Hei kaikille rakkaille mammoille joiden kanssa ollaan kirjoiteltu!
Ilokseni voin kertoa että se suunniteltu sektio menikin tosi hyvin ja en ollut kovin kipeäkään kun ekoina päivinä. Turhaa jännittelin. Toivoin kyllä ihan normaalia alatiesynnytystä, mutta lantiosta ei mahdu kun sitten tosi pieni joten jatkossakin sanoivat et leikataan ja piste. Noh, en enää kyl jännitä samalla tavalla!
Nyt jännitti se spinaali-epiduraaliyhdistelmä jonka sain, mutta se tuntuikin yllättävän vähän ja puuduin tosi hyvin. Jaloissa oli tuntoa ja liikkuvuutta oli viel varpaissa mutta leikkausalue ja polvetkin oli tunnottomat.
Mies oli mukana ja sekin oli todella kiva kun saatiin yhdessä olla todistamassa vauvan syntymää.
On tää hieno tunne, en voi muuta sanoa! Ja niin iso asia elämässä!
Henkilökunta oli todella ystävällistä ja gynekologi sekä anestesialääkäri samaten. Mulle jäi niin hyvä fiilis tosta käynnnistä ja sanoinkin sen heille. siihen ihana lastenhoitaja totes että "tervetuloa takaisin"
Oli kyllä elämäni suurin ja ihanin kokemus tämä vauvan tulo. Pojan saimme ja hyvä syntymäpaino oli ja raskausviikot myös. Oltiin vaan 3 pvää sairaalassa! HÄmmästyin kun en kipulääkkeitä enää tarttis lainkaan ja tää paraneminen on ollu tosi nopeeta! Anestesialääkäri sanoikin, että tämä leikkaus ei olen niitä kivuliaimpia kun pehmeetä kudosta leikataan eikä esim luuta tai jännettä tms.
Lisäksi onni vauvasta on niin suuri että auttaa paranemisessa.
Osastolla ainoa negat. asia on se että nukuin aika huonosti. Ne harvat kerrat kun oon ollu sairaalassa oon aina nukkunu huonosti joten se ei ollu mitään uutta. kai aika normaalia...
Halusin kertoa teille oman hyvän kokemukseni ja jakaa sen teidän kanssa: mua helpotti kun kuulin muiden hyviä kokemuksia!
Hyvää kesää ja onnea synnytyksiin!
Ilokseni voin kertoa että se suunniteltu sektio menikin tosi hyvin ja en ollut kovin kipeäkään kun ekoina päivinä. Turhaa jännittelin. Toivoin kyllä ihan normaalia alatiesynnytystä, mutta lantiosta ei mahdu kun sitten tosi pieni joten jatkossakin sanoivat et leikataan ja piste. Noh, en enää kyl jännitä samalla tavalla!
Nyt jännitti se spinaali-epiduraaliyhdistelmä jonka sain, mutta se tuntuikin yllättävän vähän ja puuduin tosi hyvin. Jaloissa oli tuntoa ja liikkuvuutta oli viel varpaissa mutta leikkausalue ja polvetkin oli tunnottomat.
Mies oli mukana ja sekin oli todella kiva kun saatiin yhdessä olla todistamassa vauvan syntymää.
On tää hieno tunne, en voi muuta sanoa! Ja niin iso asia elämässä!
Henkilökunta oli todella ystävällistä ja gynekologi sekä anestesialääkäri samaten. Mulle jäi niin hyvä fiilis tosta käynnnistä ja sanoinkin sen heille. siihen ihana lastenhoitaja totes että "tervetuloa takaisin"
Oli kyllä elämäni suurin ja ihanin kokemus tämä vauvan tulo. Pojan saimme ja hyvä syntymäpaino oli ja raskausviikot myös. Oltiin vaan 3 pvää sairaalassa! HÄmmästyin kun en kipulääkkeitä enää tarttis lainkaan ja tää paraneminen on ollu tosi nopeeta! Anestesialääkäri sanoikin, että tämä leikkaus ei olen niitä kivuliaimpia kun pehmeetä kudosta leikataan eikä esim luuta tai jännettä tms.
Lisäksi onni vauvasta on niin suuri että auttaa paranemisessa.
Osastolla ainoa negat. asia on se että nukuin aika huonosti. Ne harvat kerrat kun oon ollu sairaalassa oon aina nukkunu huonosti joten se ei ollu mitään uutta. kai aika normaalia...
