Hämmästyttävää on katsella Braxin toimimista Rkp:n työrukkasena Suomen pakkoruotsittamisessa
kolonialistien tyyliin: mitä väliä suomalaisten oikeusturvasta?
----------Rkp hävisi äänestyksessä Vaasassa 3.6.08 ------------------------------------
Vasabladet:
"Vaasa haluaa käräjäoikeuden ilman Pietarsaarta.
Vaasan kaupunginhallitus haluaa, että Vaasan ja Mustasaaren käräjäoikeudet yhdistetään. Ilman Pietarsaaren käräjäoikeuden aluetta, kuten oikeusministeriö on ehdottanut. Sen sijaan Vaasa haluaa, että Pietarsaari ja Kokkola muodostavat oman käräjäoikeuden. Vaasan kaupunki haluaa siis, että oikeusministeriö tekee uuden ehdotuksen käräjäoikeusuudistuksesta Pohjanmaan osalta.
Näin siis päätettiin Vaasan kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 2.6.
Kaupunginjohtaja Markku Lumion ennen kokousta esittämässä ehdotuksessa Vaasa olisi voinut hyväksyä molemmat ehdotukset, mutta kaupunginhallituksen jäsen Hannu Katajamäki (vihreä) halusi sitävastoin, että tulisi kaksi tasavahvaa käräjäoikeutta Pohjanmaalle: yksi Kokkolaan ja yksi Vaasaan. Ja tämä Katajamäen ehdotus voitti luvuin 8-3.
Katajamäken ehdotuksen puolesta äänestivät Harri Moisio (vas), Raimo Rauhala (sdp), Aino Siltanen (pro vaasa), Kalervo Laaksoharju (krist.), Heikki Kouhi (kok), Hellevi Lohva (kok) och Marjatta Vehkaoja (sdp).
RKP:n edustajat kaupunginhallituksessa äänestivät Katajamäen ehdotusta vastaan. Ehdotusta, joka siis johtaa siihen, että molemmat käräjäoikeudet ovat enemmistökieleltään suomenkielisiä, eivätkä siihen, että Vaasan suuri käräjäoikeus olisi ruotsinkielisenemmistöinen.
Katajamäen mukaan ruotsinkielinen palvelu turvattaisiin kielivaatimuksilla osalle tuomareista ja henkilökunnasta.
-Alueesta tulee liian suuri, jos Pietarsaari kuuluisi Vaasaan. Sitäpaitsi Pietarsaaren ja Kokkolan välillä on luonnollinen yhteys. Tämä jako vastaisi muös uutta poliisipiirijakoa.Tuomarit ovat myös ilmaisseet toivomuksensa tällaisesta jaosta, jossa Kokkola ja Pietarsaari laitetaan yhteen, sanoo Katajamäki.
Seuraavaksi kaupungin päätöksestä laitetaan tieto oikeusministeriölle. Lopullisen päätöksen käräjäoikeusjaosta tekee hallitus.
-En usko, että oikeusministeriö voi olla huomioimatta Vaasan kaupunginhallituksen kantaa, koska Vaasa on suuri kaupunki pohjanmaalla, sanoo Katajamäki."
----
Historiaa meille, jotka emme ole seuranneet Pohjanmaan pakkoruotsitusta Braxin yritysmalliin
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=39522
Pohjalainen
"Käräjäoikeusuudistus uuteen harkintaan Puheenvuoro
Julkaistu 03.05.2008 klo 00:01
Tuomioistuintuomarit ovat yksimielisesti ja -selitteisesti tyrmänneet esityksen, jossa Vaasan ja Mustasaaren käräjäoikeudet yhdistettäisiin ja Kokkolan KO jatkaisi itsenäisenä 70 000 asukkaan käräjäoikeutena.
Esitys sisältää useita vakavia puutteita, ja se on lisäksi käräjäoikeusuudistuksen päämäärien vastainen.
Korkeimman oikeuden presidenttiä myöten on vakuuteltu, ettei avain kielellisten oikeuksien turvaamiseen ole ruotsinkielisten käräjäoikeuksien säilyttäminen vaan se, että tuomioistuimiin saadaan riittävästi sekä korkeat kieli- ja ammattitaidon vaatimukset täyttäviä tuomareita.
