Vanhasta hajosi maston tyvestä lasikuituinen harjanne/kisko. Painui alas, mutta sivuttaistuki on edelleen hyvä. Laiskana keksin yksinkertaisen korjauksen, kouru pursutetaan täyteen jotain kovaa mönjää.
Eli tarvitsisin siis jotain lasikuituun tarttuvaa ainetta, joka on pursotettavissa pienestä reiästä koteloon. Kovettuu, ja kestää painetta ja suolavettä. Ei saisi kovastikaan laajeta eikä kutistua kuivuessaan. Jos vielä saisin tuotemerkin niin hyvä olisi.
Kiitos!
Eli tarvitsisin siis jotain lasikuituun tarttuvaa ainetta, joka on pursotettavissa pienestä reiästä koteloon. Kovettuu, ja kestää painetta ja suolavettä. Ei saisi kovastikaan laajeta eikä kutistua kuivuessaan. Jos vielä saisin tuotemerkin niin hyvä olisi.
Kiitos!
Vastaukset 14
Vanhimmat
hartsipurua. Eli sotket hartsin sekaan hienoa sahanjauhoa, sotket sellaiset kitin siitä. Paksuuden voit itse määritellä. Pieneen rakoon saattaisi onnistua vaikka jollain kotitalous pursottimella, tai laitat sen mönjän käytettyyn tiivistemassa puteliin ja pursotat rakoon. ???
Nämä oli vaan jotain ehdotuksia, kun ei tiedä korjattavaa kohtaa paremmin. Hartsipurua voi hioa, porata, ruuvata yms. Jos haluat vielä tiukempaa ainetta, niin sotke hartsia puhallushiekkaan. Hiekkahartsin hiominen, poraaminen ei oikein onnistu --> tylsyy terät
Kiitos vastauksesta.
Miten on tuon purun vedenkestävyyden kanssa? Paikka on sisäpuolella pohjassa, ja siellähän lillii vettä lähes aina.
Netistä katselin Sikadur 52 injektiohartsia notta olisiko passelia.
Aivan käsi en ole mutta lasikuitu, epoksit ja hartsit ovat materiaaleina minulle vielä vieraita.
Eikö sitä ole mahdollista maalata ettei vesi pääse suoraan hartsiin? Jos siinä on sellainen ontelo joka pitää täyttää niin unohda purut sun muut. Pelkkää hartsia kovettajaa sekoitettuna injektioruiskuun ja ruuttaat sen onkalon täyteen ja teippi reijän päälle. Kun hartsi on jämähtänyt otat teipin pois ja laitat tipan maalia reijän päälle ja that`s it!
Juuri näin. Eli jotain riittävän matalan viskositeetin omaavaa kutistumatonta paineen ja veden kestävää lasikuituun tarttuvaa tarvitsen, jota voi ruutata reiästä sisään. Eli ilmeisesti se on hartsi kovetin. Tätä saanee Biltemastakin?
Eihän kyseinen sotku vaadi kuivuakseen ilmaa? Sitähän umpikoteloon ei jää.
Tuohon täyttöön käy aivan tavallinen polyesterihartsi ja kovetin jota saa myös biltemasta. Ei tarvitse happea kovettuakseen ja tippa maalia reijän päälle niin ei ime jatkossa kosteutta itseensä vaikka isäukko jo aikoinaan opettikin, että hyvä tavara on aina kostea?
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=36076.htm&tuote=36076
Täytyy käydä ostoksilla perjantaina, ja hommiin sitten sunnuntaina tai maanantaina. Saa nähdä mitä tulee.
Ota sitten huomioon, että isompi määrä hartsia kuumentuu aika lailla reakoidessaan kovettimen kanssa.
Minkähänlainen epäjatkuvuuskohta kovasta hartsimöykystä tulee paatin pohjaan. Jos rasitukset jakaantuvat eri lailla kuin on suunniteltu, saattaa rakenne murtua.
