Minä olisin valmis antamaan lapseni pois jos en kykenisi itse huolehtimaan hänestä..se on mielestäni suurinta epäitsekkyyttä mitä tiedän.
Pidän lapsilleni kovan kurin, mikä on myös mielestäni epäitsekästä..koska olisi niiin paljon helpompaa antaa lasten vain olla ja rällätä.
Annan lasten nähdä isäänsä vaikka vihaan häntä.
Ostan vain vaatteita mitkä ovat mukavia lasten päällä tai mistä he itse pitävät, vaikka materialistina joskus tekisi mieli ostaa omaa silmää miellyttäviä kuteita.
Lopetin tupakoinnin heti ensimmäisen lapsen saatuaan alkunsa, vaikka olin polttanut 10vuotta.
Pidän lapsilleni kovan kurin, mikä on myös mielestäni epäitsekästä..koska olisi niiin paljon helpompaa antaa lasten vain olla ja rällätä.
Annan lasten nähdä isäänsä vaikka vihaan häntä.
Ostan vain vaatteita mitkä ovat mukavia lasten päällä tai mistä he itse pitävät, vaikka materialistina joskus tekisi mieli ostaa omaa silmää miellyttäviä kuteita.
Lopetin tupakoinnin heti ensimmäisen lapsen saatuaan alkunsa, vaikka olin polttanut 10vuotta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jotenkin haasu tää aloitukses...epäitsekkyyttä on monelaista, vanhemmuudenkin edessä.Voihan lapsesta luopuminen olla puhtaasti itsekästäkin, eiks vaan, mietippä sitä.
- Jos et kykenisi huolehtimaan lapsestasi, se otettaisiin sinulta huostaan vaikka pakolla.
- Eivätkö lapsesi tee mitään muuta kuin "rällää" muuten kuin kovan kurin voimalla?
- Pitäisikö sinun tunteittesi määrätä lastesi ja heidän isänsä tapaamiset? Tuo alkaa olla itsekkäintä, mitä olen kuullut.
- Kumpi on tärkeämpää, se, että lasten vaatteet tunuvat hyvältä heidän päällään vain näyttävät hyvältä sinun silmääsi? Kaikkea mieleesi juolahtaakin. Ja kuinka ne ovatkin toistensa vastakohtia?
- Tupakoinnin lopettamisesta on sinulle itsellesi suurin hyöty. Olisit kiitollinen lapsellesi, joka antoi sinulle voimia lopettaa moisen äärettömän vastenmielisen, epäterveellisen ja kalliiksi tulevan tavan.
Olisiko epäitsekästä olla huolehtimatta lapsestasi? Vai se, että ettet antaisi hänelle mahdollisuutta osallistua keskinäisen suhteenne luomiseen vaan dumppaisit pois kun et "itse enää kykenisi"?
Mitä tarkoitat kovalla kurilla? Eikö se voi olla myös itsekästä, koska se on helpompaa kuin perustella, ohjata ja opettaa sekä kasvattaa lapsi ymmärtämään itse?
Onko mielestäsi epäitsekästä "antaa" lapsille näiden eprusoikeudet kuten kummankin vanhemman tapaaminen?
Onko epäitsekästä keskittyä vain vaatteiden mukavuuteen ja riistää lapsilta mahdollisuus esteettisen silmän kehittymiseen?
Ja niin edelleen.
Jotenkin tästä tuli hyvin outo olo.
Oletko ajatellut että marttyyriäiti on kovin raskas taakka lapselle?
Olen äiti, se jo sanelee sen että lapset tulevat ensin. Mutta ei, en katso olevani epäitsekäs äiti, vaan hyvin itsekäs. Minulla on omakin elämä, lapset eivät ole koko maailmani. Tarvitsen myös tyydytystä itselleni, palkitsevaa tekemistä ja riittävästi unta, vaikka lapset olisivatkin etusijalla.
