Hip hei, taas löytyi! Nimittäin uusi psykiatrinen vaiva itselle.
Minulla on paranoidinen deluusio, sillä luin psykiatrian kirjaa.
Lisäksi asiaa tukee asiantuntijaprofessorin väite, jonka mukaan
paranoidinen deluusio syvenee jos on eri mieltä psykiatrin kanssa ja hakee apua lakituvasta. Taustalla potilaalla voi (lue=on) tällöin olla selittämättömiä ja syviä tunteita, jotka liittyvät ehkä suuruudenhulluuteen.
Niinpä. Oman asian selvittely johtaa tietysti johonkin itseä suurempaan asiaan.
Vaan aiheesta paremmin:
On aika ikävää että psykiatrian oppikirjasta on tullut sellainen, joka kattaa kaikki mahdolliset elämäntilanteet, lisäksi ne nimetään poikkeuksetta sairaudeksi.
Onkin helpompi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan psykiatriasta on tullut lääketieteen roskapankki, jossa pyritän selittämään liki kaikki tapahtumat mitkä nykylääketieteessä jäävät vielä vastausta vaille. Hankalammassa elämän paikassa onkin helpompi saada diagnoosi kuin jäädä vaille sitä.
Yksityiskohdista tässä sen verran, että esim. Positiivisten ja negatiivisten oireiden arviointilomakkeista (SAPS ja SANS) jälkimmäinen
on sellainen, joka mielestäni kattaa ikävällä tavalla monta muuta sairausmahdollisuutta kuin esim. henkisen sairauden. Samat oireet liittyvät myös hengityssairauksien oireistoon.
Esim. vähäisempi happi tekee ihmisen zombieksi. Allergia / Astmakohtaus alentaa hetkellisesti kykyä verbaliikan suhteen ja "puhe voi salpautua ja kieli köyhtyä (alogia)". Myös työsalit ja klubitalojen selvästi vammaisten ihmisten seura voi olla epäkiinnostavaa ja henkilö tulkitaan anhedoniseksi (epäsosiaaliseksi) seurauksena tietysti yliannostus sosiaalisuutta täysin vammautuneiden henkilöiden kanssa kuntoutuskodissa.
Psykiatrien kirjassa ei nimittäin mainita edes hoitopaikkavaihtoehtona omaa kotia. Vaihtoehdot ovat "avohoidossa kuten kuntoutuskodeissa tai tuetuissa asunnoissa".
Maininta portaittaisesta kuntoutuksesta on kiinnostava ja paranoidisen deluusion mukaan arvaukseni on että sillä saa aikaan mukavat markkinat, joissa potilaiden työkykyiseksi palaamisella ja normaali elämän aloittamisella ei ole turhaa kiirettä.
Kysyin jopa kerran kuinka moni on käynyt läpi kirjassa mainitun Sopimusvuori ry:n järjestämän portaittaisen kuntoutuksen. Yksi henkilö oli päässyt omaan asuntoon vuosien aikana. Ei ihme että järjestön nimi on niin kuvaava.
Ja takaisin psykiatriakirjan uutisiin: SANS-lomakkeen terveellisyydestä vielä sen verran: Joskus jopa kuulin että joku epäili
että psyykkisesti sairaiden joukossa voinee olla myös hengityssairaita tai muutoin objektiivisempia ihmisiä jotka eivät esim ”naura vaikka yllytetään” peräti hauskassa sairaalamiljöössä. Tiedän myös tapauksen, jossa leikkausten jälkeen leikkauskomplikaatioita kokeva työssä oleva akateemisen tason henkilö koki itsensä hengityssairaaksi mutta saikin suoraan psykiatrisen tuomion ilman että mitään fyysistä mittausta suoritettiin hengitysvirtausten osalta. Vaan mitäpä sitä mittamaan todellisuutta kun se on jo valmiiksi selvitetty että henkilöllä oli paranoidinen deluusio. Mittaamisvaatimus liittyy ymmärrettävästi paranoidiaan eikä todellisuuteen.
Lukeehan se lainkäyttäjänkin hyväksymässä oppaassa joten on selvää että asia on niin. Oleppa eri mieltä auktoriteetin kanssa niin kohta Venäjä valloittaa tietysti Suomen kun kuri pääsee höltymään. Sen asian pelko on tietysti aina realistista kuten myös vaikkapa Seppo Lehdon vallankumousyrityksen.
Uusien vaihtoehtoisten markkinoiden luonti lääkäreille on kuitenkin vaikeaa sillä uudet ideat ovat tehokkaasti leimattuina.
On se vaikeaa.
Tämä tästä.
Minulla on paranoidinen deluusio, sillä luin psykiatrian kirjaa.
Lisäksi asiaa tukee asiantuntijaprofessorin väite, jonka mukaan
paranoidinen deluusio syvenee jos on eri mieltä psykiatrin kanssa ja hakee apua lakituvasta. Taustalla potilaalla voi (lue=on) tällöin olla selittämättömiä ja syviä tunteita, jotka liittyvät ehkä suuruudenhulluuteen.
Niinpä. Oman asian selvittely johtaa tietysti johonkin itseä suurempaan asiaan.
Vaan aiheesta paremmin:
On aika ikävää että psykiatrian oppikirjasta on tullut sellainen, joka kattaa kaikki mahdolliset elämäntilanteet, lisäksi ne nimetään poikkeuksetta sairaudeksi.