Kuten edelisessä viestissä todettiin, hartsi ei yksinään ole hyvä idea. Se kun tuppaa halkeamaan, jos sitä ei ole lujitettu millään. Hartsipurusta tulee tiivis kitti, kosteudella ei ole mitään haittaa puun kannalta, se on sidottuna tiukasti hartsin sekaan.
Laitappa vaan pelkkää hartsia --> RAPS ! HALKI!
Hyviä pointteja.
Epäjatkuvuudesta en ole huolissani, nimittäin kyseinen kisko on noin 70cm pitkä ja sen tehtävä on tukea pohjaa siltä osin ja olla lähinnä maston kiinnityskohta muuhun runkoon. (mastoa tukee lisäksi kiinnityskohta 50cm ylempänä ja vantit)
Puupuru on varmaan toteutettavissa, jos ei tee liian paksua tahnaa ettei mene ruutasta läpi, mutta miten toimisivat nämä Bilteman lasikuulat? http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=252130.htm&tuote=252130
Niissä tietysti ei ole kuituja, jotka sitoisivat massaa yhteen, mutta kovin lyhyitä ovat kyllä sahanpurunkin kuidut.
Mietin eilen juuri tuota kuituasiaa, mutta ei tule mitään tarpeeksi ohuita kuituja mieleen. Vai ajaisiko tukan päästä ja käyttäisi sitä? :-)
Aina on parempi jos laittaa lujitetta sekaan, mutta oletin sinun haluavan vain täyttää kiskon. Jos saat sinne sisään mikropallokitin on se toki huomattavasti parempi kuin pelkkä hartsi tai hartsi purumössö.
Kun tuo täytettävä osa on noinikin suuri, on todella olemassa riski täyttömassan ylikuumenemisesta! Jopa siinä määrin, että runko kuumenee rakkuloille tuon paakun alta, jolloin edessä on isompi korjaus.
Sekä polysterihartsi, että epoksisysteemit kuin myös PU-systeemit tuottavat kovetusreaktiossaan voimakkaasti lämpöä. Kun valetaan isoa osaa suljettuun tilaan, syntyy lämpöä runsaasti, joka huonon lämmönjohtumisen seurauksena ei pääse leviämään ympäristöön riittävän nopeasti johtaen hartsin kuumenemiseen -> korkeampi lämpötila taas kiihdyttää kovettumisreaktiota entisestään, mikä johtaa noidankehään.
Jo parisen sataa grammaa epoksihartsia lasipurkissa kuumenee niin voimakkaasti että savuaa voimakkaasti - ja nuo savut eivät ole yhtä mietoja kuin filtterittömästä nortista lähtevät! Lämpötila on myös sitä luokkaa, että riittää hyvin polttamaan veneen runkolaminaatin piloille siltä kohdin!
On pari vaihtoehtoa:
1. tee valu useassa osassa, n. reilun sentin kerros maksimissaan kerrallaan
2. jäähdytä isoa valua voimakkaasti kovettumisen aikana vedellä ; vesi ei imeydy hartsiin ; mutta jos valos on täysin suljetussa tilassa hyvin eristävän materiaalin sisällä , niin jäähdyttäminen ei yksin auta!
3. käytä hyvin hidasta hartsi/kovettajasysteemiä, kysy esim. Kevra Oy:stä sopivaa epoksia hitaalla kovettimella ; jäähdytä hartsi ja kovetin ennen valua n. 10-15 asteiseksi ja valettavaa paikkaa ulkopuoleltaa vedellä.
4. käytä täyteainetta valussa joka johtaa lämpöä ; esim. alumiinipulveria , lasikuulia ( umpinaisia, EI ONTTOJA),
Painavia täyteaineita käytettäessä on hartsiin syytä sekoittaa viskositeettiä kasvattavaa täyteainetta, kuten piituhkaa tai selluloosamikrokuitu-täyteainetta, jotka estävät painavan täyteaineen painumisen valoksen pohjalle.
