Betraying the rape victims
November 30, 2003,
The Sun-Herald
Kun valtionsyyttäjä Margareth Cunneen ja poliisitarkastaja Kim McKay esiintyivät naisiin kohdistuvan väkivallan estämistä käsittelevässä konferenssissa aiemmin tänä vuonna, he eivät osanneet odottaa vihamielistä reaktiota keneltäkään feministinä esiintyvältä. Kaiken sen jälkeen, kun he olivat menestyksellisesti asettaneet syytteet sarjassa jengiraiskaus-oikeudenkäyntejä, joiden syytetyt olivat kohdelleet nuoria naisia kuin eläimiä.
Bilal Skafin historiallinen 55:n vuoden vankeustuomio viime vuonna oli heidän aikaansaannoksiaan. McKay oli joukkoraiskauksia käsitelleen poliisin erityisryhmän johtaja, ja hänen huolenpitonsa uhreista oli ollut hyvin merkityksellistä.
Torstaina, Cunneenin viimeisimmässä oikeusjutussa, jury totesi kaksi miestä, pakistanilais-taustaiset muslimit joiden nimet oikeus piti salassa, syyllisiksi kahden teini-ikäisen tytön väkivaltaiseen joukkoraiskaukseen Ashfieldissä viime vuonna. Viiden tälläisen oikeudenkäynnin seurauksena Cunneen on saanut sietää herjausta ja jopa tappouhkauksia raiskaajien ja heidän perheenjäsentensä taholta, mikä ei ole häntä masentanut. Cunneen on ollut uhrien tukena ja taistellut heidän puolestaan.
Kun Cunneen ja McKay siis esiintyvät lainopilliselle konferenssille helmikuussa, he olivat iloisia voidessaan kertoa hyviä uutisia raiskaus-oikeudenkäynneistä: Että häpeä on nyt siiretty niille joille se kuuluu, väkivallantekijöille ei uhreille. Tämä oli sanoma jonka olisin pitänyt olla tervetullut, mutta toisin kävi.
"Pieni mutta äänekäs ryhmä" julisti vihaisesti, että jengiraiskaus-jutut "eivät ole muuta kuin rasistisia oikeudenkäyntejä", että Skafia ei olisi tuomittu 55:ksi vuodeksi jos hän ei olisi ollut libanonilainen.
Tämä on esimerkki ajattelutavasta, joka vallitsee vaikutusvaltaisessa osassa Sydneyn oikeuslaitoksen ja median sisäpiiriä. Monet siihen kuuluvista ovat naisia -ikuiseksi häpeäkseen. Heille poliittisesti korrekti monikulttuurisuus on tärkeämpää kuin nuorten naisten ja tyttöjen turvallisuus, feminismistä puhumattakaan.
November 30, 2003,
The Sun-Herald
Kun valtionsyyttäjä Margareth Cunneen ja poliisitarkastaja Kim McKay esiintyivät naisiin kohdistuvan väkivallan estämistä käsittelevässä konferenssissa aiemmin tänä vuonna, he eivät osanneet odottaa vihamielistä reaktiota keneltäkään feministinä esiintyvältä. Kaiken sen jälkeen, kun he olivat menestyksellisesti asettaneet syytteet sarjassa jengiraiskaus-oikeudenkäyntejä, joiden syytetyt olivat kohdelleet nuoria naisia kuin eläimiä.
Bilal Skafin historiallinen 55:n vuoden vankeustuomio viime vuonna oli heidän aikaansaannoksiaan. McKay oli joukkoraiskauksia käsitelleen poliisin erityisryhmän johtaja, ja hänen huolenpitonsa uhreista oli ollut hyvin merkityksellistä.
Torstaina, Cunneenin viimeisimmässä oikeusjutussa, jury totesi kaksi miestä, pakistanilais-taustaiset muslimit joiden nimet oikeus piti salassa, syyllisiksi kahden teini-ikäisen tytön väkivaltaiseen joukkoraiskaukseen Ashfieldissä viime vuonna. Viiden tälläisen oikeudenkäynnin seurauksena Cunneen on saanut sietää herjausta ja jopa tappouhkauksia raiskaajien ja heidän perheenjäsentensä taholta, mikä ei ole häntä masentanut. Cunneen on ollut uhrien tukena ja taistellut heidän puolestaan.
Kun Cunneen ja McKay siis esiintyvät lainopilliselle konferenssille helmikuussa, he olivat iloisia voidessaan kertoa hyviä uutisia raiskaus-oikeudenkäynneistä: Että häpeä on nyt siiretty niille joille se kuuluu, väkivallantekijöille ei uhreille. Tämä oli sanoma jonka olisin pitänyt olla tervetullut, mutta toisin kävi.
"Pieni mutta äänekäs ryhmä" julisti vihaisesti, että jengiraiskaus-jutut "eivät ole muuta kuin rasistisia oikeudenkäyntejä", että Skafia ei olisi tuomittu 55:ksi vuodeksi jos hän ei olisi ollut libanonilainen.
Tämä on esimerkki ajattelutavasta, joka vallitsee vaikutusvaltaisessa osassa Sydneyn oikeuslaitoksen ja median sisäpiiriä. Monet siihen kuuluvista ovat naisia -ikuiseksi häpeäkseen. Heille poliittisesti korrekti monikulttuurisuus on tärkeämpää kuin nuorten naisten ja tyttöjen turvallisuus, feminismistä puhumattakaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.