Onkin helpompi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan psykiatriasta on tullut lääketieteen roskapankki, jossa pyritän selittämään liki kaikki tapahtumat mitkä nykylääketieteessä jäävät vielä vastausta vaille. Hankalammassa elämän paikassa onkin helpompi saada diagnoosi kuin jäädä vaille sitä.
Yksityiskohdista tässä sen verran, että esim. Positiivisten ja negatiivisten oireiden arviointilomakkeista (SAPS ja SANS) jälkimmäinen
on sellainen, joka mielestäni kattaa ikävällä tavalla monta muuta sairausmahdollisuutta kuin esim. henkisen sairauden. Samat oireet liittyvät myös hengityssairauksien oireistoon.
Esim. vähäisempi happi tekee ihmisen zombieksi. Allergia / Astmakohtaus alentaa hetkellisesti kykyä verbaliikan suhteen ja "puhe voi salpautua ja kieli köyhtyä (alogia)". Myös työsalit ja klubitalojen selvästi vammaisten ihmisten seura voi olla epäkiinnostavaa ja henkilö tulkitaan anhedoniseksi (epäsosiaaliseksi) seurauksena tietysti yliannostus sosiaalisuutta täysin vammautuneiden henkilöiden kanssa kuntoutuskodissa.
Psykiatrien kirjassa ei nimittäin mainita edes hoitopaikkavaihtoehtona omaa kotia. Vaihtoehdot ovat "avohoidossa kuten kuntoutuskodeissa tai tuetuissa asunnoissa".
Maininta portaittaisesta kuntoutuksesta on kiinnostava ja paranoidisen deluusion mukaan arvaukseni on että sillä saa aikaan mukavat markkinat, joissa potilaiden työkykyiseksi palaamisella ja normaali elämän aloittamisella ei ole turhaa kiirettä.
Kysyin jopa kerran kuinka moni on käynyt läpi kirjassa mainitun Sopimusvuori ry:n järjestämän portaittaisen kuntoutuksen. Yksi henkilö oli päässyt omaan asuntoon vuosien aikana. Ei ihme että järjestön nimi on niin kuvaava.
Ja takaisin psykiatriakirjan uutisiin: SANS-lomakkeen terveellisyydestä vielä sen verran: Joskus jopa kuulin että joku epäili
että psyykkisesti sairaiden joukossa voinee olla myös hengityssairaita tai muutoin objektiivisempia ihmisiä jotka eivät esim ”naura vaikka yllytetään” peräti hauskassa sairaalamiljöössä. Tiedän myös tapauksen, jossa leikkausten jälkeen leikkauskomplikaatioita kokeva työssä oleva akateemisen tason henkilö koki itsensä hengityssairaaksi mutta saikin suoraan psykiatrisen tuomion ilman että mitään fyysistä mittausta suoritettiin hengitysvirtausten osalta. Vaan mitäpä sitä mittamaan todellisuutta kun se on jo valmiiksi selvitetty että henkilöllä oli paranoidinen deluusio. Mittaamisvaatimus liittyy ymmärrettävästi paranoidiaan eikä todellisuuteen.
Lukeehan se lainkäyttäjänkin hyväksymässä oppaassa joten on selvää että asia on niin. Oleppa eri mieltä auktoriteetin kanssa niin kohta Venäjä valloittaa tietysti Suomen kun kuri pääsee höltymään. Sen asian pelko on tietysti aina realistista kuten myös vaikkapa Seppo Lehdon vallankumousyrityksen.
Uusien vaihtoehtoisten markkinoiden luonti lääkäreille on kuitenkin vaikeaa sillä uudet ideat ovat tehokkaasti leimattuina.
On se vaikeaa.
Tämä tästä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
-
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=1369890
Mutta jos "häirikkö" onkin oikeassa?
Ovat sitten julkisella puolella virkaatekeviä ihmisiä, joidenka viranhoitoa saa arvostella.
-
Mediuutiset ovat lääkäreiden "äänenkannattaja", ei mikään puolueeton tai riippumaton uutislehti.
Kuten yllä oleva linkki todistaa; asiakas voi olla oikeassa, mutta potilas on aina väärässä.
saaduista korjauksista mielenterveyssektorilla?
Mitään yleishullujahan ei pitäisi olla vaan vain mielenterveysongelmia, jotka puolestaan tulisi
olla tarkkaan argumentoitavissa ja edelleen
jotta tilanne todellinen,vasta-argumentoitavissa.
Vai onko ajatukseni "yleishullu" koska diagnoosi on?
Kirjoittaja on oikeassa.
Muutama lisähavainto on paikallaan.
Sekä Suomen vähävaraisia että vaurastumisen tielle julkeavia liikemiehiä terrorisoi kateellinen, kulissisiveä pikkuporvarillinen keskiluokka. Sen päähän on iskotettu valtavirtapsykiatrian oppeja. Vähävaraiset, keskiluokkaisesta ulosannista kieltäytyvät kansalaiset teljetään erilleen siviilielämästä psykiatrisiin gettoihin ja jopa orjatyöhön. Heidät leimataan psykoosisairauksien kantajiksi ja aloitetaan identiteetinriistolääkitys. Liikemiehiin ei uskalleta koskea, mutta heidät leimataan sosiopaateiksi tai narsisteiksi.