Diagnoosi J44

kannata kiistellä, minulla on kuumetta nyt enkä jaksa osallistua keskusteluun. Mutta katsotaan sitten kun tämä tästä taas iloksi muuttuu.

)()()( kirjoitti:

kannata kiistellä, minulla on kuumetta nyt enkä jaksa osallistua keskusteluun. Mutta katsotaan sitten kun tämä tästä taas iloksi muuttuu.

jotakin enemmän nyt päällänsä, olotila alkaa olla ihan surkea. Kuulin, että muillakin on kuumetta tms., onko nyt jotakin yleistä liikkeellä, viruksena tai ilmassa?

Katselin oman tt-lääkärin aikoja, mutta niitä ei ole. Keuhkolääkärille olisi, mutta kun nyt tuntuu ettei tämä ole hänen viimeksi diagnostisoimaansa vaihdevuosia tai masennusta on vaikea hakeutua hänen vastaanotolleen. Pitänee mennä yksityiselle omalla paikkakunnalla, mutta en millään jaksaisi puhua ja selittää missä vika... enhän sitä edes tiedä, mutta kiessus on vaikea ajatella menevänsä jollekin ihan pystymetsästä tulleelle selittämään, että ammattitautini oireilee mitä tehdä? Juu ei ole lääkkeitä ja astma on kylläkin todettuna. No onneksi on nuo kirjoitetut laput jossa lukee, tosin englanniksi mitä sairastan ja että en käytä lääkkeitä. Josko se auttaisi yhtään. Omalääkärikin kun on lähtenyt jo meidän terveyskeskuksesta, taitaa olla vaihtunut jo moneen kertaankin, joten en tiedä. Tuossa nukuin taas ja mieheni kertoi että krohisin hirveästi.

Huomenna olisi perunkirjoitus ja poika tarvitsee autoa, kerroin että OK, kävelen kyllä nuo muutamat kilometrit perunkirjoitukseen. Mieheni hermostui täysin ja kertoi, että et kävele tuossa kunnossa minnekään! Kertoi, että selkeästi tilanne on nyt huono ja lääkäriin pitäisi mennä. Yskiminen ja väsymys on niin selkeästi lisääntyneet ja tuo korina on tosi paha. Kysyi tuntuuko siltä, että olisi keuhkot tulehtuneet, sillä siltä se kuulemma nyt kuulostaa ja pahasti.

Pari viikkoa kesälomaan, ja töitä on vähän, joten työn puolesta pärjään kyllä. Onhan tämä olo nyt tosi surkea ja pahenee vain. Kurkku tuntuu kipeältä noiden kilpparipattien kohdalta ja patit vaivaavat taas enemmän.

No nyt meen ottamaan vähän lisää lääkkeitä, ei enää terveyskeskukseen kannata mennä, vaikka vähän tekisi mielikin, ihmeesti sitä väsyy olemaan kipeä ja luulee saavansa apua jostakin, vaikkei se oikeasti niin mene.

)()()( kirjoitti:

jotakin enemmän nyt päällänsä, olotila alkaa olla ihan surkea. Kuulin, että muillakin on kuumetta tms., onko nyt jotakin yleistä liikkeellä, viruksena tai ilmassa?

Katselin oman tt-lääkärin aikoja, mutta niitä ei ole. Keuhkolääkärille olisi, mutta kun nyt tuntuu ettei tämä ole hänen viimeksi diagnostisoimaansa vaihdevuosia tai masennusta on vaikea hakeutua hänen vastaanotolleen. Pitänee mennä yksityiselle omalla paikkakunnalla, mutta en millään jaksaisi puhua ja selittää missä vika... enhän sitä edes tiedä, mutta kiessus on vaikea ajatella menevänsä jollekin ihan pystymetsästä tulleelle selittämään, että ammattitautini oireilee mitä tehdä? Juu ei ole lääkkeitä ja astma on kylläkin todettuna. No onneksi on nuo kirjoitetut laput jossa lukee, tosin englanniksi mitä sairastan ja että en käytä lääkkeitä. Josko se auttaisi yhtään. Omalääkärikin kun on lähtenyt jo meidän terveyskeskuksesta, taitaa olla vaihtunut jo moneen kertaankin, joten en tiedä. Tuossa nukuin taas ja mieheni kertoi että krohisin hirveästi.

Huomenna olisi perunkirjoitus ja poika tarvitsee autoa, kerroin että OK, kävelen kyllä nuo muutamat kilometrit perunkirjoitukseen. Mieheni hermostui täysin ja kertoi, että et kävele tuossa kunnossa minnekään! Kertoi, että selkeästi tilanne on nyt huono ja lääkäriin pitäisi mennä. Yskiminen ja väsymys on niin selkeästi lisääntyneet ja tuo korina on tosi paha. Kysyi tuntuuko siltä, että olisi keuhkot tulehtuneet, sillä siltä se kuulemma nyt kuulostaa ja pahasti.

Pari viikkoa kesälomaan, ja töitä on vähän, joten työn puolesta pärjään kyllä. Onhan tämä olo nyt tosi surkea ja pahenee vain. Kurkku tuntuu kipeältä noiden kilpparipattien kohdalta ja patit vaivaavat taas enemmän.

No nyt meen ottamaan vähän lisää lääkkeitä, ei enää terveyskeskukseen kannata mennä, vaikka vähän tekisi mielikin, ihmeesti sitä väsyy olemaan kipeä ja luulee saavansa apua jostakin, vaikkei se oikeasti niin mene.

minulla aika huomenna samalle keuhkolääkärille, luotan kyllä täysin..
pidempään seuranneena tutkii sinut tarkaan, kuten tiedät..
varaa ihmeessä se aika.. et aja itse vaan pyydä kyyti..

auttaisi varmasti kirjoitti:

minulla aika huomenna samalle keuhkolääkärille, luotan kyllä täysin..
pidempään seuranneena tutkii sinut tarkaan, kuten tiedät..
varaa ihmeessä se aika.. et aja itse vaan pyydä kyyti..

on vähän heikko, siksi tuo viestikin meni minne meni. ;-). Oikeasti ei jaksa. Jos itkeminen auttaisi asiaa, sen paikka olisi nyt.

Siihen, että poimitaan tietoa ja kerrotaan se, vaiko siihen että KAT on alidiagnostisoitu ja aliarvioitu sairaus? Vaiko siihen, että potilaalle on vaarallista mennä sairaalaan viikonloppuisin tai erikoislääkäreiden lomien aikana?

mihin? kirjoitti:

Siihen, että poimitaan tietoa ja kerrotaan se, vaiko siihen että KAT on alidiagnostisoitu ja aliarvioitu sairaus? Vaiko siihen, että potilaalle on vaarallista mennä sairaalaan viikonloppuisin tai erikoislääkäreiden lomien aikana?

Kykemättömyyteen tutkimustulosten arvioitiin ja tästä johtuvaan laajamittaiseen heikkouteen niiden esittämisessä.

booky kirjoitti:

Kykemättömyyteen tutkimustulosten arvioitiin ja tästä johtuvaan laajamittaiseen heikkouteen niiden esittämisessä.

olihan tuossa koko linkki väitökseen mukana, sieltä sen voi lukea kokonaan ja ymmärtää ihan niin laajamittaisella heikkoudella kuin kapeakatseisella putkinäöllä kuin kukin haluaa.

Vai tarkoittiko booky että koko tutkimus oli heikkotasoinen?

Kiitos linkin laittajalle.

homeahdistus1 kirjoitti:

olihan tuossa koko linkki väitökseen mukana, sieltä sen voi lukea kokonaan ja ymmärtää ihan niin laajamittaisella heikkoudella kuin kapeakatseisella putkinäöllä kuin kukin haluaa.

Vai tarkoittiko booky että koko tutkimus oli heikkotasoinen?

Kiitos linkin laittajalle.

mitä booky ajaa takaa tuolla kommentillaan. Ihan hyvä on ajatella asioita laajemminkin. No en pelästynyt tuota tekstiä, asiallistahan se oli. Ja tuohon suuntaan tietämilläni ja tuntemillani tuo ahtauma kyllä menee. Hissuttelu, ettei se nyt tapa, on aika turhaa, kyllä se tappaa ja vielä usein aika "nopeasti" kun oireet jäävät pitkään huomiotta ja lääkärille mennään siinä vaiheessa kun tilanne tosiaan on jo paha. Näin on isäni veljenkin laita. Hän kyllä kertoi tuossa taannoin, että odottelee parantuvansa täysin kunhan lääkkeet tehoaa. Elikkäs lääkärit eivät ole hänellekään tilannetta selvittäneet mitenkään ymmärrettäväksi. Ympärivuorokautinen happihoito 3 kg paineella, hmm. että lääkkeet sitten parantaisivat? No ei ole minun asiani kertoa tai arvella tilannetta tai edes tyrkyttää luettavaksi esim. tuota linkkiä. Kyllä lääkärellä pitää olla myös munaa kertoa totuus!

Itse voin jo ihan OK. Pandolin vaihdoin nyt Panacodiin ja nukuin, olo on ihan saman tyyppinen mitä se on ollut pidempäänkin. Ei vain ole tullut mitattua tuota kuumetta ja hyvä niin. Sitä on aina terveempi kun ei huolehdi turhia. Harmi etten ollut lainannut pef-mittarini ja verenpainemittarini lisäksi tuota kuumemittariakin. ;-)

Nyt lähden ulos kaivelemaan voikukkia pihalta. Siinä voi istua nurmikolla ja katsella kun mieheni hakkaa puita, eikä ole kiire mihinkään. Lisäksi niitä voikukkiakin on ihan riittävästi ;-).

Mutta siis, booky käsittelee asioita kuten lääkärit ylipäätään käsittelevät pumpulia pumpulia lässyn lässyn ja jätetään oleelliset asiat ihan viimeiseen asti kertomatta ja ollaan niin lääkäriä että. Se on lääkäreiden mielestä reilua ja näin he mielestään auttavat potilaitaan! Olisiko tuossa lääkärikoulutuksessa jotakin pientä viilattavaa? Miten kertoa potilaalle ikäviä uutisia esim., että sekin voisi olla ihan sitä lääkärin työtä myös se totuus...

itse sinne pikan päälle katsomaan ja kuulemaan?

booky kirjoitti:

Kykemättömyyteen tutkimustulosten arvioitiin ja tästä johtuvaan laajamittaiseen heikkouteen niiden esittämisessä.

"Keuhkoahtaumataudin ennuste
COPD:n ennuste on huono, koska bronkusobstruktio on pääosin palautumaton, pahentuu jatkuvasti eikä lääkityksellä saada haluttua vastetta. Vaikea obstruktio ja hypoksemia huonontavat ennustetta edelleen. Vain tupakanpolton lopettaminen hidastaa FEV1:n laskua parantaen ennustetta. Koska tupakanpoltto ei ole selvästi vähentymässä, on ennustettavissa, että COPD lisääntyy varsinkin naisten keskuudessa. Vuosittain COPD:hen kuolee Suomessa yli 1 000 henkilöä, minkä lisäksi se aiheuttaa huomattavan määrän sairaalakäyttöä, invaliditeettia ja työkyvyttömyyttä."

wiki/index.php?title=Krooninen_keuhkoputkitulehdus_ja_keuhkoahtaumatauti

Sanovat nuo viisaammat, että eiväthän ne antibiootit viruksia tapa. Sen pari viikkoa kestää, hoitaa tai on hoitamatta. Lepo ja kuuman juonti on paras lääke.

Mutta, mutta. Varjele niitä keuhkoputkiasi etteivät ne tulehtuisi. Ja mikäli tulehtuvat astmapiippu on ihan paikallaan.
Kyllähän tuolla kortisonilla on aika mahtava tulehdusta lievittävä voima, sen huomasin itsekin jo kortisonisalvan käytössä. Ihottuman kipu (jaltkaterä nuotion päällä, jota liekit kärvensivät) oli jo seuraavana aaumuna tiessään kuin taiottuna.

Tuossa eilen iholääkärin kanssa neuvottelin Prednisolon-kokeilusta, saanko allergisen reaktion vai siedänkö sitä, että ottaisin muutaman päivän ajan 2,5 mg ja muutaman päiväm 5 mg. Itse olin sitä mieltä, että testaan suoraan 40 mg:llä, vaan epävarmaksi tulin. En taida testata ollenkaan.
Prednisolon on ainoa lääke, joka voi, jos voi, katkaista alkavan allergisen reaktion sen jälkeisen reumaoireilun, sanoi lääkäri. Ja siksi sitä pitäisi testata "selvin päin".

Oletko muuten kokeillut valkosipulikuoriloiden syömistä yskään, 3 3/pv.
Arizona valkosipulikuoriloilla minä parantelin keuhkoputkitulehduksiani, kun tulin antibioottiallergiseksi.

Pikaista paranemista.

Homeherkkä kirjoitti:

Sanovat nuo viisaammat, että eiväthän ne antibiootit viruksia tapa. Sen pari viikkoa kestää, hoitaa tai on hoitamatta. Lepo ja kuuman juonti on paras lääke.

Mutta, mutta. Varjele niitä keuhkoputkiasi etteivät ne tulehtuisi. Ja mikäli tulehtuvat astmapiippu on ihan paikallaan.
Kyllähän tuolla kortisonilla on aika mahtava tulehdusta lievittävä voima, sen huomasin itsekin jo kortisonisalvan käytössä. Ihottuman kipu (jaltkaterä nuotion päällä, jota liekit kärvensivät) oli jo seuraavana aaumuna tiessään kuin taiottuna.

Tuossa eilen iholääkärin kanssa neuvottelin Prednisolon-kokeilusta, saanko allergisen reaktion vai siedänkö sitä, että ottaisin muutaman päivän ajan 2,5 mg ja muutaman päiväm 5 mg. Itse olin sitä mieltä, että testaan suoraan 40 mg:llä, vaan epävarmaksi tulin. En taida testata ollenkaan.
Prednisolon on ainoa lääke, joka voi, jos voi, katkaista alkavan allergisen reaktion sen jälkeisen reumaoireilun, sanoi lääkäri. Ja siksi sitä pitäisi testata "selvin päin".

Oletko muuten kokeillut valkosipulikuoriloiden syömistä yskään, 3 3/pv.
Arizona valkosipulikuoriloilla minä parantelin keuhkoputkitulehduksiani, kun tulin antibioottiallergiseksi.

Pikaista paranemista.

ja eipä keuhkoista astmaattista vinkunaa kuulunut, kertoi lääkäri. Yskänlääkettä ja Duactia, kipulääkkeet käy edelliset. Antibioottia ei suositellut, mutta siinä papereita käydessä lävitse kertoi, että jos sinulla se resepti on ja erikoislääkärin ohjeita noudattaa niin ei hän kiellä käyttämästä. Nykyisin ei vain noita lääkkeitä niin ohjeisteta käytettäväksi. Crp oli alle 8, sehän minulla ei ole juuri koskaan nousussa, ylimmillään taisi joskus olla 11.

Olo on aivan tajuttoman huono, selkäpuoli on kipeä ja pää aivan sairaan kipeä. Kohta tullee oksennus, tai siltä ainakin tuntuu.

Yskä vaivaa vain liikkuessa. En yski jos en liiku tai liikun vain hitaasti, nopeasti en kyllä pystykään liikkumaan. Nähtävästi joku virus, joka nyt sitten vain tuntuu aika tappavalta. Hengittely on raskasta ja pistää selkää, ihme kyllä enemmän alaselkään, ei tuonne ylös keskelle jossa kipua on noin muutoin. Uusia aluevaltauksia tällä viruksella, samoin sattuu oikealle puolen, mutta kaiken peittää kyllä alleen täysin ällöttävä olo. Lääkäri kysyi tarvitsenko sairaslomaa, en ottanut, kun keuhkoista ei kuulunut juuri mitään, niin tästä selvinnee lisäämällä lepoa ja lääkitystä.
Teen töitä sitten sen mitä jaksan, ;-) en siis paljoa, mutta riittäneen nyt kun töitä on rajallisesti muutoinkin. Tosin kohta niitä on pilvin pimein, joten sitten täytyy tehdä nämä loisimat tunnit sisään.

