Olen 13-vuotias tyttö ja harrastanut ratsastusta 8 vuotta (tapahtumien aikana 5 vuotta)...... Kolme vuotta sitten sain hoitohevosen, ihka-ihanan risteytysponitamman. Kolmoshoitajana en tietenkään kaikkea saanut päättää. Ja yhtenä päivänä tamman ykköshoitaja tuli vain sanomaan minulle, että ovat löytäneet paremman hoitajan tilalleni joten voit lähteä etsimään uutta hoidokkia. Mielestäni olin kuitenkin hoitanut tammaa hyvin, ja saanut tallin omistajaltakin positiivista palautetta. Kerroin asiasta vanhemmilleni ja tallin omistajalle, mutta omistaja sanoi että ykköshoitaja saa päättää asioista ja jos hänen mielestään ei kolmoshoitaja ole työtään kunnolla hoitanut, saa uuden tilalle hankkia. Lähdin tallilta itkun sekaisin tuntein, enkä enää tiedä onko elämälläni tarkoitusta. Olin omistautunut täysin hevosille ja työtä, jota tein oli minulle rakasta. Minun elämäni kärsii nyt ja tulevaisuudessa. En voi mennä tallille enää koskaan, en halua mennä. Mieleeni palautuu aina se sama asia. Rakkaan hoitohevosen menettäminen. Ne ilkeät hoitajat. En koskaan saanut edes tuntea sitä hienoa tunnetta, kuulua tallin porukkaan, olin aina jotenkin ulkopuolinen. Ja taidan olla nyt vielä enemmän. Tästä tapahtumasta jäi minulle epämiellyttäviä muistoja, mutta ehkäpä jonain päivänä, laukkaan omalla hevosella pitkin avaria peltoja, auringon ensisäteiden noustessa taivaalle.
Elämäni tarkoitus
Elämäänsä kyllästynyt.........
11263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
...saa meidat aikuiset hapeamaan jatkuvasti. Kai niilla on liian helppo ja hyva elama kun on varaa valittaa taman kaltaisista "ongelmista".
Elamaansa kyllastynyt...ponin vuoksi?
Afrikassa ihmiset kuolevat nalkaan ja tauteihin ja silti elamanhalu ei katoa. Olisi siis ehka syyta miettia mika elamassa oikeasti on tarkeaa ja mika ei, niin etta aidin pikku lellipentu tajuaisi etta elama jatkuu vaikkei saakkaan kaikkea mita haluaa.
Hyvaa aikuistumista.
Nimim. Puoliverisella kilpaileva
tosta sun viestistä päätellen sä et välitä siitä sun hevosesta pätkän vertaa...mulla on 9wee lv-tamma ja en tiiä mitä tekisin jos sille tapahtuis jotain..mulla oli erittäin vaikea päätös päätettävänä tässä pari vuotta sitten;piti päättää että lopetutanko mä sen hepon vai poistaako eläinlääkäri sen toisen silmän...taran toinen silmä oli tapaturmallisesti puhjennut ja oli minun päätösvallassa että mitä taralle tehdään...ensin mä ajattelin että on parempi armahtaa tara ja lopettaa se.. mutta sitten ajattelin että mitä mulle tapahtuu jos tara kuolee..eläinlääkäri sanoi että onnistumis prosentti on70%..nyt se elää onnellisesti yksisilmäisenä..en ole katunut päivääkään..voisit ajatella että jotkut rakastavat hevosia,toisin kuin sinä...sinä ajattelet vain niitä kilpailuja ja voittoja..se on kova pala kun menettää rakkaan ystävänsä..joillain ihmisillä on tunteet mutta sulla nähtävästi ei!!!!!mä säälin sua ja sun HEVOSTA kun joutuu olemaan tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa..
"...ensin mä ajattelin että on parempi armahtaa tara ja lopettaa se.. mutta sitten ajattelin että mitä mulle tapahtuu jos tara kuolee..."
Hevonen ja sen hyvinvointi ei siis loppujenlopuksi merkinnyt mitaan.
Tarkeinta oli, ettei itse karsi.
Tyypillista.
ajattelin ensiksi että olisi ollut kaikkien kannalta helpointa lopettaa tara...ja kun kuulin että onnistumisprosentti on niin suuri niin päätös oli valmis... ennen kuin sain tietää tämän niin ajattelin attä kestänkö minä itse jos tara kuolee...tulin siihen lopputulokseen että en..jo tässä vaiheessa tiesin että leikkaus on mahdollinen ja uskaltauduin kysymään eläinlääkäriltä mahdollisuuksia...se on rakkautta jos ei kestä rakkaansa menetystä,mutta sinähän et tiedä siitä mitään...vai?eikä se koske vain hevosia,vaan ihmisiä ja muita eläimiä..jonkun mielestä saatan olla itsekäs mutta kyllä minä taran hyvinvointiakin ajattelin.. mielestäni en ollut itsekäs..jos tässä joku on itsekäs niin SINÄ...opettele rakastamaan...
