Olisiko niin, että kun aikamme pyörittelemme jälkikasvujemme huolia unohdamme parisuhteemme hoitamisen? Keskitymmekö liikaa "omien" lastemme asioihin jolloin huolimyhkyrämme paisuu huomaamattamme ja lopuksi olemattomat oletuksemme räjähtävät kiukkuna rakkaimpamme silmille? Riita repii menneisyyden auki ja suku entinen ja nykyinen ryvettyy mukaan. Olemmeko liian kauan syyttäneet menneestä itseämme? Onko meidän kaivettava riidoilla toinen toisistamme syntipukki, jonka hartioille haluamme heittää omat epäonnistumisemme ja syyllisyyden tuntomme? Jos parisuhteemme on avoin ja voimakas se kestää myrskyt. Rakentava riita tiukkasanainenkin on parempi vaihtoehto kuin pakeneminen ja myötätunnon etsiminen tuntemattomilta. Todellisuudessa (ei virtuaalissa) rakkaamme hartiahieronta riidan jälkeen sulattaa muhkuraisenmmatkin huolimyhkyrämme
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että se parisuhteen hoitaminen usein "unohtuu" jo ennen jälkikasvun huolia, kun se rakastumisen ihanuus on muuttunut harmaaksi arjeksi.
Kukahan sitä nyt itseään on syyttänyt menneistä, toinenhan se vain on syyllinen.
Sitten kun osataan hakea syntipukkia myös itsestä, ollaan jo pitkällä. Ja siihen vähän parisuhdeterapiaa eikä edes tarvitse mennä sinne uusioperheeseen asti.
Heittelin ajatuksiani siten, että suhde ei vielä ole ehtinyt harmaaksi arjeksi vaan kahden täysi-ikäisen ihmisen uusiosuhteeksi.
"Lapset" sillä lapsiahan jälkikasvumme ovat iästä riippumatta ja tällä iällä he ovat jo aikuistuneita, perheellisiä tai opiskelevat.
Takana uusiosuhteissa on aina ero tai kaksikin, siten itsensä syytteminen epäonnistumisesta tai x-puolison mustamaalaaminen usein seuraavat uuteen suhteeseen. Kiperässä tilanteessa toinen voi käyttää aseenaan toisen menneisyyttä.
"Sitten kun osataan hakea syntipukkia itsestä ollaan jo pitkällä" kirjoitit, kyllä, mutta pitää oppia myös olemaan armollinen itselleen.
Anteeksi antaminen ja hyväksyminen puoliso sellaisena kuin hän on, muuttamatta häntä siitä ihastuksesta jonka kerran tapasimme johonkin haluamaamme kaavaan voi estää uusiokierteen jatkumisen.