En jaksa kokeilla mitään suuhuni, oksennan jo ajatuksestakin, joten lääkkeet ja siinä se. Kortisonia en aloita, vaikka mikä on. Täytyy hilata tuo säkkituoli ensi yöksi sänkyyn, muutoin nukkuminen jää haaveeksi. Ulkona on tosi kaunista, nyt sais aloittaa kunnon sateet.

Kurkku on kipeä, mutta lähinnä noiden kilpparipattien kohdalta ja korviin vihloo taas. Että viitsivätkin kaikki elämöidä taas kerralla. No tässähän tulee ihan "vanhat hyvät ajat" mieleen ja kunnolla.

Prednisolon taisi olla kallein kortisoni, vai mikä se nyt oli, kun ne muutoin maksaa ihan vähän tuo oli kymmenkertainen hinnaltaan, tai miten se nyt meni... ;-) Ällöttävä lääke joka tapauksessa. Toivottavasti selviät ilman sitä tai mitä se nyt oli.

..nyt tulee ylös

)()()( kirjoitti:

ja eipä keuhkoista astmaattista vinkunaa kuulunut, kertoi lääkäri. Yskänlääkettä ja Duactia, kipulääkkeet käy edelliset. Antibioottia ei suositellut, mutta siinä papereita käydessä lävitse kertoi, että jos sinulla se resepti on ja erikoislääkärin ohjeita noudattaa niin ei hän kiellä käyttämästä. Nykyisin ei vain noita lääkkeitä niin ohjeisteta käytettäväksi. Crp oli alle 8, sehän minulla ei ole juuri koskaan nousussa, ylimmillään taisi joskus olla 11.

Olo on aivan tajuttoman huono, selkäpuoli on kipeä ja pää aivan sairaan kipeä. Kohta tullee oksennus, tai siltä ainakin tuntuu.

Yskä vaivaa vain liikkuessa. En yski jos en liiku tai liikun vain hitaasti, nopeasti en kyllä pystykään liikkumaan. Nähtävästi joku virus, joka nyt sitten vain tuntuu aika tappavalta. Hengittely on raskasta ja pistää selkää, ihme kyllä enemmän alaselkään, ei tuonne ylös keskelle jossa kipua on noin muutoin. Uusia aluevaltauksia tällä viruksella, samoin sattuu oikealle puolen, mutta kaiken peittää kyllä alleen täysin ällöttävä olo. Lääkäri kysyi tarvitsenko sairaslomaa, en ottanut, kun keuhkoista ei kuulunut juuri mitään, niin tästä selvinnee lisäämällä lepoa ja lääkitystä.
Teen töitä sitten sen mitä jaksan, ;-) en siis paljoa, mutta riittäneen nyt kun töitä on rajallisesti muutoinkin. Tosin kohta niitä on pilvin pimein, joten sitten täytyy tehdä nämä loisimat tunnit sisään.

En jaksa kokeilla mitään suuhuni, oksennan jo ajatuksestakin, joten lääkkeet ja siinä se. Kortisonia en aloita, vaikka mikä on. Täytyy hilata tuo säkkituoli ensi yöksi sänkyyn, muutoin nukkuminen jää haaveeksi. Ulkona on tosi kaunista, nyt sais aloittaa kunnon sateet.

Kurkku on kipeä, mutta lähinnä noiden kilpparipattien kohdalta ja korviin vihloo taas. Että viitsivätkin kaikki elämöidä taas kerralla. No tässähän tulee ihan "vanhat hyvät ajat" mieleen ja kunnolla.

Prednisolon taisi olla kallein kortisoni, vai mikä se nyt oli, kun ne muutoin maksaa ihan vähän tuo oli kymmenkertainen hinnaltaan, tai miten se nyt meni... ;-) Ällöttävä lääke joka tapauksessa. Toivottavasti selviät ilman sitä tai mitä se nyt oli.

..nyt tulee ylös

Oireet sopivat kardiomyopatiaan. Aiempaan esittämistapaan kohteliaasti viitaten: äkkikuoleman riski siinä on monikertainen. Etenkin rasituksessa äkkikuoleman vaaran todennäköisyys on monikymmenkertainen. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ota auto.

booky kirjoitti:

Oireet sopivat kardiomyopatiaan. Aiempaan esittämistapaan kohteliaasti viitaten: äkkikuoleman riski siinä on monikertainen. Etenkin rasituksessa äkkikuoleman vaaran todennäköisyys on monikymmenkertainen. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ota auto.

oksentaminen oli ikävää, mutta jokainen tietää että sen jälkeen helpottaa. Kun en ole makuulla on parempi olla. Kun olisi vielä joku niskatuki jaksaisi pitää päätä pystyssä. Niskaa ja kaulaa särkee, korviin vihloo, mutta johtuneen noista kilpparin pateista. Makuulla tulee huono olla heti, ei siis hyvä mitenkään. Hengittely tuntuu vielä ikävältä, mutta ei tässä henki mene. Päänsärky ei hellitä ja otettuna jo pari Panacodia, kohta otan kolmannen. Iisisti olen lääkkeitä ottanut, huomioiden Hoikan, jossa Panacodeja meni noin 6-8 päivässä. Mutta silloin piti jaksaa kuntoutua :-).

No, huomenna voin paremmin. Pääasia oli, että keuhkoissa ei kuulunut mitään ihmeitä. Sillä keuhkoissa on ollut se ikävin tunne tai tuossa rintakehällä, päänsäryn ja pahoinvoinnin lisäksi. Kun on nähnyt miten keuhkosairaus etenee ja mitä se tekee ihmiselle, se on oikeasti pelottavaa.

Mietin, että tuskin olisin lähtenyt lääkäriin muutoin, mutta tuo keuhkojen kuuntelu oli tärkeintä. Crp:tä piti tuo nuori lääkäri tärkeimpänä tutkimuksena, sanoi että siitä näkee onko minulla keuhkokuume. No hyvä jos sen näkee noin helpolla kokeella. Mutta missään sairastumiseni vaiheessa crp ei ole ollut koholla, elikkäs keuhkoputkentulehduksessakaan crp ei sitten nouse, se minulla on ollut noiden altistusten jälkeen, mutta ilman crp nousua.

No monella on kuulemma juuri tämän tyyppinen flunssa ollut nyt meneillään, kestää pitkään, päätä särkee, lievää kuumetta, yli ikävä olo. Eli kerrankin olen näemmä saanut ihan normi viruksen joita en muista vuosiin sairastaneeni. Mutta kun tietää sairastavansa vain ihan tavan virusta, ei tarvitse niin miettiä.

Ulkona on tajuttoman lämmintä ja eilen istuttamani marjapuskat pitää mennä kastelemaan. Ajatuksena täysin mahdollinen, joten pitänee yrittää onnistuuko jo. Sen jälkeen täytyy katsoa työpostit.

Itse asiassa nyt tulee taas tajuttoman huono olla. Joten lähden kantamaan sitä vettä ennen kuin sekin jää tekemättä. Tyttäreni tuossa kävi ja kertoi että näytän karmealta, ihan turvoksissa taas. Muisteli sairastumiseni alku aikoija jolloin makailin vain sohvalla ja siitä sänkyyn ja töihin ja sama uudelleen. Viikonloput sitten sohvalla tyystin. Mutta nyt ei ole kylmä, ei yhtään, on vain pahoinvointia.

Jos huomenna on sama olotila, aloitan nuo antibiootit. Kyllä niitä on varmasti turhempaankin syöty. Ja ihan sama, auttaako vaiko ei viruksiin. Antibioottien jälkeen olotila on ollut se paras, joten turhaa sietää tätä olotilaa jos voi kokeilla jotakin. Kipulääkkeitä on mennyt jo viikkoja putkeen, joten sekin putki pitäisi saada katkeamaan. Kipulääkkeidenkään syönti jatkuvasti ei ole OK, ei antibiootit, eikä mitkään lääkkeet. Mutta koetappa kestää paskamaista oloa viikosta viikkoon ja sitten kun se olo muuttuu tosi ällöksi, sitä ei sitten enää jaksakaan.

booky kirjoitti:

Oireet sopivat kardiomyopatiaan. Aiempaan esittämistapaan kohteliaasti viitaten: äkkikuoleman riski siinä on monikertainen. Etenkin rasituksessa äkkikuoleman vaaran todennäköisyys on monikymmenkertainen. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ota auto.

no jopas jotakin. Saako kysyä mistä näin päättelet? Kirjoittaja kertoi käyneensä lääkärissä tänään, keuhkot on kuunneltu ja duactia ja yskänlääkettä määrätty. Mikä tässä viittasi kardiomyopatiaan?

En nyt halua väittää ettei voisi olla kardiomyopatia, minultakin on sitä homesairauden aikana etsitty, ei ollut. Mutta yskä ja pahoinvointi voivat olla oireena aika monessa sairaudessa, esimerkiksi flunssassa.

)()()()( kirjoitti:

oksentaminen oli ikävää, mutta jokainen tietää että sen jälkeen helpottaa. Kun en ole makuulla on parempi olla. Kun olisi vielä joku niskatuki jaksaisi pitää päätä pystyssä. Niskaa ja kaulaa särkee, korviin vihloo, mutta johtuneen noista kilpparin pateista. Makuulla tulee huono olla heti, ei siis hyvä mitenkään. Hengittely tuntuu vielä ikävältä, mutta ei tässä henki mene. Päänsärky ei hellitä ja otettuna jo pari Panacodia, kohta otan kolmannen. Iisisti olen lääkkeitä ottanut, huomioiden Hoikan, jossa Panacodeja meni noin 6-8 päivässä. Mutta silloin piti jaksaa kuntoutua :-).

No, huomenna voin paremmin. Pääasia oli, että keuhkoissa ei kuulunut mitään ihmeitä. Sillä keuhkoissa on ollut se ikävin tunne tai tuossa rintakehällä, päänsäryn ja pahoinvoinnin lisäksi. Kun on nähnyt miten keuhkosairaus etenee ja mitä se tekee ihmiselle, se on oikeasti pelottavaa.

Mietin, että tuskin olisin lähtenyt lääkäriin muutoin, mutta tuo keuhkojen kuuntelu oli tärkeintä. Crp:tä piti tuo nuori lääkäri tärkeimpänä tutkimuksena, sanoi että siitä näkee onko minulla keuhkokuume. No hyvä jos sen näkee noin helpolla kokeella. Mutta missään sairastumiseni vaiheessa crp ei ole ollut koholla, elikkäs keuhkoputkentulehduksessakaan crp ei sitten nouse, se minulla on ollut noiden altistusten jälkeen, mutta ilman crp nousua.

No monella on kuulemma juuri tämän tyyppinen flunssa ollut nyt meneillään, kestää pitkään, päätä särkee, lievää kuumetta, yli ikävä olo. Eli kerrankin olen näemmä saanut ihan normi viruksen joita en muista vuosiin sairastaneeni. Mutta kun tietää sairastavansa vain ihan tavan virusta, ei tarvitse niin miettiä.

Ulkona on tajuttoman lämmintä ja eilen istuttamani marjapuskat pitää mennä kastelemaan. Ajatuksena täysin mahdollinen, joten pitänee yrittää onnistuuko jo. Sen jälkeen täytyy katsoa työpostit.

Itse asiassa nyt tulee taas tajuttoman huono olla. Joten lähden kantamaan sitä vettä ennen kuin sekin jää tekemättä. Tyttäreni tuossa kävi ja kertoi että näytän karmealta, ihan turvoksissa taas. Muisteli sairastumiseni alku aikoija jolloin makailin vain sohvalla ja siitä sänkyyn ja töihin ja sama uudelleen. Viikonloput sitten sohvalla tyystin. Mutta nyt ei ole kylmä, ei yhtään, on vain pahoinvointia.

Jos huomenna on sama olotila, aloitan nuo antibiootit. Kyllä niitä on varmasti turhempaankin syöty. Ja ihan sama, auttaako vaiko ei viruksiin. Antibioottien jälkeen olotila on ollut se paras, joten turhaa sietää tätä olotilaa jos voi kokeilla jotakin. Kipulääkkeitä on mennyt jo viikkoja putkeen, joten sekin putki pitäisi saada katkeamaan. Kipulääkkeidenkään syönti jatkuvasti ei ole OK, ei antibiootit, eikä mitkään lääkkeet. Mutta koetappa kestää paskamaista oloa viikosta viikkoon ja sitten kun se olo muuttuu tosi ällöksi, sitä ei sitten enää jaksakaan.

minulla oli juuri samantapainen sairaus, kuumettakin vähän, mutta se oli allerginen reaktio muista oireista ja antihistamiinien tehosta päätellen. Oli sopiva ilma, aurinkoinen ja tuulinen, siitepölyjen pöllyämiseen ja tein paljon pihatöitä ilman suojaimia. Olen aina kipeä tähän aikaan vuodesta.

Mitä ihmeen turvotusta sinulla on?

homeahdistus1 kirjoitti:

minulla oli juuri samantapainen sairaus, kuumettakin vähän, mutta se oli allerginen reaktio muista oireista ja antihistamiinien tehosta päätellen. Oli sopiva ilma, aurinkoinen ja tuulinen, siitepölyjen pöllyämiseen ja tein paljon pihatöitä ilman suojaimia. Olen aina kipeä tähän aikaan vuodesta.

Mitä ihmeen turvotusta sinulla on?

no en sitä itsekään huomannut niin, mutta kädet ja jalat enemmän, kelloa ei pystynyt pistämään ranteeseen kun kokeilin onko oikeasti turvotusta, kengistä huomaa jalat ja olotila on pinkeä.
Selkeää turvotusta sain roudatessani puita parisen vuotta sitten, silloin pääni oli kuin ilmapallo ja hengitys vaikeaa sen vuoksi.

Käsiä on särkenyt tosi paljon, enemmän oikeaa. Mutta ne ovat niitä samoja särkyjä mitä on ollutkin, vain paljon voimakkaampina. Mieheni tuossa kyseli tarkastiko lääkäri poskiongelot? No en huomannut, jaksanut, muistanut puhua. Olin vain huolissani keuhkoistani ja kun ne olivat ok, se riitti minulle. Poskiontelotulehdus on minulle tämän jäljeen enemmän kuin varma, joten siksikin voin aloittaa nuo antibiootit kyllä. Päänsärky voi johtua siitäkin, ainahan ne turvoksissa on kun niitä kuvataan, vaikka selkeitä nestepintoja ei olisikaan.

Kaikki vain haittaa kaikkea. Pitäisi kirjoitaa oireitaan ylös, mutta noloa niistä on siltikin puhua. Yleensä ajattelen, että nuo keuhkot on tärkeintä ja siinä se. On turha kertoa ihan kaikkea eikä lääkärit oikein jaksa kuunnellakaan. Ei ainakaan sen jälkeen kun ihmettelevät astmaani joka oireilee, mutta sitä ei lääkitä. Ihan hiukkasen tuntuu olevan outoa, vaikka sen lukeekin keuhkolääkärin kirjoittamasta paperista. Sen jälkeen olen joku kummajainen josta pitää päästä eroon. No oikeasti en kuuluisi tt-keskuksen hoitoon, mutta en jaksa lähteä pidemmälle kuulemaan tätä samaa.

Pitää vain ymmärtää, että lääkäritkin on ihmisiä. Ihan kivoja, mutta ei sen enempää tai vähempää kuitenkaan. Nyt lopettelen, työpostit on luettu ja selkään pistää enemmän tässä tuolissa, joten siirryn tyynylle. Onneksi olo on enää kuumeinen ja tokkurainen, pahoinvointi jäi veden kantoon ja puskat voi hyvin. Yksi ämpärillinen vettä ja hillitön yskiminen, aivan typerä olotila. Mutta parempaan suuntaan menossa, nukuttaakin aika paljon.

