Eli tuo tietotekniikan perustutkinta on tullut suoritettua ja pakko myöntää että tietoa oli jo aika paljon ennen tuota koulutusta ja eipä siitä kovin montaa uutta asiaa käteen jäänyt mutta saipa paperit..
Mutta nyt työttömänä tullut oltua ja korjatkaa olenko väärässä vai onko totta että näillä papereilla vois meilkein tuolla vessan puolella käyttää kun ei näistä työn haussa oikeen apua tunnu olevan.. eli onko mitään mahiksia saada töitä ja jos niin miten, suhteilla kaverit saanu mut eipä mulla niitä.. vai kannattaako vaan jatkaa opiskelua vai alanvaihto'ko nörtille parhain..
Mutta nyt työttömänä tullut oltua ja korjatkaa olenko väärässä vai onko totta että näillä papereilla vois meilkein tuolla vessan puolella käyttää kun ei näistä työn haussa oikeen apua tunnu olevan.. eli onko mitään mahiksia saada töitä ja jos niin miten, suhteilla kaverit saanu mut eipä mulla niitä.. vai kannattaako vaan jatkaa opiskelua vai alanvaihto'ko nörtille parhain..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähintä mitä koulutuksen puitteissa voisi sanoa, niin on vähintään ylioppilas vähintään ammattikorkeakoulun käynyt ja on vähintään vuosi oman alan työkokemusta. Lisäksi vielä osaa hallita työhaastattelutilanteet omaksi eduksi. Sitten voi olla jonkinlaisia mahdollisuuksia.
Minulla sitä on.
Mitä niillä ylioppilaan papereilla tekee? Niillä vain haetaan kouluun, ei mitään muuta. Pelkästään YO:n paperit ovat juuri tuota vessapaperi osastoa.
Amis on parempi, jos haluaa insinööriksi.
(Itse olen ylioppilas).
Onnea alkuperäisen viestin lähettäjälle jatkokoulutukseen. Vaihtoehtoja on monia.
DI, insinööri, tradenomi.
Jos rahkeita riittää, niin suoraan TKK:lle DI:ksi opiskelemaan. Ammattikoulun papruilla pystyy nykyään hakemaan sinnekin.
Ei liity alkuperäisen kysymykseen, mutta tähän yo-paperihommaan:
totta, yo-tokarilla ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa kun on opiskelemassa (huom. ei edes valmistunut) jossain amk:ssa tai yo:ssa.
Ei niitä yo-papereita edes kysytä sen jälkeen kun sulla on näyttää se oman alas opintorekisteriote.
Käytä hyvä mies kunnon vessapaperia ettei tule pylly kipiäksi.
heikkoa tätä nykyä kun se sellainen puolen vuoden pituinen työharjoittelukin lähes aina kuuluu viimeisinä vuosina koulutukseen, eli kaikki ovat siinäkin mielessä samalla viivalla töitä haettaessa. Varsinkin kun (kaikella kunnioituksella mutta fakta jonka tiedän kun nyt asiasta kyselit) tietotekniikan perustutkinto joissakin paikoissa jos ei ole kummempaa työkokemusta, rinnastetaan tai luullaan väärin, samaksi kuin atk-ajokortti.
Tutkintona sillä ei siis kovin suurta arvostusta ole koska siellä opiskelavat asiat kuitenkin ovat aika ympäripyöreitä eikä mitään järin syventävää sisälly joista olennaista etua olisi töitä haettaessa, itse tiedän tämän aikalailla tarkalleen miten alalla ajatellaan mistäkin koska,
aloitin itse v. 96 lukemaan myös tietotekniikan perustutkintoa mutta jo silloin huomasin että ei kyllä tule tarjoamaan mitään erityistä itselleni ja työnäkymät olivat jo silloin (siis ei ollut tätä tulevaa ja menevää it-huumaa vielä tiedossa), joten tein itse vaihdoksen että ensimmäisen vuoden jälkeen menin samassa koulussa olevalle atk-merkonomi -linjalle kun siinä vaiheessa vaihtaessa ei paljoa tarvinnut tenttiä lisää, jotain kirjanpitoa ja matikkaa suunnilleen.
Tähän vaihdokseen jo silloin vaikuttivat myös työssä olevien tuttujen neuvot että ei kannata lukea nyt pelkälle atk-alalle vaan varmuuden vuoksi jos tilanne huononee niin lue nyt edes sellainen perustutkinto jolla voi saada hommaa muualtakin koska atk-perustutkinto antaa kummiskin sen verran suppea-alaisen työkentän.
