Eroon hämähäkkikammosta?

En ihan noin vahvasti pelkää hämppyjä, mutta en mielelläni mene paikkoihin, joissa luulisi olevan hämähäkkejä esim. kellariin, ullakolle, joskus metsään ym.

Kerran huoneessani oli hämähäkki ja huomasin sen vasta yöllä. En kyennyt menemään huoneeseeni kahteen tuntiin, vaikka väsyttikin. Lopulta uskaltauduin tappamaan sen hämähäkin.

Koita siedättää itseäsi, se on tuollaisissa määräkohteisissa peloissa tehokkain hoitokeino. En tietenkään kehota mihinkään pelkokerroin-tyyppisiin kohtaamisiin...

Voi kuulostaa tyhmältä, mutta aloita hämähäkkien kuvista. Katsele ja räplää niitä ja kun ne eivät enää ahdista, siirry vaikka kuolleisiin hämähäkkeihin ja lopulta varmaan siedät jo eläviäkin. Aikaa siihen menee, mutta aivan varmasti toimii. Tärkeää on, että etenet tarpeeksi hitaasti, omaan tahtiisi etkä missään nimessä pakotettuna.

Ja jos se yhtään lohduttaa, niin minua ainakaan ei ole koskaan hämähäkki purrut. Varmaan ainut hämähäkkilaji, joka puree ihmistä, on vesihämähäkki, ja sekin vain härnättynä.

"""minulle nousi tuskanhiki pintaan ja rupesin itkemään."""

Samat oireet on. En pelkää niiden purevan tms, vaan yleensä, että joudun KOSKETUKSIIN niiden kanssa.
Varmasti on naapureilla huvittavaa seurattavaa, kun yritän häätää niitä patiolta/ verannalta olematta niihin kosketuksissa... Kaikenlaisia myrkkyjä ja pitkävartisia lätkiä on aina saatavilla.

Kuolleet ällöttää ihan yhtä paljon, kuvia katsellessa nousee karvat pystyyn.
Yritän olla lietsomatta itseäni, mitä enemmän ajattelen hämppyä, saan itseni jo sillä hysteeriseksi ja vaikka itkemään.

Mies on ainoa, joka ymmärtää tätä, ja kiikuttaa hämyt vaivihkaa pois näkyvistä, muut jauhaa tota ei ne mitään tee-juttua. Tekeehän ne, saa mut hysteeriseksi... Ei kai tälle voi kuin YRITTÄÄ nauraa...

Hei, minäkin haluaisin tietää onko jotain muuta järkevää keinoa kuin siedätyshoito? Siedätyshoito ei tule kyseeseenkään, ja pelkät kuvat hämähäkeistä aiheuttavat jo paniikinomaisia reaktioita. Yritin lukea aiheesta muutamalta sivustolta mutta oli aina palattava nopeasti takaisin kun araknofobiasta kertovilla sivuilla on melkein aina kuva hämähäkistä. Olen matkoilla juuri nyt ja kohtasin ensimmäistä kertaa elämässäni todellakin ison hämähäkin, jonka jälkeen olen saanut useampiakin itkupaniikkikohtauksia vaikka näinkin hämähäkin vain kerran. Tämä pelkotila on hankaloittanut elämääni jo pitkään, mutta nyt se on tehdä minut hulluksi. Onko kellään kokemuksia terapiasta tai mielikuvaharjoittelusta johon ei tarvittaisi hämähäkkien koskettelua tai kuvien katselua?

Tämä aihe kiinnostaa minuakin. Hämähäkkipelkoni rajoittaa elämistä jonkin verran. Olen myös lapsena keräillyt hämähäkkejä ja katsellut, mutta iän myötä pelkoni on vain pahentunut. Varsinkin isoista ja nopeista hämähäkeistä syntyy minulle paniikki. Jos joudun kosketuksiin yllättäen hämähäkkien kanssa saan paniikinomaisen itkukohtauksen ja rauhottuminen on hyvin vaikeaa tämän jälkeen. Olen omatoimisesti yrittänyt siedättyä, mutta aina kun kohtaaminen on yllättävä, paniikki ja itku tulee saman tien. Harvat ymmärtävät tätä koska pelko ei ole rationaalista enkä osaa selittää sitä. Olisin kiinnostunut hoitokeinoista, onko kukaan kokeillut terapiaa tai esimerkiksi hypnotisointia? Olen todella kyllästynyt olemaan varuillani koko ajan ja aina tarkkailemaan ympäristöä hämähäkkien varalta.