Mitä nyt kukin pitää itsekkyytenä tai epäitsekkyytenä, minusta esimerkiksi lasten isän tapaamiset riippumatta äidin tunteista isää kohtaan ovat lapsen ja isän automaattinen oikeus eikä ole mitenkään erityisen "jaloa" sallia niitä.
Noh. Minä olen hyvin itsekäs äiti. Haluan sen kahvikupilliseni aamulla ja keitän sen vaikka lapsi tahtoisi että katsoisin aamupiirrettyjä hänen kanssaan.
***
Ja sen kahvikupillisen kera ptää olla sanomalehti, ehdottomasti! Päivän paras hetki on, kun muksut vielä nukkuvat, ja saan itse istua keittiössä lehden ja kahvimukin kanssa.
Meillä se hetki koittaa iltaisin, naperot nukkumassa ja äidille viinilasi ja hömppäsarja. Jaksaa taas seuraavan päivän...
Heräävät mokomat meillä niin aikaisin ettei rauhaisaan aamuhetkeen ole tilaisuutta kuin harjoittamalla silkkaa itsekkyyttä :D jaistumalla persiilleen sen kahvikupin ajaksi vaikka kuinka kitisevät. Aiai että minä ootan syksyä kun ne menevät molemmat tarhaan... vähänkö minun aamuista tulee ihania!!
***
Kuka lapsesi sinne tarhaan vie, sinä vai joku muu? Juotko kupillisesi sen jälkeen vai sitä ennen?
Niin etten vaan huono ja laiska äiti pääsisi olemaan :D molemmat lapset menevät kuntoutuksen vuoksi, neurologisesti poikkeavia kumpikin ja päiväkodin erityisryhmä on ensisijaisen tärkeä kuntoutusmuoto. Teen lisäksi viikonpäivisin töitä kotona joten kyllä, minä ne sinne vien, sitten palaan kotiin viettämääm ihanan aamuhetkeni ennen työnteon aloittamista.
Eikö korpeakin? Meinasit jo päästä laiskuudesta ja yhteiskunnan hyväksikäytöstä haukkumaan?
***
Mistä sinä muuten revit ajan netissä roikkumiseen? Olen pistänyt merkille että olet aikas aktiivinen täällä päin..
Taitaa olla se "työ" tänne kirjottelua..
Ettei sittenkin sulla omatunto tai jokin sellainen kolkuta, kun heti olet puolustelukannalla! Minähän vaan kysyin, ihan ilman sarvia ja hampaita, kun olen itsekin ollut samassa tilanteessa - silloin, kun työttömänkin lapset vielä saivat tarhapaikan ilman tarveharkintaa. Miksi arvostelisin sinua, tuntematonta ihmistä, asiasta joka selitettynä on ihan ok.? Minua yhtään korpea teidän tilanteessanne mikään, olen onnellinen, että omat lapseni ovat terveitä! Mene nyt juomaan se kahvikupillisesi ja hengitä syvään, ennen kuin vastaat tähän kirjoitukseen mitään.
"omaa aikaa", aina minuutti kaksi kerrallaan. Olen maninnutkin, et ole ensimmäinen utelias meinaan, että sosiaalinen elämäni tuppaa olemaan netissä. ystävät ovat muuttaneet kauas, minä useampaan otteeseen, ja yhteydenpito on helpointa netitse. Monta ikkunaa auki yhtä aikaa ja tämä sosiaalinen verkosto tässä yhtenä :D
Kone kun on koko päivän auki kuitenkin, hyppään tässä aina kun on hetkinen. Kun lapset nukkuvat, tai kuten nyt kun isompi on tarhassa ja nuorimmainen rakentaa tuossa junarataa (tehdään junaääniä yhdessä ja lauletaan Tuomas-veturia :D), kun ruoka on hellalla ja lapset katsovat piirrettyään... aina sitä pari minuuttia kerrallaan löytyy. En minä tässä jatkuvalla syötöllä sentään istu :D
***
Ei voi kahvia nyt juoda kun rautalääke on vasta otettu, mutta jes.