Itse kun valmistuin 98 niin siinä mielessä tilanne oli erilainen koska meille kokeiltiin ensimmäisiä kertoja kai koko suomessa että 3. vuosi oli melkein kokonaan työharjoittelua kun muualla oli edelleen jotain 2-3 kuukautta viimeisenäkin vuonna. Harjoittelu kun kesti joulukuun alusta toukokuun loppuun niin likimain kaikki pääsivät yhtään liioittelematta töihin harjoittelupaikkoihinsa ja vielä oman alan töihin.
Itsekin olin pari vuotta siinä atk-hommissa mutta sitten tein hieman virheen kun en armeijan jälkeen palannut työelämään heti takaisin vaan menin ammattikorkeaan atk-tradenomiksi lukemaan.
En hauku tätä tutkintoa, jotkut saavat sitä kautta tietenkin hyviäkin paikkoja mutta itse kyllä tein pikapäätöksen vaihtoehtojen välillä kun luin tilastot että edellisvuoden valmistuneista vaikka kyse oli ammattikorkeakoulutasoisesta tutkinnosta, oli työttömiä yli 70%
Ja tarkastelin koulutussuunnitelmat jotka olivat yli 50% samat ja samoilla kirjoillakin kuin jo merkonomitutkinnossa, siinä vielä kun vanhan työpaikan pikku avustuksella sain töitä niin lopetin kyllä koulun siltä istumalta ja palasin työelämään. Eli ainakaan täällä päin ei kyllä ammattikorkeakaan atk-henkilöille töitä tuo, joten oletan että perusasteella on vielä heikompaa.
Nyt on työ itsellä kulkenut sillälailla kyllä että ihan mukavasti on riittänyt mutta kyllä se siltikin niin että ei tästä alasta koskaan tiedä...ainakin muutamiksi vuosiksi nyt kun helsinkiin töihin tulin niin ainakin riittää mutta sitten ei taas tiedä, tästä syystä olen hieman ajatellut että alkaisin työnohessa lukea kuitenkin tuota keskenjäänyttä tradenomia varten koska sen verran olen kyllä huomannut että työn ohessa korkeamman tutkinnon suorittaneet eivät kyllä yksikään ole päivääkään joutunut hommatta olemaan, siinä kertyy jo sellainen meriitti jatkon kannalta että kelpaa jo työnantajillekin.
Ihan puhtaasti vielä tradenomeillakin olen kyllä havainnut että on ainakin 2000-luvun ollut aika heikkoa kummempien töiden saanti ja muutamaan vuoteen en ole törmännyt mutta oletan että siitä alempien tilanne tällä alalla on aika huono koska ei se edes helsingissä tunnu töitä tuovan.
Kirjanpitotaitoiset nyt joihinkin määräaikaisiin tallennustehtäviin tai pienimuotoista tilien laskentaan joskus näytetään ottavan mutta ei kyllä mitään ns. oman alan työtä taida pahemmin olla tarjolla. Paikkoja täytettäessä kun aina sitten tradenomit ovat etusijalla luonnollisesti, heitäkin jo kun työttömänäkin on aika reilusti...
Tämä nyt on tilanne jonka itse olen havainnut alalla vallitsevat joten jos joku osaa sanoa muuta, en käy väittelemään. Hieman tällaisen sekavanoloisesti varmaan asia tulee esille kun tuli tällainen yhdistetty elämänkerta ja työhistoria mutta eiköhän sieltä ne pääasiat esiin tule:)
Lopuksi kyllä painottaisin vielä että SUHTEET paikkoihin, vaikka sitten sukulaisten kautta näyttävät olevan kyllä se aika a ja o. Itsellänikään niitä ei ollut mutta kävi hyvä tuuri että tuo ensimmäinen harjoittelupaikasta auennut "ura" tarjosi sen verran plussaa paperiin ja suhderintamalle että sitä kautta sitten hommaa on riittänyt. Väittäisin kyllä että myöhemmin kun olisin valmistunut tai ei olisi tuota flaksia käynyt paikan suhteen niin ei tarvisi itsekään töistä haaveilla.
