Kesäpäivä Kammelassa

Myö ollaa aamul kovan ies.

von Döbeln kirjoitti:

Myö ollaa aamul kovan ies.

Siin voip pallaa ukkoloihe perskarvattii.

Tyhjää horiset.

Paljastan salaisuuden: Vuosikynneniä sitten ihastukseni kohde oli Naemi Laaduntae, äskenmainitun Almin nuorempi sisko. Oli lähes kihlat hankittuna. Mutta tuolloin nuorempana ei ollut pelisilmää, ja toinen vei kaunottaren... Niin tai näin, päädyin onnellisesti naimisiin. Miehelään vein toisen kaunottaren, Miss Kammela -kisan voittaneen Fatiman, os. Pröyssenwegen.

Kammelan Veka kirjoitti:

Paljastan salaisuuden: Vuosikynneniä sitten ihastukseni kohde oli Naemi Laaduntae, äskenmainitun Almin nuorempi sisko. Oli lähes kihlat hankittuna. Mutta tuolloin nuorempana ei ollut pelisilmää, ja toinen vei kaunottaren... Niin tai näin, päädyin onnellisesti naimisiin. Miehelään vein toisen kaunottaren, Miss Kammela -kisan voittaneen Fatiman, os. Pröyssenwegen.

Siinä oli tunnelma kuin Suomi-filmissä aikoinaan. Morsei oli kuvankaunis ja sulhanen potra. Kaakkua oli josjonkinlaisella täytteellä ja unohtaa ei sovi, kun Kammelassa ollaan, saaristolaiseen tyyliin koostettua kalapöytää saaristolaislimmpuineen ja Kukaisilla vanhan saaristolaisperinteen mukaan pantua sahtia. Toki puolisalaa pontikka pulloa kallisteltiin isäntien kesken. Ja aamuunasti tanssittiin, pelimannit pisti parastaan ja nuorten naisten lantiot oli levottomat liikkeissään. Ihan sitä vanhakin nuortuu kun noita häitä muistelee..

K.Edväinen kirjoitti:

Siinä oli tunnelma kuin Suomi-filmissä aikoinaan. Morsei oli kuvankaunis ja sulhanen potra. Kaakkua oli josjonkinlaisella täytteellä ja unohtaa ei sovi, kun Kammelassa ollaan, saaristolaiseen tyyliin koostettua kalapöytää saaristolaislimmpuineen ja Kukaisilla vanhan saaristolaisperinteen mukaan pantua sahtia. Toki puolisalaa pontikka pulloa kallisteltiin isäntien kesken. Ja aamuunasti tanssittiin, pelimannit pisti parastaan ja nuorten naisten lantiot oli levottomat liikkeissään. Ihan sitä vanhakin nuortuu kun noita häitä muistelee..

Sitä päivää en koskaan unohda. Ja mainitsen: olin ylpeä Edväisen ollessa juhlassa. Yuolloin ei vielä kauppaneuvos.

K.Edväinen kirjoitti:

Siinä oli tunnelma kuin Suomi-filmissä aikoinaan. Morsei oli kuvankaunis ja sulhanen potra. Kaakkua oli josjonkinlaisella täytteellä ja unohtaa ei sovi, kun Kammelassa ollaan, saaristolaiseen tyyliin koostettua kalapöytää saaristolaislimmpuineen ja Kukaisilla vanhan saaristolaisperinteen mukaan pantua sahtia. Toki puolisalaa pontikka pulloa kallisteltiin isäntien kesken. Ja aamuunasti tanssittiin, pelimannit pisti parastaan ja nuorten naisten lantiot oli levottomat liikkeissään. Ihan sitä vanhakin nuortuu kun noita häitä muistelee..

..kauppaneuvoksen arvonimi häämöttää, kun noin lujasti bisnestä pyörität. Ja kyllähän sitä silloin tuli poltettua kynttilää molemmista päistä. Yöunet jäivät vähiin ja vapaa-aikakin kului pennosia ynnätessä. Onneksi Veka sinun kanssasi tuli sentään kalalla käytyä ja elämän silloisia solmukohtia puolin ja toisin puitua. Mikä onkaan parempaa sielunterapiaa ja stressinpoistoa kuin Ihodessa kotipoltettu kirkas ja Kammelan Kyläkaupan Puosun Huikopala, kokolihamakkara vailla vertaa. Síinä sitä käristellessä ja pikku näkäräisiä nauttien keksittiin monta huimaa liikeideaa joista osa sitten toteutettiinkin.