öitä... ehkä tämä on joku allerginen reaktio yhdistettynä muihin ongelmiin. Vaikea sanoa, kun lääkäreille tuntuu jäävän päähän tuo ammattitautini kummallisuus tai itse asiassa minustahan se kummajainen tulee, eikä lääkärit todellakaan halua hoitaa kummajaisia. Seuraavalla kerralla, uudelle lääkärille en sano sanaakaan ammattitaudistani vaikka mitä kyselisi. Enkä ainakaan sitä, että astmaani ei hoideta astmalääkkein.

booky kirjoitti:

Oireet sopivat kardiomyopatiaan. Aiempaan esittämistapaan kohteliaasti viitaten: äkkikuoleman riski siinä on monikertainen. Etenkin rasituksessa äkkikuoleman vaaran todennäköisyys on monikymmenkertainen. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ota auto.

Kyllähän se tiedetään, että hometalojen toksiinit vaurioittavat sydäntä ja aiheuttavat rytmihäiriöitäkin. En tiedä tästä tapauksesta, mutta kyllä se saattaa olla monella homealtistuneellakin.

Kardiomyopatiasta:

Sydänlihasvaurion aiheuttajia voivat olla infektiot tai kollageenisairauksien tai yliherkkyyden aiheuttama inflammaatio, toksiset tekijät, endokriiniset sairaudet ja metaboliset tekijät, elektrolyyttihäiriöt, kilpirauhassairaudet, diabetes….

Oireita ovat heikentynyt rasituksensieto, hengenahdistus rasituksessa tai öisin. Alkuvaiheessa sydämen vajaatoiminnan aiheuttama yskä saatetaan usein tulkita astmaksi tai pitkittyneeksi hengitystieinfektioksi, keuhkopöhöön liittyvä rahina pneumoniaksi.

)()()( kirjoitti:

no en sitä itsekään huomannut niin, mutta kädet ja jalat enemmän, kelloa ei pystynyt pistämään ranteeseen kun kokeilin onko oikeasti turvotusta, kengistä huomaa jalat ja olotila on pinkeä.
Selkeää turvotusta sain roudatessani puita parisen vuotta sitten, silloin pääni oli kuin ilmapallo ja hengitys vaikeaa sen vuoksi.

Käsiä on särkenyt tosi paljon, enemmän oikeaa. Mutta ne ovat niitä samoja särkyjä mitä on ollutkin, vain paljon voimakkaampina. Mieheni tuossa kyseli tarkastiko lääkäri poskiongelot? No en huomannut, jaksanut, muistanut puhua. Olin vain huolissani keuhkoistani ja kun ne olivat ok, se riitti minulle. Poskiontelotulehdus on minulle tämän jäljeen enemmän kuin varma, joten siksikin voin aloittaa nuo antibiootit kyllä. Päänsärky voi johtua siitäkin, ainahan ne turvoksissa on kun niitä kuvataan, vaikka selkeitä nestepintoja ei olisikaan.

Kaikki vain haittaa kaikkea. Pitäisi kirjoitaa oireitaan ylös, mutta noloa niistä on siltikin puhua. Yleensä ajattelen, että nuo keuhkot on tärkeintä ja siinä se. On turha kertoa ihan kaikkea eikä lääkärit oikein jaksa kuunnellakaan. Ei ainakaan sen jälkeen kun ihmettelevät astmaani joka oireilee, mutta sitä ei lääkitä. Ihan hiukkasen tuntuu olevan outoa, vaikka sen lukeekin keuhkolääkärin kirjoittamasta paperista. Sen jälkeen olen joku kummajainen josta pitää päästä eroon. No oikeasti en kuuluisi tt-keskuksen hoitoon, mutta en jaksa lähteä pidemmälle kuulemaan tätä samaa.

Pitää vain ymmärtää, että lääkäritkin on ihmisiä. Ihan kivoja, mutta ei sen enempää tai vähempää kuitenkaan. Nyt lopettelen, työpostit on luettu ja selkään pistää enemmän tässä tuolissa, joten siirryn tyynylle. Onneksi olo on enää kuumeinen ja tokkurainen, pahoinvointi jäi veden kantoon ja puskat voi hyvin. Yksi ämpärillinen vettä ja hillitön yskiminen, aivan typerä olotila. Mutta parempaan suuntaan menossa, nukuttaakin aika paljon.

öitä... ehkä tämä on joku allerginen reaktio yhdistettynä muihin ongelmiin. Vaikea sanoa, kun lääkäreille tuntuu jäävän päähän tuo ammattitautini kummallisuus tai itse asiassa minustahan se kummajainen tulee, eikä lääkärit todellakaan halua hoitaa kummajaisia. Seuraavalla kerralla, uudelle lääkärille en sano sanaakaan ammattitaudistani vaikka mitä kyselisi. Enkä ainakaan sitä, että astmaani ei hoideta astmalääkkein.

oliko siitä puhetta tuon lääkärin kanssa, jonka luona kävit? Sinuna menisin nopsaan takaisin, jos ei ollut. Oireesi kuulostavat siltä että ne sopivat hyvin tuohon kardiomyopatiaveikkaukseen. Aihe on minulle tuttu, koska rytmihäiriöiden ja hengenahdistuksen takia itselläni epäiltiin tätä:

Sydämen vajaatoiminta
Lääkärikirja Duodecim
8.1.2008
Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri
Syyt
Oireet
Itsehoito
Hoito

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa, että sydänlihas ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä, joka on veren pumppaaminen valtimoihin. Vajaatoiminta ei ole erillinen sairaus, vaan useat eri sydänsairaudet voivat aiheuttaa sen. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen, 60–69-vuotiaista sitä sairastaa kaksi sadasta ja 80–89-vuotiaista joka kymmenes.

Syyt
Vajaatoiminta on seurausta sairauksista, joissa sydänlihaksen toiminta häiriintyy siinä määrin, että sen kyky supistua heikkenee. Kaksi yleisintä vajaatoiminnan syytä ovat sydäninfarkti 1 ja kohonnut verenpaine 2. Sydäninfarktissa osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin tämä alue ei pysty supistumaan ja osallistumaan pumppaukseen. Kohonneessa verenpaineessa vuosien kuluessa sydänlihas ensin paksunee ja myöhemmin laajenee, jolloin sen pumppauskyky pienenee.

Muita sydämen vajaatoiminnan syitä ovat läppäviat 3 ja sydänlihaksen vaurioituminen esimerkiksi tulehduksen tai runsaan alkoholin käytön seurauksena. Sydämen oikean puolen vajaatoiminta voi syntyä pitkäaikaisen (kroonisen) keuhkosairauden, esimerkiksi keuhkoahtaumataudin 4 vuoksi.

Oireet
Sydämessä on kaksi erillistä osaa, oikea puoli ja vasen puoli. Oikea puoli pumppaa vähähappista laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Vasen puoli pumppaa keuhkoista tuleva hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle elimistöön. Oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee.

Sydämen vasemman puoliskon vajaatoiminta on yleisempi. Siinä pääasiallinen oire on hengenahdistus, joka ilmenee ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Aluksi ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, vajaatoiminnan pahetessa voi jo tasamaalla ahdistaa. Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydänlihas ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin (ks. röntgenkuva 5. Verentungos ja ahdistus ovat pahempia makuulla, istuma-asento yleensä helpottaa.

Joskus sydämen vasemman kammion voima pettää äkisti. Seurauksena on keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja on vaikea levossakin. Samalla esiintyy yskää ja yleistila on voimakkaasti heikentynyt. Tila on vaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire ovat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä. Se johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin.

Itsehoito
Koska sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine ovat yleisimmät vajaatoiminnan aiheuttajat, sen kehittymistä voidaan huomattavasti ehkäistä sellaisilla elintavoilla, jotka vähentävät valtimotaudin 6 ja kohonneen verenpaineen 2 vaaraa.

Vaikka sydämen vajaatoimintaan liittyy suorituskyvyn aleneminen, sitä voidaan hoitaa liikunnalla. Säännöllisen liikunnan on todettu monella eri tavalla vähentävän sydämen työkuormaa ja parantavan toimintakykyä. Sopivia liikuntamuotoja ovat kävely, hölkkä, hiihto ja pyöräily vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan. Vauhti on sellainen, että hieman hengästyy (syketaso 60–80 % maksimista). Lisäksi on hyödyllistä harrastaa lihasvoimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa melko kevyillä kuormilla. Enemmän liikunnasta sydämen vajaatoiminansta, ks. potilasohje 7.

Vajaatoiminnassa turvotustaipumusta voidaan vähentää välttämällä liiallista suolan käyttöä. Oireet lievittyvät ja sydänlihaksen rasitus pienenee, kun ylipainoinen laihduttaa ja tupakoitsija lopettaa sauhuttelun.

Hoito
Sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänfilmin (EKG 8), sydämen röntgenkuvan (thorax-kuva) ja sydämen kaikututkimuksen (ks. sydämen kaikututkimus 9) perusteella. Yleensä tarvitaan myös laboratoriokokeita. Vajaatoiminnan toteamisen lisäksi pyritään sen syy aina selvittämään.

Keuhkopöhöä hoidetaan sairaalassa monilla suonensisäisillä lääkkeillä. Potilaalle annetaan happea ja hengitystä tuetaan ylipainenaamarilla. Lievempää vajaatoimintaa hoidetaan useilla säännöllisesti käytettävillä suun kautta nautittavilla lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääke (diureetti), ACE-estäjälääke ja usein beetasalpaaja. Lääkehoidolla oireet lievittyvät huomattavasti ja suorituskyky paranee.

Sydämen vajatoiminnan yhteydessä pyritään aina vaikuttamaan sen syyhyn. Kohonnut verenpaine hoidetaan tehokkaasti. Jos vajaatoiminnan syynä on läppävika, asennetaan sydänleikkauksessa keinoläppä, joka yleensä parantaa vajaatoiminnan.

)()()( kirjoitti:

no en sitä itsekään huomannut niin, mutta kädet ja jalat enemmän, kelloa ei pystynyt pistämään ranteeseen kun kokeilin onko oikeasti turvotusta, kengistä huomaa jalat ja olotila on pinkeä.
Selkeää turvotusta sain roudatessani puita parisen vuotta sitten, silloin pääni oli kuin ilmapallo ja hengitys vaikeaa sen vuoksi.

Käsiä on särkenyt tosi paljon, enemmän oikeaa. Mutta ne ovat niitä samoja särkyjä mitä on ollutkin, vain paljon voimakkaampina. Mieheni tuossa kyseli tarkastiko lääkäri poskiongelot? No en huomannut, jaksanut, muistanut puhua. Olin vain huolissani keuhkoistani ja kun ne olivat ok, se riitti minulle. Poskiontelotulehdus on minulle tämän jäljeen enemmän kuin varma, joten siksikin voin aloittaa nuo antibiootit kyllä. Päänsärky voi johtua siitäkin, ainahan ne turvoksissa on kun niitä kuvataan, vaikka selkeitä nestepintoja ei olisikaan.

Kaikki vain haittaa kaikkea. Pitäisi kirjoitaa oireitaan ylös, mutta noloa niistä on siltikin puhua. Yleensä ajattelen, että nuo keuhkot on tärkeintä ja siinä se. On turha kertoa ihan kaikkea eikä lääkärit oikein jaksa kuunnellakaan. Ei ainakaan sen jälkeen kun ihmettelevät astmaani joka oireilee, mutta sitä ei lääkitä. Ihan hiukkasen tuntuu olevan outoa, vaikka sen lukeekin keuhkolääkärin kirjoittamasta paperista. Sen jälkeen olen joku kummajainen josta pitää päästä eroon. No oikeasti en kuuluisi tt-keskuksen hoitoon, mutta en jaksa lähteä pidemmälle kuulemaan tätä samaa.

Pitää vain ymmärtää, että lääkäritkin on ihmisiä. Ihan kivoja, mutta ei sen enempää tai vähempää kuitenkaan. Nyt lopettelen, työpostit on luettu ja selkään pistää enemmän tässä tuolissa, joten siirryn tyynylle. Onneksi olo on enää kuumeinen ja tokkurainen, pahoinvointi jäi veden kantoon ja puskat voi hyvin. Yksi ämpärillinen vettä ja hillitön yskiminen, aivan typerä olotila. Mutta parempaan suuntaan menossa, nukuttaakin aika paljon.

öitä... ehkä tämä on joku allerginen reaktio yhdistettynä muihin ongelmiin. Vaikea sanoa, kun lääkäreille tuntuu jäävän päähän tuo ammattitautini kummallisuus tai itse asiassa minustahan se kummajainen tulee, eikä lääkärit todellakaan halua hoitaa kummajaisia. Seuraavalla kerralla, uudelle lääkärille en sano sanaakaan ammattitaudistani vaikka mitä kyselisi. Enkä ainakaan sitä, että astmaani ei hoideta astmalääkkein.

Kerroit, että kädet ja jalat ovat turvoksissa.

No eihän moinen turvotus virusflunssaan kuulu tai sitten tässä suloisessa SUOMENMAASSA lääketieteellisesti on olemassa sellainen virus, jota lääketieteilijät eivät globaalisesti ole vielä todenneet.
No siinäpä virusetsinnässä NOBEL-paikka lääketieteilijöillemme.

Ja kun ei ole todettu, niin sinua hoitavan lääketieteen edustajan, siis LÄÄKÄRIN, kuuluu todeta ko. turvotus ja kertoa LÄÄKETIETEESEEN pohjautuen, miksi virusflunssa aiheuttaa kohdallasi käsi-jalkaturvotusta.

Eli kehoitan sinua menemään lääkärin vastaanotolle valittömasti virusflunssasi aiheuttamien turvotusten SYIDEN TOTEAMISEN takia, koska VIRUSFLUNSSA LÄÄKETIETEEN MUKAAN ei aiheuta turvotuksia käsissä eikä jaloissa.

homeahdistus1 kirjoitti:

oliko siitä puhetta tuon lääkärin kanssa, jonka luona kävit? Sinuna menisin nopsaan takaisin, jos ei ollut. Oireesi kuulostavat siltä että ne sopivat hyvin tuohon kardiomyopatiaveikkaukseen. Aihe on minulle tuttu, koska rytmihäiriöiden ja hengenahdistuksen takia itselläni epäiltiin tätä:

Sydämen vajaatoiminta
Lääkärikirja Duodecim
8.1.2008
Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri
Syyt
Oireet
Itsehoito
Hoito

Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa, että sydänlihas ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä, joka on veren pumppaaminen valtimoihin. Vajaatoiminta ei ole erillinen sairaus, vaan useat eri sydänsairaudet voivat aiheuttaa sen. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen, 60–69-vuotiaista sitä sairastaa kaksi sadasta ja 80–89-vuotiaista joka kymmenes.

Syyt
Vajaatoiminta on seurausta sairauksista, joissa sydänlihaksen toiminta häiriintyy siinä määrin, että sen kyky supistua heikkenee. Kaksi yleisintä vajaatoiminnan syytä ovat sydäninfarkti 1 ja kohonnut verenpaine 2. Sydäninfarktissa osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu sidekudoksella, jolloin tämä alue ei pysty supistumaan ja osallistumaan pumppaukseen. Kohonneessa verenpaineessa vuosien kuluessa sydänlihas ensin paksunee ja myöhemmin laajenee, jolloin sen pumppauskyky pienenee.

Muita sydämen vajaatoiminnan syitä ovat läppäviat 3 ja sydänlihaksen vaurioituminen esimerkiksi tulehduksen tai runsaan alkoholin käytön seurauksena. Sydämen oikean puolen vajaatoiminta voi syntyä pitkäaikaisen (kroonisen) keuhkosairauden, esimerkiksi keuhkoahtaumataudin 4 vuoksi.

Oireet
Sydämessä on kaksi erillistä osaa, oikea puoli ja vasen puoli. Oikea puoli pumppaa vähähappista laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Vasen puoli pumppaa keuhkoista tuleva hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle elimistöön. Oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee.