Ensioletus vain palstalla on että ensimmäiseksi tulee syytös. Mikäs äiti se sellainen on joka vie lapset tarhaan ja palaa kotiin??
"Miksi arvostelisin sinua, tuntematonta ihmistä, asiasta joka selitettynä on ihan ok.?"
Turhan moni täällä haluaa juuri sitä, arvostella toista jotta oma kruunu kirkastuisi. Anteeksipyyntöni, oletin automaattisesti sinun olleen samalla asialla.
***
Kun se ei oikein tosta selvinnyt?
teen kodin ulkopuolella harvoja vuoroja (kuten tänä iltana) mutten halua tarkentaa, en tahdo palstamielipiteitä duuniin :D, kotityöni on oma yritykseni joka käsittää taidekäsityöt ja koruja. Ei voi sanoa että hopean juottaminen on hirveän turvallista puuhaa kahden taaperon kirmatessa kintuissa, vai mitä tuumitte?
***
Niin no listaan nyt voisi lisätä vaikka millä mitalla tekstiä.. tuossa äskösessä ny oli vaan murto osa..
Kuten esim. että tekisin mitä vain lasteni takia, kuten tappaisin.
Hankin itselleni ammatin että lapsillani olisi turvattu tulevaisuus.
Muutin paremmalle seudulle ihan vain lasteni takia, itseäni ajattelematta.
Lopetin itselleni tärkeän ihmissuhteen ihan vain lasteni takia.
Laitoin lapset tarhaan että oppisivat sosiaalisia taitoja, vaikka jos itsekkäästi olisin ajatellut, olisin pitänyt heidät kotona.
Itseasiassa olen muuttunut todella epäitsekkääsksi, itsenäisestä ihmisestä jonka on tarvinnut ajatella vain itseään. Mutta lapseni ovat ehdottomasti sen arvoisia että olin ja olen jatkossakin valmis luopumaan kaikesta.
hyvin kuvitella miten joskus myöhemmin syyllistät lapsia sillä että sinä olet luopunut kaikesta heidän takiaan... kuten joku jo sanoi marttyyriäiti on lapselle huono juttu varsinkin vartuttuaan.
Mun mielestä ei ole itsekästä pitää itsellään joitakin juttuja, lapsi tulee tietysti ensin mutta äidistäkin pitää huolehtia ja kunnolla että jaksaa.
Olisi kiva tietää mikä viestisi tarkoitus on? Yrität todistella omaa erinomaisuuttasi? Kenelle?
"Hankin itselleni ammatin että lapsillani olisi turvattu tulevaisuus."
Että niinku HÄH...? Ajattelitko elättää niitä lapsiasi loppuikäsi, vai. Epäitsekkäämpää olisi (ainakin sanoa), jos tahtoisit turvata lastesi tulevaisuuden esim. kannustamalla heidän opintojaan ja erityistaitojaan, että pääsisivät ihan itse elämässä eteenpäin ja mieluummin alalla, josta itse tykkäävät. Tai turvaisit heidän tulevaisuuttaan mm. kierrättämällä ja välttämällä turhaa kulutusta, huolehtimalla omalla kohdallasi maapallon tulevaisuudesta, lähimmäisistäsi ja yhteisten asioiden hoidosta jne. Lista on lähes yhtä loputon kuin tuo, jonka aloitit.
silloin pääsee itse helpommalla. Meilläpäin äidit käyvät lapsen kanssa kerhoissa ja hiekkalaatikolla ja se on normaalia. Onneksi täällä ei ole tapaa laittaa lapset tarhaan ja kuvitella olevansa epäitsekäs :-))
Minä olen äiti ja lapselleni paras mahdollinen. Minä olen myös nainen jolla on elämässä muutakin kuin lapsi. Lapsen etu vaikuttaa kaikkiin suuriin päätöksiin, mutta en esimerkiksi muuttaisi seudulle, josta en itse pitäisi vaikka alue olisi kuinka "lapsiystävällinen". Jotta jaksan paremmin olla hyvä äiti, minun on ajateltava myös itseäni.