K.Edväinen kirjoitti:

..kauppaneuvoksen arvonimi häämöttää, kun noin lujasti bisnestä pyörität. Ja kyllähän sitä silloin tuli poltettua kynttilää molemmista päistä. Yöunet jäivät vähiin ja vapaa-aikakin kului pennosia ynnätessä. Onneksi Veka sinun kanssasi tuli sentään kalalla käytyä ja elämän silloisia solmukohtia puolin ja toisin puitua. Mikä onkaan parempaa sielunterapiaa ja stressinpoistoa kuin Ihodessa kotipoltettu kirkas ja Kammelan Kyläkaupan Puosun Huikopala, kokolihamakkara vailla vertaa. Síinä sitä käristellessä ja pikku näkäräisiä nauttien keksittiin monta huimaa liikeideaa joista osa sitten toteutettiinkin.

Muistan vielä kuin eilisen päivän nuo ajat. Porukassa istuttiin sinun paatissasi. Mukana taisi olla lisäksi Kauko ja joitakin muitakin Kammelan miehiä. Siitä sinä Edväinen olet aina eronnut muista ”suurista miehistä”, että sinulla se ei koskaan ole noussut huppuun. Yhä vielä olet se sama mies kuin silloin nuoruudessa. Monilla käy niin, että kun saa mainetta, mammonaa ja kaikkea maallista hyvää, ei vanhoja kavereita enää muistetakaan. Mutta meidän ystävyytemme on säilynyt halki aikojen.

Kammelan Veka kirjoitti:

Muistan vielä kuin eilisen päivän nuo ajat. Porukassa istuttiin sinun paatissasi. Mukana taisi olla lisäksi Kauko ja joitakin muitakin Kammelan miehiä. Siitä sinä Edväinen olet aina eronnut muista ”suurista miehistä”, että sinulla se ei koskaan ole noussut huppuun. Yhä vielä olet se sama mies kuin silloin nuoruudessa. Monilla käy niin, että kun saa mainetta, mammonaa ja kaikkea maallista hyvää, ei vanhoja kavereita enää muistetakaan. Mutta meidän ystävyytemme on säilynyt halki aikojen.

..sanoi puukäsityön opettajakin aikoinaan kun meistä kumpikin sai jälki-istuntoa ritsan valmistamisesta ja rehtorin kissaa kohti ampumisesta. Muistan, että jälki-istunnon valvoi
nuori naisopettaja, joka opetti biologiaa. Hänellä oli aikakauteen nähden hyvin lyhyt kesämekko ja kun siinä kuuliaisina rangaistusta suoritimme, eksyi katse väkisinkin sinne opettajan pöydän alle. Ne olivat kaunista pitsiä, liekö Raumalla ihan nyplättyä, ne opettajattaren pikkupöksyt. Iltasella kun nukkumaan menin, muistan olleeni aikalailla kiihtyneessä mielentilassa vielä silloinkin. Sitä ei siihen aikaan paljoa tarvinnut niin oli ajatukset aina niissä asioissa:)

K.Edväinen kirjoitti:

..sanoi puukäsityön opettajakin aikoinaan kun meistä kumpikin sai jälki-istuntoa ritsan valmistamisesta ja rehtorin kissaa kohti ampumisesta. Muistan, että jälki-istunnon valvoi
nuori naisopettaja, joka opetti biologiaa. Hänellä oli aikakauteen nähden hyvin lyhyt kesämekko ja kun siinä kuuliaisina rangaistusta suoritimme, eksyi katse väkisinkin sinne opettajan pöydän alle. Ne olivat kaunista pitsiä, liekö Raumalla ihan nyplättyä, ne opettajattaren pikkupöksyt. Iltasella kun nukkumaan menin, muistan olleeni aikalailla kiihtyneessä mielentilassa vielä silloinkin. Sitä ei siihen aikaan paljoa tarvinnut niin oli ajatukset aina niissä asioissa:)

Muistan minäkin sen jälki-istunnon. Ja varsinkin opettajan. Sai nuori naisopettaja aikaan outoa ja kiehtovaa kihelmöintiä pojankoltiaisissa.

Niillä kiviritsoilla tuli silloin ammuttua muutama pikkulintu. Ja tietenkin rakkaan rehtorimme kissaa.