Sydämen vasemman puoliskon vajaatoiminta on yleisempi. Siinä pääasiallinen oire on hengenahdistus, joka ilmenee ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Aluksi ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, vajaatoiminnan pahetessa voi jo tasamaalla ahdistaa. Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydänlihas ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin (ks. röntgenkuva 5. Verentungos ja ahdistus ovat pahempia makuulla, istuma-asento yleensä helpottaa.

Joskus sydämen vasemman kammion voima pettää äkisti. Seurauksena on keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja on vaikea levossakin. Samalla esiintyy yskää ja yleistila on voimakkaasti heikentynyt. Tila on vaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire ovat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä. Se johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin.

Itsehoito
Koska sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine ovat yleisimmät vajaatoiminnan aiheuttajat, sen kehittymistä voidaan huomattavasti ehkäistä sellaisilla elintavoilla, jotka vähentävät valtimotaudin 6 ja kohonneen verenpaineen 2 vaaraa.

Vaikka sydämen vajaatoimintaan liittyy suorituskyvyn aleneminen, sitä voidaan hoitaa liikunnalla. Säännöllisen liikunnan on todettu monella eri tavalla vähentävän sydämen työkuormaa ja parantavan toimintakykyä. Sopivia liikuntamuotoja ovat kävely, hölkkä, hiihto ja pyöräily vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan. Vauhti on sellainen, että hieman hengästyy (syketaso 60–80 % maksimista). Lisäksi on hyödyllistä harrastaa lihasvoimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa melko kevyillä kuormilla. Enemmän liikunnasta sydämen vajaatoiminansta, ks. potilasohje 7.

Vajaatoiminnassa turvotustaipumusta voidaan vähentää välttämällä liiallista suolan käyttöä. Oireet lievittyvät ja sydänlihaksen rasitus pienenee, kun ylipainoinen laihduttaa ja tupakoitsija lopettaa sauhuttelun.

Hoito
Sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänfilmin (EKG 8), sydämen röntgenkuvan (thorax-kuva) ja sydämen kaikututkimuksen (ks. sydämen kaikututkimus 9) perusteella. Yleensä tarvitaan myös laboratoriokokeita. Vajaatoiminnan toteamisen lisäksi pyritään sen syy aina selvittämään.

Keuhkopöhöä hoidetaan sairaalassa monilla suonensisäisillä lääkkeillä. Potilaalle annetaan happea ja hengitystä tuetaan ylipainenaamarilla. Lievempää vajaatoimintaa hoidetaan useilla säännöllisesti käytettävillä suun kautta nautittavilla lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääke (diureetti), ACE-estäjälääke ja usein beetasalpaaja. Lääkehoidolla oireet lievittyvät huomattavasti ja suorituskyky paranee.

Sydämen vajatoiminnan yhteydessä pyritään aina vaikuttamaan sen syyhyn. Kohonnut verenpaine hoidetaan tehokkaasti. Jos vajaatoiminnan syynä on läppävika, asennetaan sydänleikkauksessa keinoläppä, joka yleensä parantaa vajaatoiminnan.

tarkkailen tilannetta. En kyllä usko että on mitään sen vakavampaa. Yö meni. Heräilin äsken, nyt pitää aloittaa työ, olen jo myöhässäkin. Tosin tein joitakin töitä yöllä. Nyt on hakattu olo ja rintakehä on kipeä, niska jäykkä ja oikea käsi enemmän. Turvotusta on vielä, mutta lämmin ilma ja lepäily tekee sitä ilman mitään muuta ongelmaa. No päänsärky nähtävästi palailee ja huono olo. Että ihan kunnossa en ole, mutta helpompi hengitellä kun eilen. Rintakehältä oikea puoli on kirvelevä ja sillä puolen ei ole sydän, joten kyseessä lienee ne lihaskivut. Niska on tosi jäykkä. Etsin sirdaludia josko auttaisi. Mutta tuokin kuuluu asiaan, eilen oli vaikea kannatella päätä ja nyt niska on jäykkänä. Yöllä olin yskinyt ja pitänyt rintaani, kertoi mieheni, tai siltä oli näyttänyt, en kyllä itse muista mitään sellaista, joten unissaan olen yskinyt.

Kyllä tämä on ihan sitä samaa ongelmaa mitä flunssat aihauttavat muillekin. No nyt kurkku on tosi outo, mutta kilpparin patit eivät ole tykänneet hyvää yskimisestä ja olotilasta muutoinkaan. Kunhan saan työt alkuun, pitää liikuskella vähän niin saa elimistön toimimaan kunnolla. Lämmitän saunan ja sillä ehkä nyt alkava jalkasärkykin lakkaa ja kiva taas alkoi korvasärky. Joten miltei kaikki oireet on kehissä ja hereillä olen ollut vasta vähän aikaa. Mutta oikeasti on jo paljon parempi olla.

Mietin tuota astmalääkkeiden aloittamista, mutta kun olotila on tämä, eikä astmaattista vinkumista kuulu keuhkoista tai putkistosta, niin ehkä astmalääkkeet ei tosiaankaan ole se minun juttuni. Eipä tuo nuori lääkärikään niitä alkanut tarjoamaan kehiin uudelleen, vaikka tuota astmaani ihmettelikin, hänestä sitä ei sitten oltu todettu, enkä jaksanut väittää uudelleen, että kyllä minulla se astma on todettuna. Silleen kiva kuunnella nuorta lääkäriä, oli suoraviivaiset ajatukset, crp kertoo kaiken, jaaha astmaa ei sitten oltukaan todettu, antibiootteja ei kyllä nykylääketiede tässä yhteyssä käytä. No vähän se repeili sitten siinä kohtaa, kun totesi, että voin käyttää antibiootit jos se resepti on ja erikoislääkäri sen on kirjoittanut ja ohjeiden mukaan käytän, että en voi sitä kieltää kuitenkaan. Mutta ei ne antibiootit auta.

No, siis noita turvotuksia on ollut kyllä muulloinkin, mutta lievemmin. Kello on siksi se hyvä mittari, metalliranneke syöpyy ihoon, näin kesällä kesäkengät sopivat vaikka jalat olisivat kaksi kertaa suuremmat :-9 (Thaimaasta tuodut). Mutta juhlakengät tietty ei. En usko, että sydämessä olisi mitään ongelmia. Isäni kuoli aikoinaan sydänperäisiin ongelmiin 49-vuotiaana 22.6.79. Miltei kaikki suvun miehet ovat kuolleet sydänperäisiin sairauksiin äkkikuolemalla. Ihan hyvä tapa lähteä, parempi kuin keuhkosairaus, jos saa valita ;-). En ole huolissani sydämestäni, se voi varmasti ihan hyvin. Sitähän keuhkolääkärini seurasi aina samalla kuin astmaanikin, papereissa luki että tuo sydänpuoli oli ok, sitä lääkärin latinaa, mutta googlettamalla sekin selvisi. Tuskin sille sydämelle nyt on ehtinyt mitään käydä, kun astmakin voi hyvin :-).

Homeherkkä kirjoitti:

Kerroit, että kädet ja jalat ovat turvoksissa.

No eihän moinen turvotus virusflunssaan kuulu tai sitten tässä suloisessa SUOMENMAASSA lääketieteellisesti on olemassa sellainen virus, jota lääketieteilijät eivät globaalisesti ole vielä todenneet.
No siinäpä virusetsinnässä NOBEL-paikka lääketieteilijöillemme.

Ja kun ei ole todettu, niin sinua hoitavan lääketieteen edustajan, siis LÄÄKÄRIN, kuuluu todeta ko. turvotus ja kertoa LÄÄKETIETEESEEN pohjautuen, miksi virusflunssa aiheuttaa kohdallasi käsi-jalkaturvotusta.

Eli kehoitan sinua menemään lääkärin vastaanotolle valittömasti virusflunssasi aiheuttamien turvotusten SYIDEN TOTEAMISEN takia, koska VIRUSFLUNSSA LÄÄKETIETEEN MUKAAN ei aiheuta turvotuksia käsissä eikä jaloissa.

turvotusta on ollut joskus aikaisemminkin. Ei se ole mitään merkinnyt ja sydän on ollut kuuntelussa OK.

En hakeudu enää lääkäriin. Pitäisi tapahtua jotakin ihan outoa, että lääkärissä kävisin. Tässä istun, enkä muuta voi ;-). No aika helppoa tehdä töitä, toisella ruudulla työt ja toisella vastailen teille.

Oikeastaan on aika ihmeellistä miten hyvä työ tietokoneella tehtävä työ on. Aika sairaanakin pystyy tekemään, joskaan ajatus ei kulje niin hyvin, mutta kädet lepäävät työtuolin nojilla, pää niskatuella, joten aaltoileva pahoinvointi ei juurikaan haittaa. Vähän heikko olo ehkä tehdä töitä joissa joutuisi ajattelemaan, mutta nyt sellaisia töitä ei ole. Hitaasti mutta varmasti työtkin etenee. Päätin joskus, että en ole tänä vuonna sairaslomalla ja on ihan hyvä pitää päätöksistään kiinni. Joitakin asioita pitää elämässä voida hallitakin.

Tuo turvotus on lievempää jo, eilen se kirveli tai sen kirvelyn tajusi, kun tajusin että turvotusta oli, tai sitten kirvely johtui jostakin allergisesta reagoinnista. Limaisuus on vähän lisääntymään päin, mutta olotila alkaa olla aika ok. Vähän hutera, muuten ok.

booky kirjoitti:

Oireet sopivat kardiomyopatiaan. Aiempaan esittämistapaan kohteliaasti viitaten: äkkikuoleman riski siinä on monikertainen. Etenkin rasituksessa äkkikuoleman vaaran todennäköisyys on monikymmenkertainen. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ota auto.

vähän mainitsemastasi sairaudesta ja mietin, että et sitten tainnut vitsaillakaan?

Luin joltakin sivulta noita kertomuksia, pyörtyilyä, väsymystä, sykkeen nousua, noita lisälyöntejä yms.

Pitää joskus kysyä lääkäriltä asiasta, mutta en nyt vielä huolestu kuitenkaan. Oikeasti niin monet asiat sopivat moniin ongelmiin, ettei kannata huolestua. Mietin sitä, että suurin osa isäni puolen suvusta on kuollut sydänsairauksiin äkkikuolemalla, liikkuuko tämä perinnöllisyys vain miespuolisissa jäsenissä? En löytänyt mitään tietoa, no nyt en jaksa sen ihmeemmin hakeakaan tietoa perinnöllisyydestä, mutta jos joku tietää niin linkki tietoon olisi hyvä. Mutta vaikka minulla on nuokin kaikki sopivat oireet, niin en usko sairaaseen sydämeen. Kyllähän sen olisi huomanneet fysioterapeutti, kun tipahdin ASLAK testissä, TTL:n väki olisi huomannut sydänfilmeissä, tai sairaala. Tuota pyörtyilyähän olen harrastanut lasteni odotuksista lähtien, nyt uutena on tämä tajuton väsymys ja huono olo joka jatkuu ensi numerossa ;-). Tähän mennessä kaikki on kuulunut astmaan ja vain minä olen ihmetellyt astmani oireita ja haluan niitä lisätutkimuksia missä mättää. Mutta kun tuo astman oireilu voi olla mitä vain, ei potilaan toiveet tutkimuksista ole mitenkään vakuuttavia. Ikävä potilas kun niin moni haluaisi sen ammattiastman ja minulle ei kelpaa edes se. Luulisin, että astmani olisi aika huonossa kunnossa nyt, mutta se on kyllä sitkeämpi kuin mitä itse olen, astmani voi yhä edelleen hyvin, vain minulla on edelleen ongelmia.

On hiton väsynyt olo, nukuin taas, mutta muutoin pahoinvointi ehkä helpottaa, tai ainakin jos sitä ei ajattele... NO jaksoin soittaa myös kilpparileikkauksesta. Ennen sulkua ei ole leikkauksia enää, kirurgi joka minut leikkaa, leikkaa 2 kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin, jonossa 10 ennen minua, toispuolinen leikkaus nopeuttaa leikkaamista, koska voidaan leikata kaksi samana päivänä, muutoin yksi. Mutta jono elää ja kaikki kiireelliset leikkaukset menevät ohi, toisin jonohoitaja kertoi että kutsu voi tulla nopeastikin ja elokuussa voi sitten soitella miten syksyllä tuo jono etenee. Eli leikkaus olisi ehkä ennen joulua kuitenkin, riippuen syöpäläisistä ja siitä pysyykö kirurgi kunnossa. Mutta mitään ei tapahdu kilpparirintamalla ennen syksyä. Nyt kymmenen ennen minua, jos yksi leikkaus per päivä ja kaksi per viikko, on ilman uusia syöpäläisiä jono nyt ainakin viisiviikkoa, eli siinä meni elo- ja syyskuu, jotakin voi tapahtua lokakuussa, ehkä. Joten korvien särkyyn pitää tottua paremmin, nyt ne vaivaavat enemmän, eikä tuo särkylääke auta korvasärkyyn yhtään tippaakaan. Mutta tuskin särky jatkuu samana nämä kuukaudet nyt kuitenkaan, korvasärky on vain ikävää kestettävää kaiken muun lisäksi, särkyä on nyt jo molemmilla puolin, jippii. Onneksi jonossa olen ollut huhtikuusta lähtien, jospa se 6 kk hoitoon toteutuisi, näillä näkymin tilanne jatkuu vielä tuon 4 kuukautta ainakin. Ehkä leikkaus on ainoa vaihtoehto, kun tuo korvasärky on aika ikävä ystävä, vaikka en sählää hengittelyni kanssa muutoin enää juurikaan. Osaan siis niellä ja ehkä hengitelläkin, jos nuo atelektaasitkin olisivat poistuneet keuhkoistani. Kyllä vanha koira jotakin voi oppia, jos ei muuta niin nielemään ja hengittämään. Miten tuo hengittäminen onkin niin työlästä nykyisin, joskus oli aika etten edes ajatellut hengittämistä ikinä, nyt sen kuulee ja näkee jatkuvasti. Ja minusta ei koskaan pitänyt tulla vanhaa. Yllätys yllästys, näin vain kävi.

)()()()( kirjoitti:

vähän mainitsemastasi sairaudesta ja mietin, että et sitten tainnut vitsaillakaan?

Luin joltakin sivulta noita kertomuksia, pyörtyilyä, väsymystä, sykkeen nousua, noita lisälyöntejä yms.

Pitää joskus kysyä lääkäriltä asiasta, mutta en nyt vielä huolestu kuitenkaan. Oikeasti niin monet asiat sopivat moniin ongelmiin, ettei kannata huolestua. Mietin sitä, että suurin osa isäni puolen suvusta on kuollut sydänsairauksiin äkkikuolemalla, liikkuuko tämä perinnöllisyys vain miespuolisissa jäsenissä? En löytänyt mitään tietoa, no nyt en jaksa sen ihmeemmin hakeakaan tietoa perinnöllisyydestä, mutta jos joku tietää niin linkki tietoon olisi hyvä. Mutta vaikka minulla on nuokin kaikki sopivat oireet, niin en usko sairaaseen sydämeen. Kyllähän sen olisi huomanneet fysioterapeutti, kun tipahdin ASLAK testissä, TTL:n väki olisi huomannut sydänfilmeissä, tai sairaala. Tuota pyörtyilyähän olen harrastanut lasteni odotuksista lähtien, nyt uutena on tämä tajuton väsymys ja huono olo joka jatkuu ensi numerossa ;-). Tähän mennessä kaikki on kuulunut astmaan ja vain minä olen ihmetellyt astmani oireita ja haluan niitä lisätutkimuksia missä mättää. Mutta kun tuo astman oireilu voi olla mitä vain, ei potilaan toiveet tutkimuksista ole mitenkään vakuuttavia. Ikävä potilas kun niin moni haluaisi sen ammattiastman ja minulle ei kelpaa edes se. Luulisin, että astmani olisi aika huonossa kunnossa nyt, mutta se on kyllä sitkeämpi kuin mitä itse olen, astmani voi yhä edelleen hyvin, vain minulla on edelleen ongelmia.