Itse olen puurakenteita epoksivalulla täyttänyt n. 3-4 cm paksuisena kertavaluna viileässä tilassa, jolloin hartsin lämpötila on silloinkin noussut lähelle sataa astetta. Paksuus tarkoittaa sitä pienintä mittaa valuvolyymin läpi mitattuna.
Juu. Eipä ensikertalainen tällaisia juttuja olisi millään hoksannut.
Taidan kysellä vielä paikallisista liikkeistä esim. tuosta Sikadurista, sen lämpenemisestä ei puhuta mitään ja fysikaalisilta ominaisuuksilta vaikuttaa melko optimaaliselta.
Tavallisia epoksiliimoja olen lennokkirakentelussa käyttänyt, nehän eivät lämpiä, mutta toisaalta ovat taas kohtuullisen arvokkaita tällaisena määränä. Ominaisuudetkin taitaisivat olla kohdallaan.
Kyllä ne lennokkiepoksitkin lämpeävät. Niitä kun ruokaluiskallisen sekoittaa pahvilla niin sekin lämpiää.
Syntyvän lämmön määrä on suorassa suhteessa hartsin määrään. Korkein lämpötila taas riippuu siitä paljonko jäähdyttävää pinta-alaa on suhteessa hartsin määrään - eli iso laakea pinta jossa ohut kalvo päällä, ei havaittavasti lämpeä, mutta paksu "klöntti" kuumenee todella voimakkaasti.
2-k polyuretaanit kuumenevat nekin voimakkaasti; nopeat systeemit saavuttatavat jopa 130-140 asteen lämpötiloja.
Jotkut eriskoishartsisysteemit käyvät kovettuessaan jopa 200 asteen tietämillä, ja ylikin.
Muuten tuohon maston jalkaan olisin suositellut kovaa 2-uretaanivaahtoa, mutta sellaisen annostelu suljettuun tilaan on hyvin haastavaa, vaarana kun on että vaahdon paine repii irti koko kotelon. Jos siihen koteloon voisi päälle tehdä reikiä joista liika vaahto pääsisi pursuamaan pois, tuota riskiä ei olisi. Kova PU vaahto on hyvinkin tukevaa tavaraa, eikä umpisoluisena ime vettäkään turhan paljoa.
Kosteuskovettuvat "sika"-tyyppiset massat ovat siitä huonoja tuossa käytössä että ne kun vaativat sitä vettä kovettuakseen, niin eivät sitten tahdo millään kovettua paksuna klönttinä suljetussa tilassa; pysyy liisterinä kuten tuubissakin.
Kysäisepä vielä SP epoksin hintaa Kevra Oy:stä Vantaalta. Maahantuojana myyvät kohtuuhintaan. Myös kuitulujitteet, hunajakennomateriaalit ym. tuotteet komposiittirakenteisiin löytyvät sieltä.
Noniin. Pistetäänpä piste tälle keskustelulle.
Kotelo ei ollutkaan ontto, vaan sisällä oli jotain ruskeaa, ilmeisesti puuta. Veneen valmistusmaa on Espanja, olisiko ollut korkkia?
Porailin massaa vähemmäksi halkeamien läheltä ja täytin syntyneet kolot polyesterihartsilla, johon sekoitin hamppukuituja. Halkeamiin ruiskutin ensin injektioneulan läpi pelkkää hartsia ja väljempiin kohtiin tuota sekoitetta isommalla 100ml ruiskulla. Mastonkengän kiinnitysruuvia varten laitoin puupalikan ruuvikohdalle hartsiin upotettuna.
Hartsin kuivuttua hioin soveltuvin osin ja peittelin ulkoiset jäljet gelcoatilla, jonka taas hioin vesihiomapaperilla sileäksi. Mastongengän ruuvikiinnityksiä ohuet esireiät ja aikaisempaa pidemmät ruuvit.
Nyt kyseisellä kengällä on 2 purjehdusta takana, toisella myös roikkumista trapetsilla, notta josko tuo kestänee.
Kiitoksia kommenteista! Samalla rohkaistuin korjaamaan myös yhden delaminoituneen kohdan rungosta, sekin on toistaiseksi kestänyt.