Hei kaikki,
Ajattelin täältä kysyä, onko kellään muulla ollut masennuslääkitystä raskauden aikana?
Itsellä tilanne sellainen, että aloitin lääkityksen reilu kk sitten, yli vuoden kestäneen rankan masennuksen vuoksi..
Masennus alkoi pojan synnytyken jälkeen ja paheni niin, etten enää pärjännyt/jaksanut ilman lääkitystä.
Nyt olo on tasaisempi ja huomattavasti parempi ja jaksan taas. Mutta samalla iski se vauvakuume ... :0
vähän vain kyllä arveluttaa, että jos lääkitys täytyy sitten lopettaa, tai viimeistään ennen imetystä?
Onkohan kellään omakohtaisia kokemuksia, tai neuvoja? Kannattaisiko minun sittenkin vielä odottaa..?
Ajattelin täältä kysyä, onko kellään muulla ollut masennuslääkitystä raskauden aikana?
Itsellä tilanne sellainen, että aloitin lääkityksen reilu kk sitten, yli vuoden kestäneen rankan masennuksen vuoksi..
Masennus alkoi pojan synnytyken jälkeen ja paheni niin, etten enää pärjännyt/jaksanut ilman lääkitystä.
Nyt olo on tasaisempi ja huomattavasti parempi ja jaksan taas. Mutta samalla iski se vauvakuume ... :0
vähän vain kyllä arveluttaa, että jos lääkitys täytyy sitten lopettaa, tai viimeistään ennen imetystä?
Onkohan kellään omakohtaisia kokemuksia, tai neuvoja? Kannattaisiko minun sittenkin vielä odottaa..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja lääkkeet ehtisivät tarpeeksi vaikuttaa. Mä aloitin mielialalääkkeiden käytön, kun toinen lapsi oli 8 kk. Imetin häntä 2-vuotiaaksi saakka. Kun aloin odottaa kolmatta, sovimme lääkärin kanssa, että olen ihan alkuraskauden pari kk ilman lääkkeitä, sitten aloitan taas. Kuukautta ennen laskettua aikaa lääkitys taas lopetettiin. Aloitin sitten kun en enää jaksanut sinnitellä, lapsi oli silloin 4 kk. Ja imetin reilut 3 vuotta;-). Lääkäreillä on hiukan erilaisia mielipiteitä siitä, voiko lääkkeitä raskausaikana käyttää. Yleensä voi kai sanoa, että vanhimpia ja tutkituimpia lääkkeitä voi käyttää, ja ainahan on arvioitava tilanne: entä jos äiti lopettaa lääkityksen, mitä sitten tapahtuu?? Tunnen netin kautta äitejä, joilla lääkitys on todettu tarpeelliseksi myös raskausaikana, ja terveitä ja iloisia ovat olleet heidänkin vauvansa..
En nyt muista oliko mun lääke silloin fluoksetiinia eli Seromex tai vastaava. Nykyään se on Efexor.
Söin 2kk lääkkeitä ku tulin taas raskaaks, esikoinen 9kk ja lopetin lääkkeet ja voi jeesus minkä masennuksen taas pukkas päälle, pakko se varmaa on hakee lääkkeet että ees jotenki jaksaa.
käytin kahta masennuslääkettä kun tulin raskaaksi, työterveyshuollon psykiatri käski lopettamaan toisen heti ja toisen kahden viikon päästä. kahden kuukauden kuluttua olin taas masennuksen kourissa ja neuvolalääkäri pisti minut psykiatrian polille erikoislääkärille, joka määräsi aloitettavaksi toisen aikaisemmin käyttämistäni lääkkeistä ja on täysin turvallinen lapselle! nyt olen rv 36 ja tyttö voi masussa mainiosti ja minäkin olen jo muutaman kuukauden tuntenut elämän hymyilevän. turvallisia lääkkeitä löytyy kyllä, mutta kaikkiin ammatti-ihmisiin ei näköjään voi luottaa...
ajan cipralex 10 mg ja nyt on ihan terve 2.5kk tyttö ja syön lääkettä edelleen! pitäähän äidin voida hyvin että vauva voi hyvin!!:)
Heippa :)
Itse kaytan Cipralex 10mg. Nyt yritetaan tulla raskaaksi ja aion kylla syoda laakkeita koko raskauden ajan. olen puhunut psykiatrin kanssa. On paa-asia, etta aiti voi hyvin, koska sairaana ja surullisena han on uhka itselleen seka lapsellensa.
Kaikkea hyvaa !!
mutta lääkäri kehoitti lopettamaan sen viimeistään 3kk ennen laskettua aikaa, lääkitys saattaa kuulemma tehdä vauvan itkuiseksi jne kun saa vieroitusoireita syntymän jälkeen.. puoli vuotta lääkettä söin ja vaikuttivat kyllä hyvin, olo koheni huomattavasti! Päätin kuitenkin lopettaa, kun lääkäri kerran niin sanoi, ja olo oli ihan kamala monta viikkoa, en tainnut muuta tehdä kuin itkeä, vaikka lopetinkin lääkkeet hitaasti asteittain annostusta pienentämällä. Nyt olo tasoittunut, mutta masentaa ja mikään ei innosta ja itsetunto taas olematon. Itse kuitenkaan en uskaltanut ottaa sitä riskiä, jos lääkkeet juuri minun vauvaani olisivat vaikuttaneet, joten sinnittelen eteenpäin ja aloitan lääkityksen sitten ehkä joskus taas jos tarvis, mutta toivon kuitenkin ihmettä, että jospa masennus katoaakin synnytyksen jälkeen =) Masennuksestakaan kun ei koskaan tiedä, se tulee yhtäkkiä ja ehkä myös lähtee yhtäkkiä, hope so!
Kaipa tämäkin asia on hieman rinnastettavissa esim tupakointiin, jotkut lopettavat, jotkut ei, joillakin tupakoivilla lapsi on terve joillakin ei, mutta varmuutta siitäkään ei taida olla, johtuuko tupakoinnista, sillä onhan joillakin tupakoimattomilla äideilläkin astmaa sairastava lapsi.. Mielestäni jokainen osaa ja saa päättää asian parhaalla katsomallansa tavalla.
Söin Cipramilia koko raskausajan, kun odotin esikoistani! Nyt tämä rakas esikoiseni on 7-vuotias kohta ekaluokkalainen ja on ollut aivan ihana ja taitava kaikin puolin pienestä pitäen, terve ja normaali ihana poika