Koska suomenkielellä ratkaistavia asioita olisi 80-90 prosenttia, on ministeriön aikomus säädättää laki, joka mahdollistaisi tarvittavien poikkeusten tekemisen suomenkielisten tuomareiden kielitaitovaatimuksiin, jolloin KO:een tulisi tietty määrä sekä suomen- että ruotsinkielisiä tuomarinvirkoja.
Miksi sitten kaikki tämä vaivannäkö, kun paljon parempiakin vaihtoehtoja olisi olemassa?
Kun poliisin ruotsinkieliset yksiköt jäivät RKP:n vaatimuksista huolimatta syntymättä, on käräjäoikeusuudistus joutunut maksumiehen asemaan. Vasabladetin pääkirjoituksissa on todettu "RKP:n pitäneen oikeutetusti itsepäisesti kiinni vaatimuksestaan saada ainakin yhteen uusista käräjäoikeuksista ruotsinkielinen enemmistö" ja että ruotsinkielisen Pohjanmaan hajottamispyrkimyksiä tulee vastustaa "hintaan mihin hyvänsä" (Kenneth Myntti 8.4.2008).
Ministeriö on saatu uskomaan esitetyn ratkaisun palvelevan alueen ruotsinkielistä väestöä. Taustalla on RKP:n käsitys, jonka mukaan Pohjanmaan KO on viivytystaistelun "viimeinen linnake", joka estäisi ruotsinkielisen Pohjanmaan hajoamisen.
Joukkojen eturintamassa ovat puuhanneet RKP:n kansanedustat A-M. Henriksson ja Ulla-Maj Wideroos. Heidän osallistumisensa asian valmisteluun on tuomassa voiton taistelussa. Sotaa Pohjanmaan säilymiseksi ruotsinkielisenä tuskin hekään olettavat näin voittavansa. Kyse on RKP:n nykyjohdon sinänsä ymmärrettävästä strategiasta ruotsinkielen aseman turvaamiseksi alueella.
Hinta, jonka RKP on valmis maksamaan, muodostuu ensinnäkin Pietarsaaren sivukanslian lakkauttamisesta ja sen henkilökunnan siirtämisestä Vaasaan ja ongelmista työmatkojen pitenemisen vuoksi. Ei liene reilua Kruunupyyn eikä Pietarsaaren asukkaille se, että lähin kanslia, jossa asioitaan hoitaisi, on Vaasassa. Lisäksi Kokkolan 6 000 ruotsinkielistä jäävät edelleen ilman ruotsinkielistä tuomaria. Kovin hinta on kuitenkin oikeusturvan vaarantuminen tuomarien rekrytointiongelmien vuoksi.
Ruotsinkielisten tuomarinvirkojen täyttäminen on koko Suomessa kuten myös Mustasaaren KO:ssa ollut jo vuosikymmenet vaikeaa. Kokkolaan ei ole saatu vuosikymmeniin ruotsinkielistä tuomaria. Ruotsinkielisiä hakijoita avoimiin virkoihin on aina ollut vähän, yleensä yksi, jos sitäkään, eikä hakijoilla ole ollut juuri lainkaan tuomioistuinkokemusta. Ruotsinkielisten juristien koulutusta on lisättävä, mutta sekään ei ole tae heidän antautumisestaan tuomarin uralle, koska heille on jo nyt lisääntyvästi kysyntää liike-elämän palveluksessa.
Ministeri Braxin ilmoitus siitä, että esitys on ollut puhtaasti kielipoliittinen, ei anna hyvää kuvaa oikeusturvaan liittyvien seikkojen huomioon ottamisesta päätöstä tehtäessä.
