joka kerran tuntuu jälkeenpäin
lukiessa että jotain olisi pitänyt kirjoittaa
toisin.

Jos itse tuntee onnistuneensa, ja lukijatkin vie-
lä sen lisäksi - on saavuttanut jotain.
Itse en haluaisi olla kriitikko, pahoittaa kenen-
kään mieltä kitkerillä kommenteilla.

Nimenomaan, ajatusten virtaa ja tuntemuksia.
Niistähän me kirjoitamme, niin itsellemme kuin
kenties jotain toistakin koskettaen.

No juu, ei olla ihka ensimmäistä kertaa ' pappia
kyydissä ' Johan tänne on tullut kirjoiteltua
lähemmäksi kolme vuotta.

Kiitos itsellesi, ja mitä parhainta päivän ja
uuden viikon jatkoa.

lindalinda1 kirjoitti:

En itse ainakaan koe koskaan täysin onnistuneeni
runoissani, lähes joka kerran tuntuu jälkeenpäin
lukiessa että jotain olisi pitänyt kirjoittaa
toisin.

Jos itse tuntee onnistuneensa, ja lukijatkin vie-
lä sen lisäksi - on saavuttanut jotain.
Itse en haluaisi olla kriitikko, pahoittaa kenen-
kään mieltä kitkerillä kommenteilla.

Nimenomaan, ajatusten virtaa ja tuntemuksia.
Niistähän me kirjoitamme, niin itsellemme kuin
kenties jotain toistakin koskettaen.

No juu, ei olla ihka ensimmäistä kertaa ' pappia
kyydissä ' Johan tänne on tullut kirjoiteltua
lähemmäksi kolme vuotta.

Kiitos itsellesi, ja mitä parhainta päivän ja
uuden viikon jatkoa.

Lue lisää

Sinä...onko uskottava sanomaasi,

kun olisi edes yksi henkilö
täällä,joka olisi omiinsa
tyytyväinen,että itsekin
tietäisi sen olevan mahdollista.

Olemmeko niin kriittistä sakkia.
Ihailemme toisten kirjoituksia,
mutta emme omiamme.
Vai onko niin,että jos omistamme
niin tekisimme,niin luullaan:
- että tuo pöyhkeilee nyt
omilla teksteillään.

Suomalaisten itsetunnossa lienee
paljonkin korjaamisen varaa.
Onko kulttuurimme sellaista,
kasvatus ja koulukin osaltaan.

Tuota olen kuin vaivihkaa
muutamilta aikonutkin kysyä.
Tietämättäsi- vastasit
aikomukseeni,joskus
kysäistä.

Tuntuu,että olen liikaa iholla
kiinni,kun joskus jotain tekisi
mieli kysyä...ehkä toiset saattaa
niistä paheksuakin.
Tarkoitukseni on aito,sillä on
tärkeää hieman tietää taustaa.

Itse olen omalta osaltani
tuoda jotain pientä uutta
-avointakin-tälle palstalle.
Olen ollut niin vähän aikaa,
etten tämän historiaa tunne.

Sinä tunnut nyt olevan eräänlainen
- avain- tällä palstalla,
kun tiedät että tunnet tämänkin
palstan historiaa.

Pidän suuresti Sinua arvossa
ja kaltaisiasi,jotta oppisin
tuntemaan paremmin.

Sinä olet antanut tänä lyhyenä
aikaa paljon tärkeätä informaatiota
minulle-pieniä sellaisia. Kiitos !

Arvostelusta sen verran; - että
rehdin suorakin ehkä myös perusteltukin
kommentti on hyväksi,jos itse
aidosti huomaa ja tuntee,että
joku lähtee ns."väärille kirj.urille".

Eräs toim.kerran sanoi osuvasti näin:
...- että hyvälle ystävälle
saa ja voi sanoa suoraan mielipiteensä.

Itse yhdyn tuohon.
Tunnustan- että aikoinaan kritiikistä
omista kirj.oli aiheellistakin...ei
siitä muuten kehity...- aiheellista
arvostelua täytyy kestää,on pakko !

Hyvää päivän jatkoa Sinulle linda.

dolan kirjoitti:

Sinä...onko uskottava sanomaasi,

kun olisi edes yksi henkilö
täällä,joka olisi omiinsa
tyytyväinen,että itsekin
tietäisi sen olevan mahdollista.