On hiton väsynyt olo, nukuin taas, mutta muutoin pahoinvointi ehkä helpottaa, tai ainakin jos sitä ei ajattele... NO jaksoin soittaa myös kilpparileikkauksesta. Ennen sulkua ei ole leikkauksia enää, kirurgi joka minut leikkaa, leikkaa 2 kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin, jonossa 10 ennen minua, toispuolinen leikkaus nopeuttaa leikkaamista, koska voidaan leikata kaksi samana päivänä, muutoin yksi. Mutta jono elää ja kaikki kiireelliset leikkaukset menevät ohi, toisin jonohoitaja kertoi että kutsu voi tulla nopeastikin ja elokuussa voi sitten soitella miten syksyllä tuo jono etenee. Eli leikkaus olisi ehkä ennen joulua kuitenkin, riippuen syöpäläisistä ja siitä pysyykö kirurgi kunnossa. Mutta mitään ei tapahdu kilpparirintamalla ennen syksyä. Nyt kymmenen ennen minua, jos yksi leikkaus per päivä ja kaksi per viikko, on ilman uusia syöpäläisiä jono nyt ainakin viisiviikkoa, eli siinä meni elo- ja syyskuu, jotakin voi tapahtua lokakuussa, ehkä. Joten korvien särkyyn pitää tottua paremmin, nyt ne vaivaavat enemmän, eikä tuo särkylääke auta korvasärkyyn yhtään tippaakaan. Mutta tuskin särky jatkuu samana nämä kuukaudet nyt kuitenkaan, korvasärky on vain ikävää kestettävää kaiken muun lisäksi, särkyä on nyt jo molemmilla puolin, jippii. Onneksi jonossa olen ollut huhtikuusta lähtien, jospa se 6 kk hoitoon toteutuisi, näillä näkymin tilanne jatkuu vielä tuon 4 kuukautta ainakin. Ehkä leikkaus on ainoa vaihtoehto, kun tuo korvasärky on aika ikävä ystävä, vaikka en sählää hengittelyni kanssa muutoin enää juurikaan. Osaan siis niellä ja ehkä hengitelläkin, jos nuo atelektaasitkin olisivat poistuneet keuhkoistani. Kyllä vanha koira jotakin voi oppia, jos ei muuta niin nielemään ja hengittämään. Miten tuo hengittäminen onkin niin työlästä nykyisin, joskus oli aika etten edes ajatellut hengittämistä ikinä, nyt sen kuulee ja näkee jatkuvasti. Ja minusta ei koskaan pitänyt tulla vanhaa. Yllätys yllästys, näin vain kävi.

ja käytännössä olen terve. Kastelukannun kantaminen ei tuntunut läheskään niin pahalta kuin eilen illalla. En tiedä voinko paremmin kun en ole käynyt juurikaan ulkona, en rasittanut itseäni. Huomenna viikkosiivous ja tarkoitus olisi myös lähteä kävelylenkille taas.

Jos kyseessä oli virus, se ei ollut se viikkoja kestävä muoto, vaan se lääkäreidenkin suosima joka menee ohitse parin kolmen päivän levolla. Toki olin pidempään kipeänä ja se kipuilu on jäljellä, mutta yleisheikko olo ja pahoinvointi on lähes poissa. Päikkärit nukuin vielä istuen, mutta yö menee varmasti ihan normaalisti jo.

Astma ei ole oireillut koko aikana. Hyvä niin, sillä kilppari elämöi näemmä aina kun elimistössä on jotakin häikkää menossa.

Mutta hyvä näinkin, vaikka tietysti käytössä kaikki mahdolliset lääkitykset nyt vielä, mutta eihän ne vieneet sitä sairasta olotilaa pois. Nyt olen taas vain vähän kipeä vain.

Olisi ollut turhaa käydä lääkärissä uudelleen, tuo hengästyminen on jatkunut jo pidempään samoin yskiminen ja rasituksen siedon puuttuminen. Mutta hitaasti voi kiiruhtaa ihan hyvin taas. Pitää tyytyä siihen mitä tarjolla on ja napata kiinni.

)()()()( kirjoitti:

vähän mainitsemastasi sairaudesta ja mietin, että et sitten tainnut vitsaillakaan?

Luin joltakin sivulta noita kertomuksia, pyörtyilyä, väsymystä, sykkeen nousua, noita lisälyöntejä yms.

Pitää joskus kysyä lääkäriltä asiasta, mutta en nyt vielä huolestu kuitenkaan. Oikeasti niin monet asiat sopivat moniin ongelmiin, ettei kannata huolestua. Mietin sitä, että suurin osa isäni puolen suvusta on kuollut sydänsairauksiin äkkikuolemalla, liikkuuko tämä perinnöllisyys vain miespuolisissa jäsenissä? En löytänyt mitään tietoa, no nyt en jaksa sen ihmeemmin hakeakaan tietoa perinnöllisyydestä, mutta jos joku tietää niin linkki tietoon olisi hyvä. Mutta vaikka minulla on nuokin kaikki sopivat oireet, niin en usko sairaaseen sydämeen. Kyllähän sen olisi huomanneet fysioterapeutti, kun tipahdin ASLAK testissä, TTL:n väki olisi huomannut sydänfilmeissä, tai sairaala. Tuota pyörtyilyähän olen harrastanut lasteni odotuksista lähtien, nyt uutena on tämä tajuton väsymys ja huono olo joka jatkuu ensi numerossa ;-). Tähän mennessä kaikki on kuulunut astmaan ja vain minä olen ihmetellyt astmani oireita ja haluan niitä lisätutkimuksia missä mättää. Mutta kun tuo astman oireilu voi olla mitä vain, ei potilaan toiveet tutkimuksista ole mitenkään vakuuttavia. Ikävä potilas kun niin moni haluaisi sen ammattiastman ja minulle ei kelpaa edes se. Luulisin, että astmani olisi aika huonossa kunnossa nyt, mutta se on kyllä sitkeämpi kuin mitä itse olen, astmani voi yhä edelleen hyvin, vain minulla on edelleen ongelmia.

On hiton väsynyt olo, nukuin taas, mutta muutoin pahoinvointi ehkä helpottaa, tai ainakin jos sitä ei ajattele... NO jaksoin soittaa myös kilpparileikkauksesta. Ennen sulkua ei ole leikkauksia enää, kirurgi joka minut leikkaa, leikkaa 2 kertaa viikossa tiistaisin ja torstaisin, jonossa 10 ennen minua, toispuolinen leikkaus nopeuttaa leikkaamista, koska voidaan leikata kaksi samana päivänä, muutoin yksi. Mutta jono elää ja kaikki kiireelliset leikkaukset menevät ohi, toisin jonohoitaja kertoi että kutsu voi tulla nopeastikin ja elokuussa voi sitten soitella miten syksyllä tuo jono etenee. Eli leikkaus olisi ehkä ennen joulua kuitenkin, riippuen syöpäläisistä ja siitä pysyykö kirurgi kunnossa. Mutta mitään ei tapahdu kilpparirintamalla ennen syksyä. Nyt kymmenen ennen minua, jos yksi leikkaus per päivä ja kaksi per viikko, on ilman uusia syöpäläisiä jono nyt ainakin viisiviikkoa, eli siinä meni elo- ja syyskuu, jotakin voi tapahtua lokakuussa, ehkä. Joten korvien särkyyn pitää tottua paremmin, nyt ne vaivaavat enemmän, eikä tuo särkylääke auta korvasärkyyn yhtään tippaakaan. Mutta tuskin särky jatkuu samana nämä kuukaudet nyt kuitenkaan, korvasärky on vain ikävää kestettävää kaiken muun lisäksi, särkyä on nyt jo molemmilla puolin, jippii. Onneksi jonossa olen ollut huhtikuusta lähtien, jospa se 6 kk hoitoon toteutuisi, näillä näkymin tilanne jatkuu vielä tuon 4 kuukautta ainakin. Ehkä leikkaus on ainoa vaihtoehto, kun tuo korvasärky on aika ikävä ystävä, vaikka en sählää hengittelyni kanssa muutoin enää juurikaan. Osaan siis niellä ja ehkä hengitelläkin, jos nuo atelektaasitkin olisivat poistuneet keuhkoistani. Kyllä vanha koira jotakin voi oppia, jos ei muuta niin nielemään ja hengittämään. Miten tuo hengittäminen onkin niin työlästä nykyisin, joskus oli aika etten edes ajatellut hengittämistä ikinä, nyt sen kuulee ja näkee jatkuvasti. Ja minusta ei koskaan pitänyt tulla vanhaa. Yllätys yllästys, näin vain kävi.

epäilyttäviä diagnooseja löytyy, kun alkaa vertailemaan oireita. Itse katselin telkusta tänään dokumenttia harvinaisista sairauksista. Aloin epäillä, että itsellänikin oli silloin pahimpaan altistumisaikaan churg-strauss -syndrooma. Oli nivelkipuja, kuumetta, paha astma, vaskuliittia, ihomuutoksia, laihtumista, ripulia.. eli kaikkea, mitä siihen oireyhtymään kuuluu.

noita.. kirjoitti:

epäilyttäviä diagnooseja löytyy, kun alkaa vertailemaan oireita. Itse katselin telkusta tänään dokumenttia harvinaisista sairauksista. Aloin epäillä, että itsellänikin oli silloin pahimpaan altistumisaikaan churg-strauss -syndrooma. Oli nivelkipuja, kuumetta, paha astma, vaskuliittia, ihomuutoksia, laihtumista, ripulia.. eli kaikkea, mitä siihen oireyhtymään kuuluu.

ainoa selkeä asia sairastelulleni on, että astmani voi hyvin. Astman oireilua ei ollut, se toisaalta helpottaa ja toisaalta tietysti ihmetyttääkin. Aina kerrotaan, että jos sairastaa astmaa, niin astma pahenee muistakin sairasteluista, minun selkeä astmani ei sitä tee. Eipä kuulunut astmaattisia vinkunoita.

No tänään jäljellä on väsynyt ja hutera olotila. Rintakehä on kipeämpi taas ja nyt jalat kipuilevat enemmän kuin kädet. No tästä se lähtee. Kurkku on tosi outo, mutta kilpparipatit pitävät siellä huolen, ettei ihan kaikki kunnossa olekaan.

Olotila on sellainen, että en lähtisi kampaamoon leikkauttamaan hiuksiani, vaikka se tarkoitus tuossa iltasella olikin, eikä lenkille lähtöstä taida tulla vielä mitään. Viikkosiivous onnistuneen pala palata. Täällä kotona on ikävä tehdä töitä, jos paikat eivät ole kunnossa, joten siivouksen jättäminen väliin rasittaa ehkä enemmän kuin itse siivous.

Työkavereilla oli kesäpäivän juhlat eilen. Itse en ajatellut edes alunperinkään mennä. Syynä se, että työkavereiden on hyvä vain juhlia. Jos olisin mennyt tai ilmoittautunut, niin työkavereiden ajtukset olisivat minun olotilassani, ei ihan siinä juhlimisessa. Ei ollut vaikea miettiä lähteäkö vaiko ei. Oman ryhmän retken jälkeen olin ihan kuollut, nyt paikalla olisi ollut paljon enemmän työkavereita ja pientä luontoretkeä ja ilonpitoa. Olisi kiva nähdä työkavereita, mutta on rankaa olla se sairastunut. Minä haluan kuulla mitä työpaikalla tapahtuu ja he mitä minulle kuuluu, yhä uudelleen ja uudelleen. Ei kiva. Eihän minulle kuuluu juuri mitään. Mutta ymmärrettävää on, että he miettivät omaa tilannettaan minun sairastumisen kautta, entä jos sairastunut olisinkin minä itse.

Ja aina näyttää tulevan esille se, että miksi ihmeessä en haasta työpaikkaani oikeuteen. Jotkut ovat ihmeissään, jotkut jopa vihaisiakin. No ihan siitä vain haastamaan työpaikkaansa oikeuteen, sen jälkeen ei sitten ole edes sitä työpaikkaa, terveys menikin jo.

On vaikea mielyttää kaikkia, edes itseään.

)()()( kirjoitti:

ja eipä keuhkoista astmaattista vinkunaa kuulunut, kertoi lääkäri. Yskänlääkettä ja Duactia, kipulääkkeet käy edelliset. Antibioottia ei suositellut, mutta siinä papereita käydessä lävitse kertoi, että jos sinulla se resepti on ja erikoislääkärin ohjeita noudattaa niin ei hän kiellä käyttämästä. Nykyisin ei vain noita lääkkeitä niin ohjeisteta käytettäväksi. Crp oli alle 8, sehän minulla ei ole juuri koskaan nousussa, ylimmillään taisi joskus olla 11.

Olo on aivan tajuttoman huono, selkäpuoli on kipeä ja pää aivan sairaan kipeä. Kohta tullee oksennus, tai siltä ainakin tuntuu.

Yskä vaivaa vain liikkuessa. En yski jos en liiku tai liikun vain hitaasti, nopeasti en kyllä pystykään liikkumaan. Nähtävästi joku virus, joka nyt sitten vain tuntuu aika tappavalta. Hengittely on raskasta ja pistää selkää, ihme kyllä enemmän alaselkään, ei tuonne ylös keskelle jossa kipua on noin muutoin. Uusia aluevaltauksia tällä viruksella, samoin sattuu oikealle puolen, mutta kaiken peittää kyllä alleen täysin ällöttävä olo. Lääkäri kysyi tarvitsenko sairaslomaa, en ottanut, kun keuhkoista ei kuulunut juuri mitään, niin tästä selvinnee lisäämällä lepoa ja lääkitystä.
Teen töitä sitten sen mitä jaksan, ;-) en siis paljoa, mutta riittäneen nyt kun töitä on rajallisesti muutoinkin. Tosin kohta niitä on pilvin pimein, joten sitten täytyy tehdä nämä loisimat tunnit sisään.

En jaksa kokeilla mitään suuhuni, oksennan jo ajatuksestakin, joten lääkkeet ja siinä se. Kortisonia en aloita, vaikka mikä on. Täytyy hilata tuo säkkituoli ensi yöksi sänkyyn, muutoin nukkuminen jää haaveeksi. Ulkona on tosi kaunista, nyt sais aloittaa kunnon sateet.

Kurkku on kipeä, mutta lähinnä noiden kilpparipattien kohdalta ja korviin vihloo taas. Että viitsivätkin kaikki elämöidä taas kerralla. No tässähän tulee ihan "vanhat hyvät ajat" mieleen ja kunnolla.

Prednisolon taisi olla kallein kortisoni, vai mikä se nyt oli, kun ne muutoin maksaa ihan vähän tuo oli kymmenkertainen hinnaltaan, tai miten se nyt meni... ;-) Ällöttävä lääke joka tapauksessa. Toivottavasti selviät ilman sitä tai mitä se nyt oli.

..nyt tulee ylös

http://hyvaterveys.fi/articles/?c=Laboratoriokokeet&a=78

bakteeritulehduksia jäljitt... kirjoitti:

http://hyvaterveys.fi/articles/?c=Laboratoriokokeet&a=78

http://acta.uta.fi/teos.phtml?10992

bakteeritulehduksia jäljitt... kirjoitti:

http://hyvaterveys.fi/articles/?c=Laboratoriokokeet&a=78

Minun CRP-normaaliarvoni on mittauksissa ollut 2 ja La 4.
Mittaustulosten mukaan olen siis tositerve.

Tosin CRP homeflussayhteydessä mitattuna on ollut 8 ja La 11 ja kun ko. arvot sijoittuvat normaalijakaumaan, olen ollut yhä tositerve 3 kuukautta kestäneen homeflunssankin aikana kera voimakkaiden reumaoireilujen muutaman satametrisen aiheuttaman rasitushengenahdistuksen, vaikka diffuusiokapasiteettini olikin siitä 9 kuukautta myöhemmin vielä 66 prossaa.