Noi sun viestit ovat jotenkin outoja. Onko sulla jonkisortin vaihe jossa yrität todistaa itsellesi tai muille jotain? Mulle tuli vaan mieleen että kuulostat sekopäältä, ihan oikeasti, ja sori vaan. Mä en ollenkaan tajua pointtisi että ihmiset pitäisi alkaa todistaa täällä kuinka epäitsekkäitä ovat. Mulle tuli mieleen että luultavasti kärsit erosta vieläkin ja siitä muodostunut huono itsetunto.
Minä abortoin neljännen lapseni ihan vain lasteni takia! Jos joku niin se oli epäitsekästä! En asiasta vielä lapsille puhunut, ovat niin pieniä, mutta isoksi kasvettuaan aion kertoa mitä uhrasin heidän takiaan! Neljänteen lapseen ei olisi todellakaan ollut varaa ja huoneitakin olisi ollut liian vähän. Lapsilleni on ehdottomasti parempi näin! Päätös oli tietenkin rankka, mutta lasteni kannalta paras mahdollinen!
Vierität lastesi niskoille sen, että tapoit heidän sisaruksensa...
Pidä vaan omana tietonasi ja ole epäitsekäs.
mökissä, jossa oli keittiö ja kammari, vajaat 40 neliötä. Vesi tuli ja meni ämpäripelillä, huusi oli metsänreunassa, samoin maakuoppasauna.
Meitä tuli neljä, viides meni kesken, mitä äiti suri kuolemaansa asti.
Meistä kaikista neljästä kasvoi hyvinkoulutetuttuja menestyjiä, samoin kaikkien meidän lapsista. Olemme ylläpitäneet hyvinvointivaltiotamme verorahoillamme jo kymmenet vuodet ja pidämme edelleen. Sinun aborttisikin kuluihin olemme osaltamme osallistuneet.
Elämä maistuu yhä makealta. Elämälle kiitos ja äidillemme, joka ei abortoinut meistä yhtäkään!
Pyydän: älä sälytä lapsillesi sellaista taakkaa, että he ovat syyllisiä pikkusisaruksensa eliminointiin. He kaikki ovat syyttömiä.
typerä sellainen kylläkin. Tappamisessa ei ole mitää n vitsikästä.
Mielestäni olet lähinnä käytännöllinen ja järkevä ihan niin kuin suurin osa meistä äideistä. En tiedä miten määrittelet epäitsekkyyden, tarkoitatko ettet ajattele itseäsi tai omaa hyvinvointiasi. Yleensä äitikin voi hyvin kun lapset voivat hyvin eli kun äiti ajattelee lasten parasta, hän hyötyy myös itse.
Mielestäni kun äiti ajattelee lastensa parasta hän on itsekäs. Kaikkihan äidit ajattelevat "meidän lapset ovat ihaninpia, kauneinpia, älykkäinpiä" jne.. ja se on ihan tervettä itsekkyyttä.. kuten myös se että haluaa kaikessa pitää lastensa puolia. Minun mielestäni jotain on pielessä jos äiti ei laske lapsiaan itsekkyyskenttänsä sisäpuolelle vaan pitää heitä täysin itsestään erillisinä.. tyyliin lähtee juhlimaan ajattelematta ollenkaan että "voi mitenhän ne lapset siellä jakselee, voi kun on ikävä tm" ..se ny vaan kuuluu äitiyteen ja minun mielestäni on todella itsekästä väittää sitä epäitsekkyydeksi, koska se on just sitä tervettä itsekkyyttä.