Olemmeko niin kriittistä sakkia.
Ihailemme toisten kirjoituksia,
mutta emme omiamme.
Vai onko niin,että jos omistamme
niin tekisimme,niin luullaan:
- että tuo pöyhkeilee nyt
omilla teksteillään.

Suomalaisten itsetunnossa lienee
paljonkin korjaamisen varaa.
Onko kulttuurimme sellaista,
kasvatus ja koulukin osaltaan.

Tuota olen kuin vaivihkaa
muutamilta aikonutkin kysyä.
Tietämättäsi- vastasit
aikomukseeni,joskus
kysäistä.

Tuntuu,että olen liikaa iholla
kiinni,kun joskus jotain tekisi
mieli kysyä...ehkä toiset saattaa
niistä paheksuakin.
Tarkoitukseni on aito,sillä on
tärkeää hieman tietää taustaa.

Itse olen omalta osaltani
tuoda jotain pientä uutta
-avointakin-tälle palstalle.
Olen ollut niin vähän aikaa,
etten tämän historiaa tunne.

Sinä tunnut nyt olevan eräänlainen
- avain- tällä palstalla,
kun tiedät että tunnet tämänkin
palstan historiaa.

Pidän suuresti Sinua arvossa
ja kaltaisiasi,jotta oppisin
tuntemaan paremmin.

Sinä olet antanut tänä lyhyenä
aikaa paljon tärkeätä informaatiota
minulle-pieniä sellaisia. Kiitos !

Arvostelusta sen verran; - että
rehdin suorakin ehkä myös perusteltukin
kommentti on hyväksi,jos itse
aidosti huomaa ja tuntee,että
joku lähtee ns."väärille kirj.urille".

Eräs toim.kerran sanoi osuvasti näin:
...- että hyvälle ystävälle
saa ja voi sanoa suoraan mielipiteensä.

Itse yhdyn tuohon.
Tunnustan- että aikoinaan kritiikistä
omista kirj.oli aiheellistakin...ei
siitä muuten kehity...- aiheellista
arvostelua täytyy kestää,on pakko !

Hyvää päivän jatkoa Sinulle linda.

Lue lisää

rakentava palaute on mielestäni ihan ok. Mutta
jos mennään henkilökohtaiselle tasolle, se ei ole
enää asiaankuuluvaa eikä sopivaa - missään.

Ja luulenpa, ettei meistä ole yksikään
tyytyväinen omiin hengentuotoksiinsa täällä. Aina
löytyy korjattavaa, ainakin jälkijunassa
katsoen. Enkä minä ainakaan millään muotoa omia
teelmiäni ihaile, mutta silloin kun ne on lukijan
mieleen, tottakai se lämmittää.

Ole vain oma itsesi Dolan, niin olen minäkin. Ei-
hän täällä ole tarkoitus meillyttää, vaan kir-
joittaa runoja ja kommentoida niitä. Itse en läh-
de millekkään miellyttämislinjalle, vaan
kommentoin runot, jotka sen minun mielestäni an-
saitsevat - en miellyttääkseni ketään.

Ja tuohon viimeiseen mielipiteeseesi yhdyn myös
minä.

Kiitos ajatuksistasi, ja hyvää päivän jatkoa myös
Sinulle toivotan.

lindalinda1 kirjoitti:

rakentava palaute on mielestäni ihan ok. Mutta
jos mennään henkilökohtaiselle tasolle, se ei ole
enää asiaankuuluvaa eikä sopivaa - missään.

Ja luulenpa, ettei meistä ole yksikään
tyytyväinen omiin hengentuotoksiinsa täällä. Aina
löytyy korjattavaa, ainakin jälkijunassa
katsoen. Enkä minä ainakaan millään muotoa omia
teelmiäni ihaile, mutta silloin kun ne on lukijan
mieleen, tottakai se lämmittää.

Ole vain oma itsesi Dolan, niin olen minäkin. Ei-
hän täällä ole tarkoitus meillyttää, vaan kir-
joittaa runoja ja kommentoida niitä. Itse en läh-
de millekkään miellyttämislinjalle, vaan
kommentoin runot, jotka sen minun mielestäni an-
saitsevat - en miellyttääkseni ketään.

Ja tuohon viimeiseen mielipiteeseesi yhdyn myös
minä.

Kiitos ajatuksistasi, ja hyvää päivän jatkoa myös
Sinulle toivotan.

Lue lisää

Olen juuri aivan samaa mieltä-ei epäilystäkään.
Yritetään päästä pois
liian kovasta itse
kritiikistämme.