No jokainen lääkäri tietää allergisten tulehdusreaktioiden kyseessäollen etteivät nuo arvot pahemmin hetku.

puhutaan matalatasoisesta t... kirjoitti:

http://acta.uta.fi/teos.phtml?10992

katselin noita altistuksen jälkeisiä labrojani. Niissä crp on ollut >5 ja lasko noussut 34. Tuo lasko oli terveyskeskuksen mittauksessa paria viikkoa aikaisemmin 19, nyt se on muistaakseni 10 pintaan.

Täytyy tarkastella ihan mielenkiinnosta miten labroistani ilmenee tuo crp ja miten on, onko se nykyisin aina raja-arvon lähellä.

Täytyy miettiä, että lääketiede kehittyy. Raja-arvo on annettu joskus jotakin syytä varten. Jotakin toista syytä varten voikin olla sitten hyvä seurata tosiaankin jatkuvasti raja-arvon lähellä olevaa crp tulosta.

Tämä nyt on vain ajan tappamista, ja ehkä toisaalta tuo crp kertoisi jotakin siitä, että olen jatkuvasti puoliterve. Olotila on kuumeisen tuntuinen jatkuvasti, mutta kuumetta ei ole. Tai siis lopetin tuon lämmön seurannan kuten kaiken muunkin seurannan, koska turhaahan se on. Astma on ja pysyy, teen mitä vain, se on nähtävästi liimattu minuun sellaisella liimalla, ettei se hevin irti lähde, vaikka mikään ei viittaisi astmaan, sitä astmaa sairastan kuitenkin.

Lääkäreiden on vaikea tutkia toisen lääkärin tekemiä tutkimuksia objektiivisesti. Kunnioitus toista lääkäriä kohtaan, koulutuksessa opitut asiat, että toista lääkäriä et arvostele tai arvioi, elävät voimakkaina. Siksi homeista sairastuneiden oikeaa tutkimusta lienee vaikea käynnistää.

Taustalla on se astma. Siitä pitää käydä sitä kädenvääntöä, vaikka hitto vie IHAN SAMA. Pitäisi tehdä ihan tabula rasa, katsoa potilasta ihan uusin silmin. Ja miettiä josko niin voisi auttaakin, ei vain hokea että sairastuneet vaativat itselleen jotakin sairautta jota ei ole tai se on hirvittävän epätodennäköinen. NO ihan sama sekin.

Hirvittävän epätodennäköistä on, että tutkimus kehittyy, jos tilannetta ei nollata. Jossakin kohtaa on menty metsään ja pahasti. Onko se tehty tahallaan tai tahattomasti, ihan sama!

Tärkeintä olisi miettiä lapsia ja heidän tulevaisuuttaan. Tutkia mitä elimistössä oikeasti tapahtuu ja miten estää sairauden etenemisen.

Jos astmalääkkeet auttavat joitakin HYVÄ. Jos joitakin ei, sekin on OK.

Mutta homeista sairastuneilla on tosiaan paljon samoja ongelmia. Mikäli sairaus kehittyy jo lapsena, jotakin pitää tehdä, jotta jatkuva pieni tulehdus ei riuduta ja anna mahdollisuutta kaikille mahdollisille ongelmille. Jokainen tajuaa, ettei kaikki välttämättä johdu SUORAAN homeista, vaan välillisesti. Home tuhoaa jotakin, ja hoidamme sitä astmalääkkein. Mielestäni on jo todettavissa, että pitää tehdä enemmän! Astmalääkkeet voivat helpottaa, mutta samalla nekin voivat tuhota. Lääkitys voi olla hyvä oman aikansa, mutta sen purkaminen on varmasti yhtä tärkeä kokeilu myös.

Ehkä kyseessä on astmaattinen oireilu, tästä tulee se pysyvä tulehdustila, alkaa ne muut oireet ja ongelmat. Ja astmalääkkeet ehkä vain pahentavatkin tilannetta?

Jokainen lääke on myrkky, sen erottaa myrkystä annostuksen määrä. Jos elimistöön kasaantuu myrkkyä oireisiin ja ongelmiin, joihin tuo myrkky ei auta, tilanne on toivoton.

Lisää ja lisää astmalääkkeitä, tehoa lisääviä lääkkeitä. Edes omassa tilanteessani, jossa täysin perusterve, juuri koskaan sairastamaton, tupakoimaton, ei allergioita yms. sairauksia, sairastuu ja pääsee niihin puhtaisiin tiloihin, tilanne ei näytä korjautuvan ennalleen.

Mikäli minulla on jatkuvasti pieni tulehdus, no labrojen mukaan niin näyttäisi olevan, neutrofiilit nousevat, basofiilit myös, cpr näyttäisi olevan raja-arvoilla ja hb nousee.

Keuhkoissa se normaali makrofagivoittoinen tulos, joka olisi normaali tupakoinelle, ei tupakoimattomalle.

Hiukkasen rehellisyyttä tutkimuksiin ja joku voi oikeasti auttaa lapsiamme ja lastenlapsia. Meitä jo sairastuneita tuskin, mutta ei ole anteeksi annettavissa jos valehtelu jatkuu vain muutamien lääkäreiden vuoksi.

Purkakaa se ammattitautiviritys! Homeista sairastuneiden tutkimus pois TTL:n organisaatiosta, allergiasairaalaan mieluuten. Ihan sama, vaikka sielläkin on sitä samaa astmaa kerrottu, mutta... siihen on varmasti syynsä. Siellä sentään ei altisteta näillä homeuutteilla ja hinguta näitä uutteita rutkasti lisää.

Homeista sairastuminen pitäisi saada normaalin terveydenhuollon piiriin. Näin sen hoito ja ennaltaehkäisy olisi kaikkien lääkäreiden ulottuvilla. Mikä sairastuttaa ja mikä ei.

Omasta kokemuksestani uskoisin, että se myrkky kerääntyy elimistöön, eikä lähde pois. Se oireilee miten oireilee, pitää tulehduksia yllä ja aika ajoin saat lisää myrkkyä ja silloin olet taas sairaampi. Sairauden kuppi on siis aika ajoin täynnä ja levolla, ehkä joillakin lääkkeilläkin tilanne normalisoituu siihen lievään sairauteen. Siihen sairasteluun mihin sairastunut on jo tottunut. Silloin tuntuu, että elämä voittaa taas, vaikka krooninen sairaus on päällä jatkuvasti, sen kestää.

Mutta lapsilleen toivoisi vähän enemmän, siksi tuota rehellisyyttä perään. Astmaa se on... no ei ole, ei tosiaankaan.

Homeherkkä kirjoitti:

Minun CRP-normaaliarvoni on mittauksissa ollut 2 ja La 4.
Mittaustulosten mukaan olen siis tositerve.

Tosin CRP homeflussayhteydessä mitattuna on ollut 8 ja La 11 ja kun ko. arvot sijoittuvat normaalijakaumaan, olen ollut yhä tositerve 3 kuukautta kestäneen homeflunssankin aikana kera voimakkaiden reumaoireilujen muutaman satametrisen aiheuttaman rasitushengenahdistuksen, vaikka diffuusiokapasiteettini olikin siitä 9 kuukautta myöhemmin vielä 66 prossaa.

No jokainen lääkäri tietää allergisten tulehdusreaktioiden kyseessäollen etteivät nuo arvot pahemmin hetku.

Minulla lasko nousi TTL:n altistuksissa 34 ja se kyllä tuntui olossa, voit uskoa. CRP oli kuitenkin >5.

Nyt lasko, uskoisin että on yhä edelleen on 10 tietämillä ja crp on sitten lähellä raja-arvoja.

Tuolla TTL:llä kirjoitetussa E-lausunnossa lukee jotakin korkeasta laskosta jota pitäisi jatkossa seuratakin. No se oli lasko joka nousi noissa altistuksissa. Mutta kun E-lausuntoon kirjoittaa, että potilas kärsii korkeasta laskosta, niin sitähän se on. Ei tuosta lausunnosta tai tutkimusselosteesta käy ilmi, että se lasko NOUSI nimenomaan altistuksissa. Samoin kuin leukkarit nousivat ja hb laski.

Jos tutkimustuloksia tarkastellaan rehellisesti, niin jotakin voisi olla pääteltävissä siitä, että minulla oli korkeat tumavasta-aineet, ne laskivat etätöissä ja nousevat aina kun olin työpaikallani, jos niitä satuttiin mittaamaan.

Samoin kävi NO arvojen, vaikka ne pysyttelivät normaaliarvoissa, siltikin Sovijärvi lausuu niiden heilumisen merkittäväksi.

TTL, jonka pitäisi edustaa sitä huippua näissä tutkimuksissa ja niiden tutkimusten tulkinnassa, kertoo kaiken olevan normaalia, kun ne ovat normaalin rajoissa, ei tuo arvojen liikkuminen merkitse mitään.

Tässä voisi ollakin avainta, että homeista sairastuneiden arvot seilaavat normaalien arvojen sisällä epänormaalisti.

Homeherkkä kirjoitti:

Minun CRP-normaaliarvoni on mittauksissa ollut 2 ja La 4.
Mittaustulosten mukaan olen siis tositerve.

Tosin CRP homeflussayhteydessä mitattuna on ollut 8 ja La 11 ja kun ko. arvot sijoittuvat normaalijakaumaan, olen ollut yhä tositerve 3 kuukautta kestäneen homeflunssankin aikana kera voimakkaiden reumaoireilujen muutaman satametrisen aiheuttaman rasitushengenahdistuksen, vaikka diffuusiokapasiteettini olikin siitä 9 kuukautta myöhemmin vielä 66 prossaa.

No jokainen lääkäri tietää allergisten tulehdusreaktioiden kyseessäollen etteivät nuo arvot pahemmin hetku.

Mietin, että miten tuo lääkkeiden syöntini vaikuttaa labroihin? Siis syötynä yli 100 kpl Panadolia sen 3 1g tablettia per päivä ja osan aikaa Panacodia, siis ennen tuon arvon ottoa.

Nähtävästi nämä lääkkeet eivät laske tuota crp arvoa?

)()()()( kirjoitti:

ainoa selkeä asia sairastelulleni on, että astmani voi hyvin. Astman oireilua ei ollut, se toisaalta helpottaa ja toisaalta tietysti ihmetyttääkin. Aina kerrotaan, että jos sairastaa astmaa, niin astma pahenee muistakin sairasteluista, minun selkeä astmani ei sitä tee. Eipä kuulunut astmaattisia vinkunoita.

No tänään jäljellä on väsynyt ja hutera olotila. Rintakehä on kipeämpi taas ja nyt jalat kipuilevat enemmän kuin kädet. No tästä se lähtee. Kurkku on tosi outo, mutta kilpparipatit pitävät siellä huolen, ettei ihan kaikki kunnossa olekaan.

Olotila on sellainen, että en lähtisi kampaamoon leikkauttamaan hiuksiani, vaikka se tarkoitus tuossa iltasella olikin, eikä lenkille lähtöstä taida tulla vielä mitään. Viikkosiivous onnistuneen pala palata. Täällä kotona on ikävä tehdä töitä, jos paikat eivät ole kunnossa, joten siivouksen jättäminen väliin rasittaa ehkä enemmän kuin itse siivous.

Työkavereilla oli kesäpäivän juhlat eilen. Itse en ajatellut edes alunperinkään mennä. Syynä se, että työkavereiden on hyvä vain juhlia. Jos olisin mennyt tai ilmoittautunut, niin työkavereiden ajtukset olisivat minun olotilassani, ei ihan siinä juhlimisessa. Ei ollut vaikea miettiä lähteäkö vaiko ei. Oman ryhmän retken jälkeen olin ihan kuollut, nyt paikalla olisi ollut paljon enemmän työkavereita ja pientä luontoretkeä ja ilonpitoa. Olisi kiva nähdä työkavereita, mutta on rankaa olla se sairastunut. Minä haluan kuulla mitä työpaikalla tapahtuu ja he mitä minulle kuuluu, yhä uudelleen ja uudelleen. Ei kiva. Eihän minulle kuuluu juuri mitään. Mutta ymmärrettävää on, että he miettivät omaa tilannettaan minun sairastumisen kautta, entä jos sairastunut olisinkin minä itse.

Ja aina näyttää tulevan esille se, että miksi ihmeessä en haasta työpaikkaani oikeuteen. Jotkut ovat ihmeissään, jotkut jopa vihaisiakin. No ihan siitä vain haastamaan työpaikkaansa oikeuteen, sen jälkeen ei sitten ole edes sitä työpaikkaa, terveys menikin jo.

On vaikea mielyttää kaikkia, edes itseään.

ei ole lääkäri sanonut mitään vinkunoista.. no eivät kai sano mitä kuulevat, mutta ongelmani on pienissä hengitysteissä ja kai sitäkin saa sanoa astmaksi.

lainaus netistä:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Keuhkojen_tutkiminen

Hengityselinsairaan statuslöydösten tulkinta

Vaikean hengitysvajauksen yhteydessä (esimerkiksi obstruktiivisessa keuhkosairaudessa) hengityksen apulihakset ovat käytössä ja samalla ovat hartiat usein kohoasennossa. Vinkuva uloshengitys liittyy hengitystieahtaumaan. Vinkuva sisäänhengitys (stridor) liittyy ahtaumaan suurissa hengitysteissä. Osalla keuhkolaajentumapotilaista kuuluu suusta rahinaa (ritinää) sisäänhengityksen alussa. Rahiseva hengitys merkitsee, että keuhkoputkissa on eritettä (limaa, verta tai ödeemanestettä).

Äänen käheys merkitsee äänihuulten sairautta (esimerkiksi äänihuulitulehdus, turvotus tai polyyppi) tai äänihuulihalvausta.

Mikäli potilaalla on uloshengityksen aikana suu supussa ja samanaikaisesti hengitys on vaikeutunut, löydös viittaa vahvasti keuhkolaajentumaan.

Vaikeutunut uloshengitys viittaa yleensä ahtaumaan pienissä hengitysteissä. Sisäänhengitysvaikeus viittaa ahtaumaan suurissa hengitysteissä. "

minullakaan kirjoitti:

ei ole lääkäri sanonut mitään vinkunoista.. no eivät kai sano mitä kuulevat, mutta ongelmani on pienissä hengitysteissä ja kai sitäkin saa sanoa astmaksi.

lainaus netistä:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Keuhkojen_tutkiminen

Hengityselinsairaan statuslöydösten tulkinta

Vaikean hengitysvajauksen yhteydessä (esimerkiksi obstruktiivisessa keuhkosairaudessa) hengityksen apulihakset ovat käytössä ja samalla ovat hartiat usein kohoasennossa. Vinkuva uloshengitys liittyy hengitystieahtaumaan. Vinkuva sisäänhengitys (stridor) liittyy ahtaumaan suurissa hengitysteissä. Osalla keuhkolaajentumapotilaista kuuluu suusta rahinaa (ritinää) sisäänhengityksen alussa. Rahiseva hengitys merkitsee, että keuhkoputkissa on eritettä (limaa, verta tai ödeemanestettä).

Äänen käheys merkitsee äänihuulten sairautta (esimerkiksi äänihuulitulehdus, turvotus tai polyyppi) tai äänihuulihalvausta.

Mikäli potilaalla on uloshengityksen aikana suu supussa ja samanaikaisesti hengitys on vaikeutunut, löydös viittaa vahvasti keuhkolaajentumaan.

Vaikeutunut uloshengitys viittaa yleensä ahtaumaan pienissä hengitysteissä. Sisäänhengitysvaikeus viittaa ahtaumaan suurissa hengitysteissä. "

eipä sen ole pakko vinkua, mutta yleensä astmaan käytetään astmalääkkeitä. Jos erikoislääkäri kertoo, ettei astmalääkkeet näytä auttavan sairastunutta, niin tuskin sitä astmaa edes sairastaakaan. Ei siis ole kyse siitä, että olisi kerrottu lääkkeiden poistamiseen mitään muita syitä, kuin se, etteivät lääkkeet auta. Lisäksi outoa on, ettei minulle ole määrätty avaavaa astmalääkeetä. No sikäli se ei ole outoa, että spirometrioiden mukaan avaava ei avaa. Miksi siis määrätä potilaalle lääkettä, joka ei näytä tehoavan.