Kielipolitiikalle ratkaisevan merkityksen antaminen on hämmästyttävää myös siksi, että lukuisat, äidinkieleltään ruotsinkieliset tuomarit ovat suhteellisen yksimielisesti ja laajasti vastustaneet ministeriön esitystä. Kuvaavaa on, että ministeriön edustaja ilmaisi kunnille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa yllätyksensä siitä, että asia on saanut näin voimakasta vastustusta Vaasassa ja Kyrönmaan kunnissa. Niitä ei ollut edes katsottu tarpeelliseksi kuulla asiassa.
Ministeriön kaavaileman kielitaitovaatimuksia koskevan lain läpimenosta eduskunnassa ei ole mitään takeita, koska hallituspuolueidenkin kansanedustajat ovat jyrkästi vastustaneet esitystä. Ilman ko. "poikkeuslakia" koko ajateltu rakennelma sortuu.
Miten Vaasan KO:een kuuluvat, muualta kuin sen varsinaiselta alueelta tulevat asiaryhmät ja sitä mukaa niistä kertyvä noin 500 000 asukaan väestöpohja vaikuttavat kielijakauman määräytymiseen?
Valmistelussa tapahtunut selvä virhe, jossa Vaasaa sekä Kyrönmaan kuntia ei ole kuultu ennen esityksen tekemistä, saattaa tulla oikeudellisen harkinnan kohteeksi mahdollisissa valitus-/kanteluasteissa.
Ministeriön esitys on monelta osin niin täynnä ongelmia, joita ei joko ole ajateltu tai niiden vaikutusta ei ole osattu arvioida, että asia tulisi kiireimmiten ottaa ministeriön ja ministerityöryhmän uuteen valmisteluun. Sitä edellyttävät joka tapauksessa ministeriön nyt pyytämät lausunnot Vaasalta ja Kyrönmaan kunnilta.
Käräjäoikeuksien yhdistämistä koskevasta asioiden hoidosta ja perusteluista on hakematta jäänyt sellainen kuva, että RKP on onnistunut viemään ministeriötä kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=319792
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=333188
kolonialistien tyyliin: mitä väliä suomalaisten oikeusturvasta?
----------Rkp hävisi äänestyksessä Vaasassa 3.6.08 ------------------------------------
Vasabladet:
"Vaasa haluaa käräjäoikeuden ilman Pietarsaarta.
Vaasan kaupunginhallitus haluaa, että Vaasan ja Mustasaaren käräjäoikeudet yhdistetään. Ilman Pietarsaaren käräjäoikeuden aluetta, kuten oikeusministeriö on ehdottanut. Sen sijaan Vaasa haluaa, että Pietarsaari ja Kokkola muodostavat oman käräjäoikeuden. Vaasan kaupunki haluaa siis, että oikeusministeriö tekee uuden ehdotuksen käräjäoikeusuudistuksesta Pohjanmaan osalta.
Näin siis päätettiin Vaasan kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 2.6.
Kaupunginjohtaja Markku Lumion ennen kokousta esittämässä ehdotuksessa Vaasa olisi voinut hyväksyä molemmat ehdotukset, mutta kaupunginhallituksen jäsen Hannu Katajamäki (vihreä) halusi sitävastoin, että tulisi kaksi tasavahvaa käräjäoikeutta Pohjanmaalle: yksi Kokkolaan ja yksi Vaasaan. Ja tämä Katajamäen ehdotus voitti luvuin 8-3.
Katajamäken ehdotuksen puolesta äänestivät Harri Moisio (vas), Raimo Rauhala (sdp), Aino Siltanen (pro vaasa), Kalervo Laaksoharju (krist.), Heikki Kouhi (kok), Hellevi Lohva (kok) och Marjatta Vehkaoja (sdp).
RKP:n edustajat kaupunginhallituksessa äänestivät Katajamäen ehdotusta vastaan. Ehdotusta, joka siis johtaa siihen, että molemmat käräjäoikeudet ovat enemmistökieleltään suomenkielisiä, eivätkä siihen, että Vaasan suuri käräjäoikeus olisi ruotsinkielisenemmistöinen.
Katajamäen mukaan ruotsinkielinen palvelu turvattaisiin kielivaatimuksilla osalle tuomareista ja henkilökunnasta.