Meinasi ihan tippa tulla linssiin kun luin tarinaasi, todella hyvin olet korttisi pelannut, onnea siitä! Kiinnostaisiko joskus lähteä vaikka lonkerolle (kaljaa en oikeastaan juo) purkamaan näitä asioita kimpassa ? Meillä tuntuisi olevan paljonkin yhteistä, voitaisiin suunnitella yhdessä toisillemme jatkokoulutusputkea ja vaikka aloittaa opiskelut samaan aikaan? Tässä oma tarinani, ota yhteyttä jos tuo tapaaminen kiinnostaa...
Jäin -95 työttömäksi VR.ltä, olin junanlämmittäjä. Sanotaan että työttömät ovat laiskoja ja omasta syystään työttömänä. Minä en ainakaan ollut laiska työttömänä. Kävin joka ikinen päivä kyselemässä töitä ja koulutuspaikkoja työkkärissä ja kävelimpä aika monena päivänä suoraan moniin firmoihinkin. Tämän lisäksi keräilin pulloja joka viikonloppu nuorison suosimilla paikoilla. Tästä tulikin aika kivat lisätienestit peruspäivärahoihin. Tämän kaiken lisäksi jumppailin ja hölkkäsin melkein joka päivä kunnes pääsin opiskelemaan oppisopimuksella datanomiksi. Sitten elämä muuttui sen verran stressaavaksi etten enää jaksanut hölkkäillä, sillä olin aika kovilla opintojen takia. Mutta kannatti. Nyt olen kivoissa töissä ihan kivalla palkalla. Saan 1500EUR/kk ilmaisen kuukausikortin yleisiin kulkuvälineisiin. Ihan kivasti taitoihini ja koulutustasoon nähden. Työskentelen julkishallinnon puolella. Paikka on sama missä olin oppisopimuksella harjoittelemassa. Kohdallani kyse oli sattumasta, sillä kerran olin muuten vaan kyselemässä töitä ...kaupungilta, kun palveluesimies vaan kertoi tällaisesta mahdollisuudesta. Otin itseäni niskasta ja käppäilin lähimpään työkkäriin ja täyttelin kaikki laput mukavan naisihmisen opastuksella ja siitä se lähti. Neljä päivää työpaikalla ja 1 pvä koulun penkillä. Rankkaa aikaa mutta selvisin siitä. Nyt aikaa on jo vierähtänyt ja olen oppinut aika paljon kaikkea alalta. Rokulissa en juuri ole ollut koko aikana.
Kaljoittelemaan en sortunut työttömänä ollessani muutamaa jaksoa lukuunottamatta. Silloin inhosin itseäni ja piiskasin itseäni useammin hölkkäämään. Kun hölköttelee kovasti, niin se pitää ajatukset pulloon tarttumisesta kaukana.
Stemppiä kaikille oppisopimusdatanomi kollegoille!
Minäkin tuon tietotekniikan perustutkinnon kävin mutta ei se minun uraani ole hirmu paljon vaikuttanut. Kävin työharjoittelussa ja olin siellä kolme kuukautta LAN:n asennuspuuhissa ja ohjelmointi-hommissa. Tiesin että se ei riitä Suomessa joten päätin mennä ulkomaille töihin, löysin heti 1 kk päästä työtä kun aloitin sitä etsimään, koulutukseni he tulkitsivat System Engineerinä, mutta olivat kiinnostuineita ohjelmointitaidoistani ja pitivät minua harjoitusjaksolla 1 kk kunnes havaitsivat että taitoni olivat tarpeeksi jotta voisin aloittaa projektityön. Siitä sitten alkoi varsinainen urani, ohjelmointitaitojani en voi pistää tp:n piikkiin, vaan osasin jo sitä ennen hieman ohjelmoida Pascalilla. Nyt olen ollut ohjelmointi ja suunnittelutöissä 2,5 vuotta ja aion tulla takaisin Suomeen ensi vuonna, toivottavasti suomalaiset työnantajat arvostavat enemmän työkokemusta kuin korkeakoulutuntkintoa. Startti on tärkeä, jos sen yli pääsee jatko onkin paljon helpompaa..
Vielä pieni lisäys äskeiseen kommenttiin: kyllä sitä miettii kuitenkin pitäskö jatkokoulutukseen mennä, Suomessa tuntuu olevan kovemmat vaatimukset kun ulkomailla.
Mulla on toi sama tutkinto suoritettuna ja ainakin itsellä se riitti hyvään ja haastavaan työpaikkaan. Tosin vaatii onnea olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.