Tulehdukseen auttavat lääkkeet nyt auttavat, jos auttavat tulehduksellisissa tiloissa. Ja siksi toki mietin, että pitäisikö tuota hoitavaa lääkettä käytössäni olla, vaikka en sairastaisikaan astmaa, niin keuhkoissa näyttäisi olevan aika ajoin tulehdusta, toivottavasti ei jatkuvasti kuitenkaan? Mutta en siis tiedä.

En tiedä syytä, miksi myös hoitavat lääkkeet lopetettiin. Alkuun en ollut lopetuksen kannalla, koska luin, ettei hoitavia lääkkeitä saa koskaan lopettaa, ei ainakaan ilman lääkärin määräystä, kun se tulehdus pyrkii päälle uudelleen tai on olemassa siellä taustalla ilman ihmeempiä oireitakin. Mutta kun lääkäri kertoo, erikoislääkäri vielä, että LÄÄKKEET EIVÄT NÄYTÄ SINUA AUTTAVAN ja ne pitäisi hänen mielestään lopettaa ja kun sitten pitkän harkinnan jälkeen teet sen ja tuo sama lääkäri toteaa tutkimusten jälkeen, että lopetus on onnistunut ja spirometrian mukaan tilanne on OK.

Toki ihmettelin hänelle, että pienien tiehyeiden tilanne näytti todella paljon heikommalta, prosentuaalinen pudotus oli mielestäni suuri, lääkärini mielestä ei.

On vaikea miettiä ja ynnätä tietojaan mitä googlettamalla ja lääkäreiltä kysymällä itselleen selvittää. Ristiriitaista tietoa on paljon liikkeellä, tosin lähes kaikki lääkärit ovat olleet kohdallani tuosta astmasta samaa mieltä, etten sitä sairasta. Sitä sairastan ammattitautina, mutta siviilissä sitten taas en.

Kuitenkin oireet ja ongelmat ovat olemassa ja selkeästi etenevät ainakin aika ajoin, mutta liikutaanko edes takaisin, vaiko vain eteenpäin? En tiedä, toivottavasti sairaus ei vain etene, kun en edes tiedä mitä sairastan.

Elämäni olisi muutoin kohdallaan, mutta sairauteni hoito, tilanteeni noin ylipäätään ei ole. En voi olla varma, voinko luottaa siihen, että minua voidaan hoitaa täysin terveenä potilaana, esim. tuon kilpparileikkauksen yhteydessä? Onko minulla astma, vaiko ei? Miksi keuhkoni toimivat kuten toimivat, vai onko kyse keuhkoistani? En tiedä.

Sitä yritän selvitää, ennen kuin on liian myöhäistä. Saa nähdä onnistunko, vai ehtiikö minulle tapahtua jotakin todella yllättävää, joka oli täysin uutta ja ei ollut mitenkään odotettavissa? Toivottavasti ei.

)()()( kirjoitti:

Mietin, että miten tuo lääkkeiden syöntini vaikuttaa labroihin? Siis syötynä yli 100 kpl Panadolia sen 3 1g tablettia per päivä ja osan aikaa Panacodia, siis ennen tuon arvon ottoa.

Nähtävästi nämä lääkkeet eivät laske tuota crp arvoa?

Näyttää tuo immuunijärjestelmä osaavan sammuttaa homealtistuksen aiheuttamat akuutit allergiset tulehdukset ihan ilman lääkkeitäkin, näin olen huomioinut omalla kohdallani, ja tulehduksen sammumisen myötä arvotkin palautuvat pikkuhiljaa entiselleen.

Tosin mikä tahansa tulehdus voi lääketieteen mukaan myös kroonistua ja kroonistuessaan immuunijärjestelmän tuotantona olla ilman altistustakin etenevä.

Sain Panadolia 1g x 3 uudenvuodenaattona kortisonivoiteen aiheuttamaan sietämättömän kipeään lapa-olkapää-selkälihastulehdukseen, Söin sitä viikon säännöllisesti, vaan sama tulos kuin olisin karkkia napsinut, joten hakeuduin laser akupunktioon jolla reumaoireilu päättyi parin hoitokerran kuluttua. Käyn ko. akupunktiossa kerran kuukaudessa lähinnä tuon PPP:n eston takia, kun sillä on kesän homealtistuksesta ollut tapana pillastua jo pari kertaa.
Sain lääkäriltä huhtikuussa allergiapohjaisen kivun varalle Tramal 500mg reseptin.
Minun pitäisi USKALTAA kokeilla 40 mg:n annosta Prednisolonia, vaan en uskalla mahdollisen ristireagoinnin takia, koska olen allerginen jo kolmelle kortisonille.
Mikäli siitä aiheutuisi naamaturvotus rajut reumaoireet, niin lääkärin mukaan keinoja tuon reaktion katkaisuun ei ole.

Vaan oletko kokeillut kipuiluihisi Glukosamia?

Eräs säryistä (ei homesärkyjä) kärsinyt ystäväni
kertoi toissa viikolla käyttäneensä
Glukosamia kolmisen viikkoa ja säryt käsivarsista olivat hävinneet ja reisistä lievittyneet. Jostain syystä hänellä särkee käsivarsia ja reisiä. Hänellä on sydäntahdistin.

(Muuten minullakin on nyt parin viimeisen allergisen reaktion (toinen kortisonivoide, toinen homealtistus) yhteydessä alkanut särkeä reisiä, kankkuja ja käsivarsia ja palella ihan sairaasti, tulos 37,5 C reumaoireilu).

Hän taas kuuli ko. tuotteesta tuttavaltaan, marssi lääkäriin ja pyysi reseptin.
Vatsakipua oli aluksi, vaan se meni ohi.

Ehkä säryistä kärsiville homeallergikoille Glukosamista saattaisi olla apua.

Toivon, että pitäisit PEF-mittariasi kuitenkin omassa käytössäsi tuon ulkohomealtistuksesi takia.

Minä en ole koskaan vähätellyt PEF-mittausta, en kortisoniastmapiippuja keuhkoputkien tulehduksen lieventämiseen ja jopa eliminointiin, en kortisonisumutteita nenän limakalvojen krooniseen tulehdukseen koskien myös kroonista poskiontelotulehdusta.

Homeherkkä kirjoitti:

Näyttää tuo immuunijärjestelmä osaavan sammuttaa homealtistuksen aiheuttamat akuutit allergiset tulehdukset ihan ilman lääkkeitäkin, näin olen huomioinut omalla kohdallani, ja tulehduksen sammumisen myötä arvotkin palautuvat pikkuhiljaa entiselleen.

Tosin mikä tahansa tulehdus voi lääketieteen mukaan myös kroonistua ja kroonistuessaan immuunijärjestelmän tuotantona olla ilman altistustakin etenevä.

Sain Panadolia 1g x 3 uudenvuodenaattona kortisonivoiteen aiheuttamaan sietämättömän kipeään lapa-olkapää-selkälihastulehdukseen, Söin sitä viikon säännöllisesti, vaan sama tulos kuin olisin karkkia napsinut, joten hakeuduin laser akupunktioon jolla reumaoireilu päättyi parin hoitokerran kuluttua. Käyn ko. akupunktiossa kerran kuukaudessa lähinnä tuon PPP:n eston takia, kun sillä on kesän homealtistuksesta ollut tapana pillastua jo pari kertaa.
Sain lääkäriltä huhtikuussa allergiapohjaisen kivun varalle Tramal 500mg reseptin.
Minun pitäisi USKALTAA kokeilla 40 mg:n annosta Prednisolonia, vaan en uskalla mahdollisen ristireagoinnin takia, koska olen allerginen jo kolmelle kortisonille.
Mikäli siitä aiheutuisi naamaturvotus rajut reumaoireet, niin lääkärin mukaan keinoja tuon reaktion katkaisuun ei ole.

Vaan oletko kokeillut kipuiluihisi Glukosamia?

Eräs säryistä (ei homesärkyjä) kärsinyt ystäväni
kertoi toissa viikolla käyttäneensä
Glukosamia kolmisen viikkoa ja säryt käsivarsista olivat hävinneet ja reisistä lievittyneet. Jostain syystä hänellä särkee käsivarsia ja reisiä. Hänellä on sydäntahdistin.

(Muuten minullakin on nyt parin viimeisen allergisen reaktion (toinen kortisonivoide, toinen homealtistus) yhteydessä alkanut särkeä reisiä, kankkuja ja käsivarsia ja palella ihan sairaasti, tulos 37,5 C reumaoireilu).

Hän taas kuuli ko. tuotteesta tuttavaltaan, marssi lääkäriin ja pyysi reseptin.
Vatsakipua oli aluksi, vaan se meni ohi.

Ehkä säryistä kärsiville homeallergikoille Glukosamista saattaisi olla apua.

Toivon, että pitäisit PEF-mittariasi kuitenkin omassa käytössäsi tuon ulkohomealtistuksesi takia.

Minä en ole koskaan vähätellyt PEF-mittausta, en kortisoniastmapiippuja keuhkoputkien tulehduksen lieventämiseen ja jopa eliminointiin, en kortisonisumutteita nenän limakalvojen krooniseen tulehdukseen koskien myös kroonista poskiontelotulehdusta.

Aivan tuntematon suuruus, mutta täytyy googlettaa, tietty.

Minulla tuo Panadol auttaa lähinnä päänsärkyyn, ei noihin muihin kipuiluihin, niihin ei ole auttanut mikään. En ole kovin kipuherkkä, joten kestän ihan kipu kipua, pahoinvointi ja päänsärky vievät sosiaalisen elämän tyystin, niiden kanssa ei jaksa olla kuin yksin. Ikäviä kavereita.

Glukosamista otan selvää, mutta toki olen myös tosiaan miettinyt sitä, onko noiden astman hoitavien lääkkeiden jättö oikea ratkaisu, vaikka sitä astmaa ei olisikaan ja spiroissa ei astmaattista oireilua näy, eikä avaava koskaan avaa, juuri tuohon tulehdukseen joka näyttäisi kuitenkin olevan olemassa.

Epäilyni onkin, että kun hoidetaan astmaa, jota en näyttäisi sairastavan, en saa hoitoa siihenkään sairauteen mitä sairastan. Siksihän käyn tuota kirjeenvaihtoa siitä, että tutkittaisiin lisää ja että selvitettäisiin mitä aspergillus- ja laimennosliuosaltistuksissa oikein kävikään, mikä oli reagointini ja miksi? Mitä tuon reagoinnin olisi pitänyt kertoa lääkäreille, mikäli he olisivat hereillä? Eivät nyt kuitenkaan ihan astman oireita olleet, näin maallikonkaan silmin enää.

Vaikeaa vain tuntuu tuo selvittely. Olen kirjoittanut sivukaupalla tekstiä, jota sitten editoin ja yhdistelen ja mietin ja kääntelen ja vääntelen, lisään faktat ja otan kopiot ja liitän mukaan. Näin tulisi näkyville mikä oli labroissa tilanne ennen ja jälkeen ja missä olen nyt.

Uskoisin, että lääkkeiden lopetuksen ohjeistukseen lausuttaisiin jotakin, että juu astmassa on näitä vaiheita joissa lääkitystä voidaan tarvittaessa tarkastaa ja ajaa alaskin yms. Vaan minulle ei tuo ohjeistus tullut noin, vaan että ASTMALÄÄKKEET eivät näytä AUTTAVAN sinua. Mutta kun noita sanoja ei ole noin paperilla, niin saa nähdä miten tuotakin pyöritellään. No outoa on, että astmassa avaava lääke ei avaa! Sen pystyn todistamaan liittämällä kaikki spirometriat ja niistä tekemäni yhteenvedot mukaan, näin lukee myös altistuksen jälkeen ja myös TTL:n väki on ollut varovainen lausuessaan altistuksen aikaisista tilanteista, "Hän sai lääkitykseksi viisi kertaa Atrodula ampullan ja myös prednisolonia, jotka helpottivat oireita jonkin verran."

Reilusti kirjoitettu, paitsi että tuo jonkin verrankin on liioittelua, ei sitä apua tullut noista lääkityksistä ja se taas näkyy noista käyristä ja arvoista joita on piirretty ennen ja jälkeen lääkkeenoton. Joskus arvot vain laskevatkin. Että sellainen astmareagointi tuosta altistuksesta minulle tuli.

Käytännössä minullahan ei olisi ongelmia, jos voisin luottaa siihen että saan oikeaa hoitoa tai oikea hoito on se, ettei sitä ole. Ja että papereissani lukisi tilanteeni oikein, esim. tuota kilpparileikkausta varten. Mutta näinhän ei ole.

Olen käytännössä juuri tälläisten neuvojen ja ohjeiden varassa, joita tältä palstala saan ja yritän sitten varmentaa googelttamalla ja kysymällä lääkäreiltä, jotka eivät halua vastata juurikaan kysymyksiin.

Mutta, joo en minäkään aliarvoi hoitavaa lääkitystä ja sitähän minulla vain olikin. Oli outoa ja pelottavaakin lopettaa turvallisen astman hoito ja todeta, että näin ei pitäisi koskaan astman hoidossa toimia. Mutta minulla nyt kaikki näyttää kuuluvan sarjaan "usko tai älä". Se vain näin yhä edelleen oireilevana ja oireilun voimistuessakin ei ole se turvallisin ratkaisu.

Se miksi haluan aloittaa tuolta kivijalasta, eli ammattitaudistani on selkeää, jotakin meni siinä kohtaa pieleen ja pahasti. Ihan sama noin muutoin, mutta kunhan sen saan kohdalleen ja mietintään sairastanko todellakin pelkää astmaa, astmaa ollenkaan, olenko koskaan sairastanutkaan astmaa, niin loppu onkin ehkä helpompaa. Mutta jos yritän selvitää missä menen nyt, ilman että tuo alku otetaan uudelleen auki, sairastan tuota kummallista astmaa jota ei voi hoitaa astmalääkkein, eikä se todellakaan oireile astman tavoin.

Jos minut todetaan terveeksi, ilmoittaudun sukelluskursseille taasen, mutta tuohon en enää usko. Joten terve en ole, mitä sairastan ja miten sitä sairauttani hoidetaan ja miten se vaikuttaa elämääni jatkossa, se olisi ihan tärkeää tietää. En kaipaa syyllisiä, en halua tietää kuka teki ja mitä ja miksi, haluan vain tietää mitä sairastan ja miten sitä sairauttani hoidetaan. Kohtuullinen toive, uskoisin.

Mutta jos tilanne on se, että sairastan ammattitautina astmaa, joka on ihan oikein todettukin, senkin kanssa on sitten vain elettävä. Mutta sitten vastuu todellakin on ongelmien sattuessa niillä, jotka tuosta yhdestä oikeasta diagnoosista pitävät kiinni, eikä se ehkä kohdallani ole ihan hyvä juttu, ei minulle, eikä niille jotka sen vastuun ottavat.

En siis jättänyt lääkkeitäni kevyesti, vaan keuhkolääkärin ohjeistuksen jälkeen. Minulle selitettiin tilanne hyvin, ja pystyin sen itsekin noista papereista näkemään. Epäilykseksi jäi vain tuo tulehdus, näkyykö se noissa papereissa ja miten? Miksi pef arvoni ovat välillä hillittömät ja sitten laskevat, mutta kaikki arvot ovat aina normaaleja ja merkityksettömiä? Onhan se kummallista lukea, että kovin sairaanakin pef arvoni TTL:n papeissa kerrotaan spiroissa olevan normaalia paremmin 149% va:sta noin 635 l/min. Mutta eipä tuo ole aiheuttanut sen ihmeellisempiä toimia.

Joten ainakin haluan selkeyttää sitten oikea pef tasoni. Miksi pef on sairaanakin 635 l/min henkilöllä jolle sen normaali yläraja arvioidaan olevan max 470 l/min.