Ne ei siis ollut kunnollisia!!Mäkin sain itteni järkkyy tallilta kun mä oon tallin pienin ja nuorin :( ne sano aina "Hah haa kato nyt toi ei yllä ton hevosen säälle kainalolla ja jne" mua haittas, mä kavin raviradalle ja siellä talleilla ja ravurithan katto mua että "tuu vaan, kyllä sä osaat hoitaa meitä vaikka ollan Lv:teitä" mua ei haitannut joten käyn siellä ja hankin pian P-AJoluvan.Mutta sä et varmaan haluu jättää sun vanhaa hoitsua...Mutta laita niille se oma kuoppa alle :) laita sä ne asialle ja tee vaikka vähän niinkun mulle tehään ja tehtiin.Sano loukkaamattomasti että suorastaan häpeät että tämmöisiä käy tallilla ja vaikka kerro uudelle hoitajalle että sut laitettiin pois tallin hoitajista hävettömästi >:( ja ne "hoitajat" on aika omiuisia.Jos hoidit oikein ja vilpittömästi,palkattomasti ja rasittamatta ja viellä oikein ja kunnolla jonka uskon sinun tehneen kysy heiltä Päin naamaa "MITÄ MINÄ TEIN?" kun mä kysyin ne armottomasti vastasi että mun pitäs mennä takas poni talliin >:( kun oon niin pieni iälläni..Muuten mä kyllä yletän niitten Lv:tten säkään mutta ikäni ei salli tällä hetkellä enemää korkeutta anna >:( koeta nyt vaan kestää!
älä vielä luovuta! Ala nyt vain ahkerasti etsimään uutta hoitsua jostain muualta. Ei muiden mielipiteillä ole väliä kunhan oma hoitosi kelpaa itsellesi ja hevoselle! :)
Teille muille: Onko pakko haukkua heti pystyyn jos toisella on erilaisia "ongelmia" kuin teidän itsenne? Jos teillä olisi vastaavanlainen tilanne niin saattaisitte itse ihan hyvin kirjoittaa juuri näin tänne! Omasta mielestänne varmaan omat ongelmanne ovat pahempia vaikka ne olisivat vain että "en jaksa kävellä tallille koska sinne on puoli kilsaa mitä teen?" mutta tuskin kellään noin on... ;)
Kyllä noi edelliset kommentit Tiinua lukuunottamatta kertovat kuinka paha olo kirjoittajilla itsellään on. Kun jollain toisella menee "huonommin" voi oman pahan olonsa tähän purkaa. Heikon itsetunnon merkki ;)
Elämäsi tarkoitus... Jatkat hevosten parissa ja todella etsit tallin jossa parempi henki kuin kyseisessä paikassa. Etsivä löytää ja kysyvä ei tieltä eksy...
missäspäin asut?
mun kaveri etsii ponilleen hoitajaa koska itse keskittyy opiskeluihinsa.poni asuu mun naapurissa mun omien hevosten kans.
olisko sul mahdollisuutta ottaa ponia sinne?
onks siel mitää muuta tallia tai paikkaa missä olis sopivat oltavat ponille?
se poni on connemara ja tosi kiltti.
se on tamma ( day light forever ) lempi nimi on fiona.
se on koulupainotteinen ja 12- vuotias.
jos sua kiinnostaa päästä uuteen ja vähä parempaan alkuun niin vastaa.. äläkä välitä niistä typeristä kommenteista ne ei ymmärrä että jotkut saattaa tosiaan rakastaa hevosia yhtä paljon kuin itseään.. ei me silti olla itse rakkauen huippuja.. noilla muilla on jotai kovistelu ongelmia... tsemiä ja vastaa tosiaan jos kiinnostaa..
Osaisiko joku selittää minulle miten ykköshoitaja ja kakkoshoitaja eroaa toisistaan. Kuka on hevosen ykköshoitaja? Aloin hoitamaan talvella yhtä ponia, ja luokkalaiseni alkoi myös. Minua ärsyttää kun minulla ei ole rahaa käydä melkein joka päivä ratsastamassa, ja hän on käynyt nyt 3 päivää putkeen. Ja sanoi minulle "tää on oikeesti vähän niinkun mun oma hevonen ku meen tällä yhtä paljo ku menisin omalla, ja hoidan tätä yhtä paljon ku omaa" vitutus
Harmillinen tilanne, mutta mieti sitä että itse ratsastan myyntitallilla missä oma kilpaheppa voi lähteä minulle mitään sanomatta uuteen kotiin ..
Moi,
todella harmillinen juttu, mutta selviät siittä kyllä, jatka vain ahkerasti uuden hoitoponin etsimistä!! Olen itsekkin 13 vuotias:) niin ja voimia!