Ollakseni mieliksesi
ainakin yritän parhaani.
Tänään on vuorossa
yllätys suuri:
silikonit. Niin juuri!
Kaikkeen sitä nainen alistuukin.
Ihan vain miehen vuoksi.
(Kävipä hänellä tuuri…)
Koskaan ennen en ole tehnyt
mitään tämän kaltaista.
Lämpötilani alkaa nousta,
kaiken otan irti tästä showsta,
ja tuoksu on osa tätä taikaa,
hiukan suklaata, hiukan vaniljaa.
Kaiken tehosteeksi pari kynttilää vielä,
noin, enempään et saa tätä naista
suostumaan elon tiellä.
Kotiin tullessasi huomaat heti
tuoksun, oudon. (Se naula veti!)
Tallustat luokseni,
hämmennyt hiukan, sen nään…
(Hassu mies, muodoillani,
tuoksuillani sekoitan sen pään…)
Katseesi kiinnittyy tasaisille,
muodoilleni tuoksuville,
hiukan suklaalle, vähän vaniljalle,
häntä varten valmistetuille.
Ojennat kätesi, huulille viet,
tartut ja haukkaat,
hädin tuskin sanottua saat:
Kulta, kuinka taitava leipuri oletkaan!
Tämä voisi olla vaikka pääruoka!
(Salainen aseeni: silikonivuoka.)
ainakin yritän parhaani.
Tänään on vuorossa
yllätys suuri:
silikonit. Niin juuri!
Kaikkeen sitä nainen alistuukin.
Ihan vain miehen vuoksi.
(Kävipä hänellä tuuri…)
Koskaan ennen en ole tehnyt
mitään tämän kaltaista.
Lämpötilani alkaa nousta,
kaiken otan irti tästä showsta,
ja tuoksu on osa tätä taikaa,
hiukan suklaata, hiukan vaniljaa.
Kaiken tehosteeksi pari kynttilää vielä,
noin, enempään et saa tätä naista
suostumaan elon tiellä.
Kotiin tullessasi huomaat heti
tuoksun, oudon. (Se naula veti!)
Tallustat luokseni,
hämmennyt hiukan, sen nään…
(Hassu mies, muodoillani,
tuoksuillani sekoitan sen pään…)
Katseesi kiinnittyy tasaisille,
muodoilleni tuoksuville,
hiukan suklaalle, vähän vaniljalle,
häntä varten valmistetuille.
Ojennat kätesi, huulille viet,
tartut ja haukkaat,
hädin tuskin sanottua saat:
Kulta, kuinka taitava leipuri oletkaan!
Tämä voisi olla vaikka pääruoka!
(Salainen aseeni: silikonivuoka.)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olipa erikoinen
riisuttava runo.
Minä luin tämän
silmän iskun
tunnelmalla.
En tiedä,kumman
maailma on vaikeampi;naisen
vaiko;miehen...-tässä
esitys leikissä
ja
kumpi nauttii enemmän.
Toivon mukaan kumpikin.
Tässä on yksi Elämän
sokeria,
joka tekee elämästä Elämää.
Vaikka keskustellaan mielen
rikkauksista,
mutta
tämäkin kuuluu niihin
Yhteenkuuluvaisuuteen
sopivalla tavalla viljellen
Molempia Yhdessä.
Mukavan viettelevän
kevyttä tekstiä...pinnoja ropisee.
kommentistasi! Tavoitit sen mihin pyrin. Ja pisteitä tuli ensimmäistä kertaa, kiitos kiitos kiitos. Se kannustaa jatkamaan!
Hyvä,että menee nappiinkin-edes joskus.
Tuo oma arvostelu olis myös
tekijälleenkin helpompaa,
jos edes vähän tietäisi
- totta vai ei.
Ymmärrän nyt esim.kriitikoita
paremmin,kuin silloin aikoinaan.
Otin lähes summassa tekstisi.
Luin,ja ajattelin,että laitan
pienen kommentin...-olen aina
varautunut pieneen sanailuun
vastapuolelta...- hyväksyn sen
kyllä.
Älä ainakaan lopeta,vaan jatka
ja harjoittele,lisää
vain aiheita,tekstejä,lue
esim.runoutta.