Vaikea hoitaa sairauttaan, jos ei kenelläkään ole edes perusarvot hallussaan. Nousiko peffini tulehduksesta yli hyväksi, vai onko se sitä normaalistikin? Mitkä olisivat oikeat omahoidon tasot ja miten hoidan astmaa, johon avaavalla lääkkeellä ei saada mitään tehoa?

En siis jättänyt kevyesti noita lääkkeitäni pois, mutta pakko oli luottaa keuhkolääkäriini ja hänen oheisiin, eihän minulla ollut mitään muuta vaihtoehtoa edetä. Nythän yritän sitä, mietintää miten asiani laita oikeasti olisi? Saan joko selvyyttä tai siteen tuollaisen liirum laarum lausunnon, mikä TTL:n väki on lääninhallitukselle antanut, sen mukaan mahdollisesti sataa, ellei sitten satu olemaan muun tyyppistä keliä.

Jos lääninhallitus hyväksyy tuollaisen lausunnon, en enää usko mihinkään asiantuntemukseen asioiden käsittelyssä. No onneksi sain tehdä oman vastineen ja ratkaisu asiaan tehdään vasta sen jälkeen, joten läänissä ollaan toimittu nyt tavalla jota arvostan. Ei tuo lausunto ole selvitys mihinkään, siinä on vain sanoja peräkkäin. Mahdollisesti....

Homeherkkä kirjoitti:

Näyttää tuo immuunijärjestelmä osaavan sammuttaa homealtistuksen aiheuttamat akuutit allergiset tulehdukset ihan ilman lääkkeitäkin, näin olen huomioinut omalla kohdallani, ja tulehduksen sammumisen myötä arvotkin palautuvat pikkuhiljaa entiselleen.

Tosin mikä tahansa tulehdus voi lääketieteen mukaan myös kroonistua ja kroonistuessaan immuunijärjestelmän tuotantona olla ilman altistustakin etenevä.

Sain Panadolia 1g x 3 uudenvuodenaattona kortisonivoiteen aiheuttamaan sietämättömän kipeään lapa-olkapää-selkälihastulehdukseen, Söin sitä viikon säännöllisesti, vaan sama tulos kuin olisin karkkia napsinut, joten hakeuduin laser akupunktioon jolla reumaoireilu päättyi parin hoitokerran kuluttua. Käyn ko. akupunktiossa kerran kuukaudessa lähinnä tuon PPP:n eston takia, kun sillä on kesän homealtistuksesta ollut tapana pillastua jo pari kertaa.
Sain lääkäriltä huhtikuussa allergiapohjaisen kivun varalle Tramal 500mg reseptin.
Minun pitäisi USKALTAA kokeilla 40 mg:n annosta Prednisolonia, vaan en uskalla mahdollisen ristireagoinnin takia, koska olen allerginen jo kolmelle kortisonille.
Mikäli siitä aiheutuisi naamaturvotus rajut reumaoireet, niin lääkärin mukaan keinoja tuon reaktion katkaisuun ei ole.

Vaan oletko kokeillut kipuiluihisi Glukosamia?

Eräs säryistä (ei homesärkyjä) kärsinyt ystäväni
kertoi toissa viikolla käyttäneensä
Glukosamia kolmisen viikkoa ja säryt käsivarsista olivat hävinneet ja reisistä lievittyneet. Jostain syystä hänellä särkee käsivarsia ja reisiä. Hänellä on sydäntahdistin.

(Muuten minullakin on nyt parin viimeisen allergisen reaktion (toinen kortisonivoide, toinen homealtistus) yhteydessä alkanut särkeä reisiä, kankkuja ja käsivarsia ja palella ihan sairaasti, tulos 37,5 C reumaoireilu).

Hän taas kuuli ko. tuotteesta tuttavaltaan, marssi lääkäriin ja pyysi reseptin.
Vatsakipua oli aluksi, vaan se meni ohi.

Ehkä säryistä kärsiville homeallergikoille Glukosamista saattaisi olla apua.

Toivon, että pitäisit PEF-mittariasi kuitenkin omassa käytössäsi tuon ulkohomealtistuksesi takia.

Minä en ole koskaan vähätellyt PEF-mittausta, en kortisoniastmapiippuja keuhkoputkien tulehduksen lieventämiseen ja jopa eliminointiin, en kortisonisumutteita nenän limakalvojen krooniseen tulehdukseen koskien myös kroonista poskiontelotulehdusta.

" Re: Atrhyl vai tabletti muotoinen valmiste?
Vastaus #17 - 02.03.2006 - 09:52:22 Kertauksen vuoksi vielä kerran nämä markkinoilla olevat glukosamiinisulfaatit:
- Arthryl-jauheessa (Rottapharm) on annoksessa kiteistä glukosamiinisulfaattia annos, joka vastaa 1500 milligrammaa
- tableteissa (Leiraksen Glucadol, Pharma Nordin ja Orionion Glucosamin, Mezinan G-lenk) on 400 mg glukosamiinasulfaattia ja päiväannos on kolme tablettia
- tablettina on myös glukosamiinihydrokloridia: Antulan Movere, jossa on 625 mg

Nämä siis ovat reseptiglukosamiineita, joita mitä ilmeisimmin on tulossa lisää markkinoille. "


Esimmäinen haku meni Marttaliiton sivuille ja sivustoille joilla ei tieto juurikaan ollut, mutta Marttaliiton sivuilla oli nimi, Arthryl ja sillä löytyikin jo keskustelu aiheesta.

http://www.niveltieto.net/nivelklubi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1128962380/16

Enemmän yllä olevasta linkistä muillekin kiinnostuneille. Tuntuu auttavan näitä nivelkipuisia, mutta tarkkana saa olla reseptin kanssa, jos lääkäri sen kirjoittaa. Sikäli en ihmettele resepteissä olevia virheitä, että lääkkeitä on pilvin pimein ja lääkäreillä rajallinen aika hakea sitä tietoa. Näin ollen voisi olla hyvä ottaa tietoa itse ylös, tulostaa se ja näyttää kirjallisena lääkärille. Ei voi odottaa, että lääkärit tietävät ja tuntevat kaikki maailman lääkkeet.

Riippuen vähän mitä tietoa saan tästä lääkkeestä ja sen vaikutuksista ja myös tuosta sydänystävällisyydestäkin, kysyn tätä lääkäriltä kyllä. Mutta tietysti haluan selvittää näitä käyttäjien arvioita, missä muodossa ja millaisia annostuksia, miten on tehonnut, mitä sivuvaikutuksia yms. Jotenkin sitä on oppinut, että on itse vastattava siitä mitä lääkkeitä suuhunsa pistää, tiedettävä ennen kuin menee niihin rahojaankaan lykkäämään millainen lääke kyseessä on ja miten se mahdollisesti sopii siihen omaan kokonaisuuteen.

Kun ajattelen näitä lääkärissä käyntejä. Aika on aina rajallinen, vaikka käynti olisi 30 - 60 minuuttia, se loppuu aina kesken, jos jotakin uutta mietitään ja käydään kunnolla lävitsekin. Joten hyvä selkeyttää itselleen se tilanne, mitä olisi olla se lääkäri jolle jotakin uutta asiaa esittää.

Tosi tehokkaaltahan tuo lääke näyttäsi noille nivelklupilaisille olevan. Mietin sitä, että jos lääke helpottaa, niin poistaako se tulehdusta joka aiheuttaa tuota kipua, vai mikä se mekanismi on? Onko lääkkeellä hoitava vaikutus ja estäisikö se jotakin mitä noissa nivelissä tuota kipua aiheuttaa? Eihän tuo kipu tyhjästä tule, joten kyllä siihen kipuiluunkin pitäisi tietysti kiinnittää huomiota, vaikka se ei ihan murhaavaa vielä ole kuin ehkä ajoittain ja hyvin lyhyen aikaa vain. Jos kipu olisi tuollaista mitä noilla nivelklubilaisilla, siihen varmasti etsisi akuutimmin apua. Mutta kun kipu tulee ja menee, ei jää asumaan nyt vielä ainakaan, ehkä joskus jonkun pidennetyn viikonlopun...

)()()() kirjoitti:

" Re: Atrhyl vai tabletti muotoinen valmiste?
Vastaus #17 - 02.03.2006 - 09:52:22 Kertauksen vuoksi vielä kerran nämä markkinoilla olevat glukosamiinisulfaatit:
- Arthryl-jauheessa (Rottapharm) on annoksessa kiteistä glukosamiinisulfaattia annos, joka vastaa 1500 milligrammaa
- tableteissa (Leiraksen Glucadol, Pharma Nordin ja Orionion Glucosamin, Mezinan G-lenk) on 400 mg glukosamiinasulfaattia ja päiväannos on kolme tablettia
- tablettina on myös glukosamiinihydrokloridia: Antulan Movere, jossa on 625 mg

Nämä siis ovat reseptiglukosamiineita, joita mitä ilmeisimmin on tulossa lisää markkinoille. "


Esimmäinen haku meni Marttaliiton sivuille ja sivustoille joilla ei tieto juurikaan ollut, mutta Marttaliiton sivuilla oli nimi, Arthryl ja sillä löytyikin jo keskustelu aiheesta.

http://www.niveltieto.net/nivelklubi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1128962380/16

Enemmän yllä olevasta linkistä muillekin kiinnostuneille. Tuntuu auttavan näitä nivelkipuisia, mutta tarkkana saa olla reseptin kanssa, jos lääkäri sen kirjoittaa. Sikäli en ihmettele resepteissä olevia virheitä, että lääkkeitä on pilvin pimein ja lääkäreillä rajallinen aika hakea sitä tietoa. Näin ollen voisi olla hyvä ottaa tietoa itse ylös, tulostaa se ja näyttää kirjallisena lääkärille. Ei voi odottaa, että lääkärit tietävät ja tuntevat kaikki maailman lääkkeet.

Riippuen vähän mitä tietoa saan tästä lääkkeestä ja sen vaikutuksista ja myös tuosta sydänystävällisyydestäkin, kysyn tätä lääkäriltä kyllä. Mutta tietysti haluan selvittää näitä käyttäjien arvioita, missä muodossa ja millaisia annostuksia, miten on tehonnut, mitä sivuvaikutuksia yms. Jotenkin sitä on oppinut, että on itse vastattava siitä mitä lääkkeitä suuhunsa pistää, tiedettävä ennen kuin menee niihin rahojaankaan lykkäämään millainen lääke kyseessä on ja miten se mahdollisesti sopii siihen omaan kokonaisuuteen.

Kun ajattelen näitä lääkärissä käyntejä. Aika on aina rajallinen, vaikka käynti olisi 30 - 60 minuuttia, se loppuu aina kesken, jos jotakin uutta mietitään ja käydään kunnolla lävitsekin. Joten hyvä selkeyttää itselleen se tilanne, mitä olisi olla se lääkäri jolle jotakin uutta asiaa esittää.

Tosi tehokkaaltahan tuo lääke näyttäsi noille nivelklupilaisille olevan. Mietin sitä, että jos lääke helpottaa, niin poistaako se tulehdusta joka aiheuttaa tuota kipua, vai mikä se mekanismi on? Onko lääkkeellä hoitava vaikutus ja estäisikö se jotakin mitä noissa nivelissä tuota kipua aiheuttaa? Eihän tuo kipu tyhjästä tule, joten kyllä siihen kipuiluunkin pitäisi tietysti kiinnittää huomiota, vaikka se ei ihan murhaavaa vielä ole kuin ehkä ajoittain ja hyvin lyhyen aikaa vain. Jos kipu olisi tuollaista mitä noilla nivelklubilaisilla, siihen varmasti etsisi akuutimmin apua. Mutta kun kipu tulee ja menee, ei jää asumaan nyt vielä ainakaan, ehkä joskus jonkun pidennetyn viikonlopun...

Arthrylia homealtistumisen alkuvuosina, kun tuli ne nivelsäryt (sormet, rantet, nilkat jne) ja arvelin sen olevan nivelrikkoa. Lääkäri ei mitään tutki, jos sanoo että suvussa on nivelrikkoa.

Sillä on kyky siinä nivelrikossa muodostaa jotain uutta niveliin. Silloin koin sen hyväksi. Keuhkosairastuminen vei kivun ihan muualle ja sekin lääke jäi silloin tauolle. Nyt en ole ihan vakuuttunut siitä nivelrikosta, altistuminen tuo ne säryt takaisin. Tai kokeiliskohan uusiksi. Siitä ei tullut minulle haittavaikutuksia.

)()()( kirjoitti:

eipä sen ole pakko vinkua, mutta yleensä astmaan käytetään astmalääkkeitä. Jos erikoislääkäri kertoo, ettei astmalääkkeet näytä auttavan sairastunutta, niin tuskin sitä astmaa edes sairastaakaan. Ei siis ole kyse siitä, että olisi kerrottu lääkkeiden poistamiseen mitään muita syitä, kuin se, etteivät lääkkeet auta. Lisäksi outoa on, ettei minulle ole määrätty avaavaa astmalääkeetä. No sikäli se ei ole outoa, että spirometrioiden mukaan avaava ei avaa. Miksi siis määrätä potilaalle lääkettä, joka ei näytä tehoavan.

Tulehdukseen auttavat lääkkeet nyt auttavat, jos auttavat tulehduksellisissa tiloissa. Ja siksi toki mietin, että pitäisikö tuota hoitavaa lääkettä käytössäni olla, vaikka en sairastaisikaan astmaa, niin keuhkoissa näyttäisi olevan aika ajoin tulehdusta, toivottavasti ei jatkuvasti kuitenkaan? Mutta en siis tiedä.

En tiedä syytä, miksi myös hoitavat lääkkeet lopetettiin. Alkuun en ollut lopetuksen kannalla, koska luin, ettei hoitavia lääkkeitä saa koskaan lopettaa, ei ainakaan ilman lääkärin määräystä, kun se tulehdus pyrkii päälle uudelleen tai on olemassa siellä taustalla ilman ihmeempiä oireitakin. Mutta kun lääkäri kertoo, erikoislääkäri vielä, että LÄÄKKEET EIVÄT NÄYTÄ SINUA AUTTAVAN ja ne pitäisi hänen mielestään lopettaa ja kun sitten pitkän harkinnan jälkeen teet sen ja tuo sama lääkäri toteaa tutkimusten jälkeen, että lopetus on onnistunut ja spirometrian mukaan tilanne on OK.

Toki ihmettelin hänelle, että pienien tiehyeiden tilanne näytti todella paljon heikommalta, prosentuaalinen pudotus oli mielestäni suuri, lääkärini mielestä ei.

On vaikea miettiä ja ynnätä tietojaan mitä googlettamalla ja lääkäreiltä kysymällä itselleen selvittää. Ristiriitaista tietoa on paljon liikkeellä, tosin lähes kaikki lääkärit ovat olleet kohdallani tuosta astmasta samaa mieltä, etten sitä sairasta. Sitä sairastan ammattitautina, mutta siviilissä sitten taas en.

Kuitenkin oireet ja ongelmat ovat olemassa ja selkeästi etenevät ainakin aika ajoin, mutta liikutaanko edes takaisin, vaiko vain eteenpäin? En tiedä, toivottavasti sairaus ei vain etene, kun en edes tiedä mitä sairastan.

Elämäni olisi muutoin kohdallaan, mutta sairauteni hoito, tilanteeni noin ylipäätään ei ole. En voi olla varma, voinko luottaa siihen, että minua voidaan hoitaa täysin terveenä potilaana, esim. tuon kilpparileikkauksen yhteydessä? Onko minulla astma, vaiko ei? Miksi keuhkoni toimivat kuten toimivat, vai onko kyse keuhkoistani? En tiedä.

Sitä yritän selvitää, ennen kuin on liian myöhäistä. Saa nähdä onnistunko, vai ehtiikö minulle tapahtua jotakin todella yllättävää, joka oli täysin uutta ja ei ollut mitenkään odotettavissa? Toivottavasti ei.

http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000020556578