Haasteita tietenkin pitää
olla sopivassa muodossa.

Oikeat ovat ajatuksesi
mielipiteineen,
kuin omiani:- en muuten tarkoituksella
ole tässä kanssasi
samaa mieltä.

Kun kerran ollaan
samaa mieltä,
niin sitten asia
on niin.

Katsotaan,missä olemme eri
mieltä-siitä sitten
keskust.aihekin
muodostuu.

Välillä paistaa
välillä- ei.

ps...-onko tämä hyväksi,kun
minä Teidän naisten
kanssa-rustailen-

pitäiskö
pää
laittaa
pensaaseen...-ja metsän siimekseen
piiloon.

dolan kirjoitti:

Olen juuri aivan samaa mieltä-ei epäilystäkään.
Yritetään päästä pois
liian kovasta itse
kritiikistämme.

Haasteita tietenkin pitää
olla sopivassa muodossa.

Oikeat ovat ajatuksesi
mielipiteineen,
kuin omiani:- en muuten tarkoituksella
ole tässä kanssasi
samaa mieltä.

Kun kerran ollaan
samaa mieltä,
niin sitten asia
on niin.

Katsotaan,missä olemme eri
mieltä-siitä sitten
keskust.aihekin
muodostuu.

Välillä paistaa
välillä- ei.

ps...-onko tämä hyväksi,kun
minä Teidän naisten
kanssa-rustailen-

pitäiskö
pää
laittaa
pensaaseen...-ja metsän siimekseen
piiloon.

Lue lisää

pitää olla, tietenkin.

Ja emmeköhän me noin yleensä ole olleet íhan sa-
maa mieltä asioista, runoista voimme olla vapaas-
ti eri mieltä. Yksi miellyttää yhtä, toinen tois-
ta.

Toki voi tulla eteen asioita, joista olemme eri
mieltä. Sehän on ihan luonnollista/inhimillistä.
Nyt paistaa, niin ulkona kuin jotenkuten sisim-
mässäkin. Ei kovin tummia pilviä pyörteilemäs-
sä kummassakaan.

PS-osuuteesi. No ei se huonostakaan ole, ainakaan
minun mielestäni. Jossain kohtaa vain pitää osata
laittaa piste, eli kohtuus kaikessa ja pullo päi-
vässä, heh.

Eli ei mitän syytä pensaaseen sen paremmin kuin
metsän siimekseenkään Dolan - nou hätä.

Kiitänhän minä toki kommenteistasi/ajatuksistasi.
Eiköhän tämä palsta ole nimenomaisesti noita tar-
koituksiakin varten runojen lisäksi luulen ma.

Kiitos.

ja kaikki minkä kirjoitin, kaikki minkä
ripottelin runoni suoniin - se on syvältä
syntynyt ja riipaissut sieluani. Mutta Sinähän
tiedätkin syntyjä syviä, joita minun ei tarvitse
enempiä selitellä.

Pystymisestä jos puhutaan, niin olen jäävi
virkkomaan sanoillesi mitään vastinetta. Olen
vain äärettömän kiitollinen niistä, ja niiaan sy-
vään.

Ja tärkein - k i i t o s !

Runopoika, poukkoileehan se.
Se on tämä ihmisen elo sellaista, että siihen
mahtuu tuskaa ja hammasten kiristystä. Mutta rak-
kaus, se kaikkein suurin ja mahtavin tunne ihmi-
sessä - sekään ei ole aina lempeää.

Vahva taitaa olla oikeinkin osuva sana runostani.
Ja Sinähän tiedät jo, että nämä tummahkot ovat
sitä ominta minääni.

Kiitän pohdinnallisesta palautteestasi.

mutta toteutumattomat toiveet - ne olivat
runossani vain rekvisiittaa. Todellisuudessa en
toivonut mitään, vaikka ensimmäisellä kerralla
kuulinkin vain käen kukkuvan kolmasti. Sittemmin
se on kukkunut vaikka kuinka monta kertaa.
Mutta niinhän sitä sanotaan, että toivo niin mon-
ta toivetta kuin kuulet kukuntaa.

No sehän on hienoa, jos oma runoni inspiroi Sinua
runoaiheeseen.

On jäljestäpäin taas tämänkin runoni edessä mie-
tittävä, että mistä kummasta kaikki sanat ja lau-
seet muodostuu kuten tämä ' maailma on kaunis '
Mutta ajatusten virran muistan varsin hyvin,
tunnelmani josta runo aiheensa sai.