Älä pakolla,vain omilla ehdoilla.
Pidä vaikka taukoja,mutta älä
lopeta-varsinkin-jos nautit ja
pidät tästä.
Tässä on niin paljon eri niksejä
ja kiviä,että eri kokemuksien
kautta oppii jotain
-sitä elämällä- laittaa eri
vivahteita,kuin muistojakin ja
tapahtumia muistiin jne...
Mutta jos laitat ja kirjoitat
paljonkin,etenkin jos olet nuori,
niin: - ÄLÄ TUHOA ja HÄVITÄ,koska
myöhemmin saatat tarvita niitä.
Kun kokemus kuin taidotkin kehittyvät,
voit ottaa ne esiin,ja korjata niitä
nk."teknillisempään"muotoon.
Minä aikoinani poltin itseni niissä,
ja ajattelin,että menkööt...- paljon
hyvääkin aineistoa,koskaan en tule
niitä takaisin saamaan tai muistamaan.
Nuoruudessa on paljon alkukantaista
voimaa,suuri ideoita,unelmia,
sinisilmäisyyttä...vaatii vain
kehittymistä kokemuksien kuin
realisminkin kautta.
Voin lukaista toisinaan runojasi.
En tiedä missä elämän vuosikymmenissä
elät,että voisin paremmin ns.
tajuta/ymmärtää runojasi oikealla
tavalla...-oletan,heitä hiekkaa
silmille,jos olen kovin väärässä
...-siis aika nuoresta kyse.
Toivotan mielenkiintoisia
kirjoitus kun luku elämyksiä
- Kesääsi KuunKeiju-näpsä nimim.
Yksi pieni lisä lohdutus; -en minäkään
vielä osaa,
niinkuin haluaisin
ja harvoin olen
omiin tyytyväinen.
Ystävyydellä:
DOLAN
oli nuorena ilmiselvää, se jäi, proosa tuntui omemmalta. Olen kyllä samaa ikäluokkaa kanssasi, mutta - kiitos vaan - lapsellinen kai. En mitään hiekkaa aio alkaa heitellä, enhän toki. Oikeastaan aika mairittelevaa, että luulit nuoreksi, mutta alkeellinen tekniikka varmaan hämää. Miksi nyt runoja olen alkanut rustailla, johtuu eräästä henkilökohtaisesta syystä - impulssi voi näköjään yllättää. Otan kritiikin mielelläni vastaan, ainakin siitä tietää, että lukija tavoittaa/ei tavoita sitä clouta, jonka olen kätkenyt. Tavoitteena on kätkeä eikä olla ilmiselvä. Se on omintani ainakin nyt.
Kiitos....- luin Sinun edellisiä
tekstejäsi ja myöhemmin
kun tuossa ajattelin,niin
tuli mieleen,että
varttuneemmastakin
saattaa olla kyse.
Jotenkin jäin tunteeseen,että
näin myös voi olla,kun aloin
todella tekstiesi jälkeen
itämään...tuo ikä.
Eikös se ole hyvä,että sait
vuosia harteiltasi pois
-kerran näinkin päin.
Sillä ei nuo tekstisi niin
lapsellisia ole.
Pirskatin hankala "arvostella"
kun ei tiedä ikä luokkaa
noin suunnilleen.
Ei kirjoituksista aina
välttämättä tule esille
tai pitäisi lukea niitä
useampi,että vois arvailla.
Yx runoistasi oli sellainen,
että aavistin,ettei kyllä
ihan nuoresta voi olla kyse.
Taas yksi naula dolanin
arkun kanteen.
Oppia tuli hivenen taas
lisää,tai paremminkin
tarkkuus tasoon täytyy
kiinnittää huomiota
entistä enemmän.
Käy kirkkoherran virastossa
ja ota vaikka puolet pois
iästäsi.
Myönteiset impulssit ovat
ihan tervetulleita,keille
tahansa...suolaista on,
tuo kätketty runous jota
voi vapaasti liikutella.
Mukava viesti...-palataan
varmaankin vielä asiaan
runojen muodossa.
Kiitos,,,piristi kummasti päivääni:)
Mukavaa että ilostuit, kiitos kommentistasi!
Mies inspiraationa? :)
hyvä runo :)