Syömiset ovat aiheuttaneet stressiä mulle useamman vuoden.Viime keväänä mittani olivat 173 ja 48 kg.Laskin hulluna kaloreita ja urheilin useasti päivässä. Viikonloppuna "palkitsin"itseni syömällä valtavia määriä kaikkea, yleensä karkkia ja jäätelöä.olen usein yrittänyt oksentaa mutta ei onnistu.Sitten myöhemmin keväällä itsekurini alkoi lipsua.vähensin huomattavasti liikuntaa ja söin miten sattui.Useasti roskaruokaa ja karkkia.Tätä vain jatkui ja seurauksena paino nousi lyhyessä ajassa 63 kiloon. Inhoan itseäni ja pelkään koko ajan vain lihovani hirveää vauhtia, sillä ahmin usein,enkä oksenna. Etenkin karkkia mene valtavia määriä. Haluaisin painaa n. 55 kg, ja saada suhtautumiseni ruokaan normaaliksi. Ajattelutapani on usein kaikki tai ei mitään,mutta tasaiset ruokailurytmitkään ei tunnu hyvin auttavan..Onko kellään käynyt näin?! olisko kellään antaa vinkkejä jotka vois auttaa...
mitä teen?!
zodiac
1300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mulla on vähän sama tilanne, mutta mitat on 158/55 ja oon lihonu 45kilosta tohon, 48kg olis ihannepaino. mun ongelma on epäsäännölliset ruokailut, tai tavallaan tuntuu että ei uskalla syödä vasta kun on kauhee nälkä ja sillon on taas sitten pakko syödä ihan täpösentäyteen, ja jos on kerranki syöny sillee kohtuudella, että on hyvä olo, niin johan sitä kohta valuu jääkaapille ja parin sämpylän jälkeen on vatsa kireellä.
ensiksi pitäis saada kiloja karisemaan ja sen jälkeen vielä yrittää järkevöittää ruokailua. tai kilot varmaan karisis ruokailun järkevöittämisen myötä.
jos haluut tosiaan muutosta, niin kun mä ainakin haluun, on asialle tehtävä jotain. tästä päivästä lähtien. se on ehkä vaikeaa yksin, mutta jos yritettäis samaan aikaan, ja pitettäis yhteyttä netin välityksellä? luulen että ainakin mä saisin enemmän motivaatiota ja yrittämistä ja kun toinen on onnistunu jossain niin se tsemppaa toistakin onnistunmaan. mitä sanot=