Kiitos kuuluu ehdottomasti Sinulle Padme.

sanasi toivat auringon.

Oikein hyvää päivän jatkoa myös Sinulle,
olkoon rakkaus myötä.

miepä olisin melekeen tuon tiennyt sanomattakin,
mutta oli se silti mukavaa tästä lukaista.

lintsi kiittää taikaluudan heiluttajaa mitä nöy-
rimmin.

olenkin ehtinyt jo kaipailemaan vastarunojasi. Ne
kun saavat inspiraation minussa aina aikaan, Si-
nun kirjoitustyylisi on mieleeni/ajatuksesi. Jo-
ten runokone käyntiin ...

kävelin tänä aamuna niityllä
siellä oli keltainen kukkameri
keinuva tuore heinikko
ja tuuli

joka kävi kasvoilleni
se palautti Sinun kosketuksesi
sormenpääsi kasvoillani

kaikki oli niin kaunista
kaunista ja silti niin haikeaa
Sinua ilman

taivas
piirsi valkoisia laivoja
kultaista kehrää yli avaruuksien
ja perhonen laskeutui kämmenelleni

minä lähetän Sinulle viestin
kurkien selässä kuljetettavaksi
joutsenten takaisin tuoda
Sinun viestisi

haluatko astua sivuun
vai palata luokseni kesään ?

lindalinda1 kirjoitti:

olenkin ehtinyt jo kaipailemaan vastarunojasi. Ne
kun saavat inspiraation minussa aina aikaan, Si-
nun kirjoitustyylisi on mieleeni/ajatuksesi. Jo-
ten runokone käyntiin ...

kävelin tänä aamuna niityllä
siellä oli keltainen kukkameri
keinuva tuore heinikko
ja tuuli

joka kävi kasvoilleni
se palautti Sinun kosketuksesi
sormenpääsi kasvoillani

kaikki oli niin kaunista
kaunista ja silti niin haikeaa
Sinua ilman

taivas
piirsi valkoisia laivoja
kultaista kehrää yli avaruuksien
ja perhonen laskeutui kämmenelleni

minä lähetän Sinulle viestin
kurkien selässä kuljetettavaksi
joutsenten takaisin tuoda
Sinun viestisi

haluatko astua sivuun
vai palata luokseni kesään ?

Lue lisää

Kohti huomista,
kohden aamunkoittoa,
tuulen kohinassa
sateen tuoksu,
kuljen varoen,
jalkojeni alla
toiveiden
kukkivat ruusut.

Vielä maistan
huulillani makusi,
hunajaa ja chiliä,
vielä ihoni sykkii
kosketuksesi hurmaa,
yhä tunnen lanteesi
liikkeet,
kuiskauksena lanteillani.

Tämä hetki,
tämä aamuinen polku,
kuljen kohti
huomista,
kohti sinua,
odotatko.

ollukka kirjoitti:

Kohti huomista,
kohden aamunkoittoa,
tuulen kohinassa
sateen tuoksu,
kuljen varoen,
jalkojeni alla
toiveiden
kukkivat ruusut.

Vielä maistan
huulillani makusi,
hunajaa ja chiliä,
vielä ihoni sykkii
kosketuksesi hurmaa,
yhä tunnen lanteesi
liikkeet,
kuiskauksena lanteillani.

Tämä hetki,
tämä aamuinen polku,
kuljen kohti
huomista,
kohti sinua,
odotatko.

Lue lisää

Joutsenet saapuivat eilen
laskeutuivat lahdelle
iltahämärässä kuulin niiden laulun
ja aamulla
kuljin muistojeni kanssa rantaan.

Ne aukaisivat siivet
toinen
luovutti poimuistaan Sinun viestisi
tänne kannetun kaipauksesi.

Kaisilikon kahinassa
rantaveden laineiden liplatuksessa
istuin laiturille
ja luin lähettämäsi.

Sinä tunsit
vielä huulillasi makuni
ja ihosi sykki sormieni ikävästä
vartalosi
se aisti yhä lanteideni liikkeet.

Ja minä
vuodatin kuohuihin kyyneleeni
käteni
hiusteni hopeaan hakeutuivat.

Ikävä luoksesi
se on aamussani läsnä
enkä odota mitään enenpää
kuin Sinun saapumistasi.

Tämä kesä olet Sinä
ja tuoksusi
se lainehtii Sinusta minuun
jää luokseni
äläkä lähde koskaan pois.