-Alueesta tulee liian suuri, jos Pietarsaari kuuluisi Vaasaan. Sitäpaitsi Pietarsaaren ja Kokkolan välillä on luonnollinen yhteys. Tämä jako vastaisi muös uutta poliisipiirijakoa.Tuomarit ovat myös ilmaisseet toivomuksensa tällaisesta jaosta, jossa Kokkola ja Pietarsaari laitetaan yhteen, sanoo Katajamäki.
Seuraavaksi kaupungin päätöksestä laitetaan tieto oikeusministeriölle. Lopullisen päätöksen käräjäoikeusjaosta tekee hallitus.
-En usko, että oikeusministeriö voi olla huomioimatta Vaasan kaupunginhallituksen kantaa, koska Vaasa on suuri kaupunki pohjanmaalla, sanoo Katajamäki."
----
Historiaa meille, jotka emme ole seuranneet Pohjanmaan pakkoruotsitusta Braxin yritysmalliin
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=39522
Pohjalainen
"Käräjäoikeusuudistus uuteen harkintaan Puheenvuoro
Julkaistu 03.05.2008 klo 00:01
Tuomioistuintuomarit ovat yksimielisesti ja -selitteisesti tyrmänneet esityksen, jossa Vaasan ja Mustasaaren käräjäoikeudet yhdistettäisiin ja Kokkolan KO jatkaisi itsenäisenä 70 000 asukkaan käräjäoikeutena.
Esitys sisältää useita vakavia puutteita, ja se on lisäksi käräjäoikeusuudistuksen päämäärien vastainen.
Korkeimman oikeuden presidenttiä myöten on vakuuteltu, ettei avain kielellisten oikeuksien turvaamiseen ole ruotsinkielisten käräjäoikeuksien säilyttäminen vaan se, että tuomioistuimiin saadaan riittävästi sekä korkeat kieli- ja ammattitaidon vaatimukset täyttäviä tuomareita.
Koska suomenkielellä ratkaistavia asioita olisi 80-90 prosenttia, on ministeriön aikomus säädättää laki, joka mahdollistaisi tarvittavien poikkeusten tekemisen suomenkielisten tuomareiden kielitaitovaatimuksiin, jolloin KO:een tulisi tietty määrä sekä suomen- että ruotsinkielisiä tuomarinvirkoja.
Miksi sitten kaikki tämä vaivannäkö, kun paljon parempiakin vaihtoehtoja olisi olemassa?
Kun poliisin ruotsinkieliset yksiköt jäivät RKP:n vaatimuksista huolimatta syntymättä, on käräjäoikeusuudistus joutunut maksumiehen asemaan. Vasabladetin pääkirjoituksissa on todettu "RKP:n pitäneen oikeutetusti itsepäisesti kiinni vaatimuksestaan saada ainakin yhteen uusista käräjäoikeuksista ruotsinkielinen enemmistö" ja että ruotsinkielisen Pohjanmaan hajottamispyrkimyksiä tulee vastustaa "hintaan mihin hyvänsä" (Kenneth Myntti 8.4.2008).
Ministeriö on saatu uskomaan esitetyn ratkaisun palvelevan alueen ruotsinkielistä väestöä. Taustalla on RKP:n käsitys, jonka mukaan Pohjanmaan KO on viivytystaistelun "viimeinen linnake", joka estäisi ruotsinkielisen Pohjanmaan hajoamisen.
Joukkojen eturintamassa ovat puuhanneet RKP:n kansanedustat A-M. Henriksson ja Ulla-Maj Wideroos. Heidän osallistumisensa asian valmisteluun on tuomassa voiton taistelussa. Sotaa Pohjanmaan säilymiseksi ruotsinkielisenä tuskin hekään olettavat näin voittavansa. Kyse on RKP:n nykyjohdon sinänsä ymmärrettävästä strategiasta ruotsinkielen aseman turvaamiseksi alueella.