Halusin kertoa teille oman hyvän kokemukseni ja jakaa sen teidän kanssa: mua helpotti kun kuulin muiden hyviä kokemuksia!
Hyvää kesää ja onnea synnytyksiin!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mukava ettei jääny traumoja!
Mulla kohta 4.sektio edessä ja jännittää aika paljon, kun edellisestä jäi vähän kammoa!
Onnittelut poika-vauvan johdosta!
Minulla myös yksi alatie synnytys takanapäin..josta jäi kauheat traumat. Peloista johtuen toinen lapsemme syntyi sovitulla sektiolla vajaat 2vk sitten. Olimme sairaalassa 2 päivää ja sitten kotiin. Leikkaus jännitti, mutta turhaan. Se meni loistavasti, ja olen toipunut hyvin. Kipu lääkkeitä otin yötä vasten ekan viikon ajan, mutta eipä se uni silti tullut, kun suloista nyyttiä vaan piti tuijotella.
Lääkärit, kätilöt, sairaanhoitajat olivat kaikki ihania, ja sen heille kerroin sekä vielä kukkasin muistin heitä lähtiessäni. Niin hyvä kokemus minulle sektiosta jäi. Jos kolmas lapsi olisi haaveissa joskus, valitsisin ehdottomasti sektion!
Rohkeutta jokaiselle sektiota suunnittelevalle. Se menee hyvin, kun siihen asennoituu oikein, ja muistaa, että paraneminen on itsestä kiinni. Sängystä on vaan noustava ja lähdetttävä liikkeelle.
Itse paranin sektiosta nopeammin kuin alatie synnytyksestä, vaikka en saanut edes repeämiä tai muitakaan kolhuja ekassa synnytyksessä.
Hei!
ja onnittelut Tinalle ja mamma 2008!!
Minulla kaikki vielä edessä,parin viikon päästä on synnytystapa arvio,jota pikkasen jännitän ,kun en yhtään tiedä kyseisen nkl:n lääkärin mielipidettä asiaan.Mulla siis takana yksi alatiesynnytys sekä yksi sektio.Nyt kovasti toivoisin suunniteltua sektiota,koska molemmat poika lapseni on olleet 4,5 kg.
Mukavammat kokemukset on jääneet mieleeni sektiosta,mm.parannuin nopeammin kuin alatiesynnytyksestä.
Hmm...mietin täällä vaan ,että onkohan mun mielipiteellä synnytystapa arviointia käydessä paljonkaan painoarvoa,kuunteleeko lääkäri tms..?
No,kaikkeni yritän =) Onnittelut vielä "ihka"uusille äideille,poika muutes tännekkin tulossa =)
Hei!
Vielä kysyisin sinulta,saitteko naistenklinikalla perhehuoneen,vai onko ne tarkoitettu vain alatiesynnyttäneille?
Olihan se niin ,että sinut sektioitiin naistenklinikalla?itse olen menossa elokuun alussa nkl;lle synnyttämään,vielä tapaa en tiedä =)
Koita olla rauhallisin mielin, itse ei voi kuitenkaan muusta vastata kun ilosesta ja pos mielestä sekä kuntoutumisaktiviteetista!
Perhehuonetta ei saatu kun oli tosi täyttä.
Nyt oli tosi paljon synnytyksiä ja kiirettä.
Osal osastoista äitejä oli huuhteluhuoneessa ja päiväsalissa, mutta tommoset ruuhkatapit rauhottuu nopeesti.
jos ei ole normaalisti edennyt raskaus ja normaali alatiesynnytys.
täällä yksi sektiolla (suunnitellusti) synnyttänyt, joka miehen ja vauvan kanssa majaili kolme päivää perhehuoneessa, ja Naistenklinikalla! Huoneita ei tosin ole useita ja siksi ne yleensä varataan alatiesynnyttäneille. Sektiopotilaat kun usein eivät heti pysty vauvaa koko ajan itsekseen hoitamaan ja vauva usein hoitohuoneessa, niin siksi useammin huoneet menee alatiesynnyttäjille. Perhehuoneen edellytyksenä on, että mies on suurimman osan vuorokaudesta perheensä kanssa, eikä esim töissä ja vauvaa ei voi kun poikkeuksena viedä lastenhuoneeseen hoitoon, eli oletuksena on, että perhehuoneessa vauva hoidetaan itse 24h/vuorokausi.