Hinta, jonka RKP on valmis maksamaan, muodostuu ensinnäkin Pietarsaaren sivukanslian lakkauttamisesta ja sen henkilökunnan siirtämisestä Vaasaan ja ongelmista työmatkojen pitenemisen vuoksi. Ei liene reilua Kruunupyyn eikä Pietarsaaren asukkaille se, että lähin kanslia, jossa asioitaan hoitaisi, on Vaasassa. Lisäksi Kokkolan 6 000 ruotsinkielistä jäävät edelleen ilman ruotsinkielistä tuomaria. Kovin hinta on kuitenkin oikeusturvan vaarantuminen tuomarien rekrytointiongelmien vuoksi.
Ruotsinkielisten tuomarinvirkojen täyttäminen on koko Suomessa kuten myös Mustasaaren KO:ssa ollut jo vuosikymmenet vaikeaa. Kokkolaan ei ole saatu vuosikymmeniin ruotsinkielistä tuomaria. Ruotsinkielisiä hakijoita avoimiin virkoihin on aina ollut vähän, yleensä yksi, jos sitäkään, eikä hakijoilla ole ollut juuri lainkaan tuomioistuinkokemusta. Ruotsinkielisten juristien koulutusta on lisättävä, mutta sekään ei ole tae heidän antautumisestaan tuomarin uralle, koska heille on jo nyt lisääntyvästi kysyntää liike-elämän palveluksessa.
Ministeri Braxin ilmoitus siitä, että esitys on ollut puhtaasti kielipoliittinen, ei anna hyvää kuvaa oikeusturvaan liittyvien seikkojen huomioon ottamisesta päätöstä tehtäessä.
Kielipolitiikalle ratkaisevan merkityksen antaminen on hämmästyttävää myös siksi, että lukuisat, äidinkieleltään ruotsinkieliset tuomarit ovat suhteellisen yksimielisesti ja laajasti vastustaneet ministeriön esitystä. Kuvaavaa on, että ministeriön edustaja ilmaisi kunnille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa yllätyksensä siitä, että asia on saanut näin voimakasta vastustusta Vaasassa ja Kyrönmaan kunnissa. Niitä ei ollut edes katsottu tarpeelliseksi kuulla asiassa.
Ministeriön kaavaileman kielitaitovaatimuksia koskevan lain läpimenosta eduskunnassa ei ole mitään takeita, koska hallituspuolueidenkin kansanedustajat ovat jyrkästi vastustaneet esitystä. Ilman ko. "poikkeuslakia" koko ajateltu rakennelma sortuu.
Miten Vaasan KO:een kuuluvat, muualta kuin sen varsinaiselta alueelta tulevat asiaryhmät ja sitä mukaa niistä kertyvä noin 500 000 asukaan väestöpohja vaikuttavat kielijakauman määräytymiseen?
Valmistelussa tapahtunut selvä virhe, jossa Vaasaa sekä Kyrönmaan kuntia ei ole kuultu ennen esityksen tekemistä, saattaa tulla oikeudellisen harkinnan kohteeksi mahdollisissa valitus-/kanteluasteissa.
Ministeriön esitys on monelta osin niin täynnä ongelmia, joita ei joko ole ajateltu tai niiden vaikutusta ei ole osattu arvioida, että asia tulisi kiireimmiten ottaa ministeriön ja ministerityöryhmän uuteen valmisteluun. Sitä edellyttävät joka tapauksessa ministeriön nyt pyytämät lausunnot Vaasalta ja Kyrönmaan kunnilta.
Käräjäoikeuksien yhdistämistä koskevasta asioiden hoidosta ja perusteluista on hakematta jäänyt sellainen kuva, että RKP on onnistunut viemään ministeriötä kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa.
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=319792
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=333188
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pakkoruotsiväitteet on naurettavia.
Tilannetta selkeyttääkseni esitän, että suomessa olisi vastedes vain 1 virallinen kieli, ja se olisi sitten tietysti ruotsi.
Perusteena se, että suomen kieli kuulostaa useista ulkomaalaisista kuulemma sammakon kurnutukselta.
Tämän suuren häpeän takia alkakaamme kaikki vähitellen ruotsinkielen ystäviksi, ja puhukaamme tuota indoeurooppalaista, germaanista kieltä, jonka osaaminen helpottaa mm saksan opiskelua.