Ennen ajattelin, että tuskin ikinä alan seurustella vakavasti ja sellainen on luonteeni. Puolisen vuotta sitten tutustuin kaverini exään paremmin, ihastuimme ja aloimme seurustella. Kuullessaan asiasta kaveri pani välit poikki kanssani. (Se harmitti ja tunsin vähän huonoa omatuntoa, mutta ei kauan, koska sain tietää törkeistä jutuista, mitä hän on tehnyt ja hänen "pimeästä puolestaan".)
Miehelle tilanne on vieläkin ankea, sillä hän joutuu näkemään lähes päivittäin exäänsä työn merkeissä ja kuuntelemaan tämän valitusta, v...ttuilua ja puppupuhetta minusta. Joskus ex on ihan järkevä, mutta sitten joskus taas ihan hullu (rikkoo tavaroita ja raivoaa asiakkaiden kuullen).
Luultavasti ex kokee, että olen vienyt häneltä jonkinlaisen tuen ja ystävyyden, mitä hän on vuosien ajan ja vielä eron jälkeen saanut ex-mieheltään, ja on nyt katkera siitä. Eihän ihastustaan voi ystävien pillin mukaan valita. Itse olen polttanut näppini suhteissa ihmisiin monta kertaa ja nyt kun on mahdollisuus olla luotettavan ja välittävän ihmisen kanssa, olen kyllä sen verran itsekäs, että pidän siitä kiinni. Miesystäväni ajattelee samalla tavalla.
Tämän ex-parin ystävyyttä vastaan minulla ei olisi ollut mitään. Eikä mies ole vuosiin välittänyt exästään muuten kuin kaverina. Jutussa haisee myös mustasukkaisuus ja omistushalu. Hän on ennenkin vetänyt herneen nenään, kun on kuullut exänsä tapailevan jotakuta. Hän itse kyllä saisi tapailla, ketä haluaa. En osaa päätellä tästä muuta kuin että ex-mies ei olisi saanut tapailla ketään ja tämän olisi pitänyt pysyä "varalla" ex-akalle...
Silloin alussa asiat olisi voinut puhua selviksi, mutta tämä nainen ei kuuntele eikä usko mitään. Hän on jo päättänyt itsekseen, miten juttu on mennyt ja uskoo siihen. Ja kaikesta kurjasta, mitä ikinä hänelle on tapahtunut, hän syyttää minua ja exäänsä. Vaikka eniten olisi syytä katsoa peiliin ja etsiä vikaa sieltä näkyvästä ihmisestä. Mutta ilmeisesti hän ei kykene siihen, vaan vika on aina muissa.
Miehelle tilanne on vieläkin ankea, sillä hän joutuu näkemään lähes päivittäin exäänsä työn merkeissä ja kuuntelemaan tämän valitusta, v...ttuilua ja puppupuhetta minusta. Joskus ex on ihan järkevä, mutta sitten joskus taas ihan hullu (rikkoo tavaroita ja raivoaa asiakkaiden kuullen).
Luultavasti ex kokee, että olen vienyt häneltä jonkinlaisen tuen ja ystävyyden, mitä hän on vuosien ajan ja vielä eron jälkeen saanut ex-mieheltään, ja on nyt katkera siitä. Eihän ihastustaan voi ystävien pillin mukaan valita. Itse olen polttanut näppini suhteissa ihmisiin monta kertaa ja nyt kun on mahdollisuus olla luotettavan ja välittävän ihmisen kanssa, olen kyllä sen verran itsekäs, että pidän siitä kiinni. Miesystäväni ajattelee samalla tavalla.
Tämän ex-parin ystävyyttä vastaan minulla ei olisi ollut mitään. Eikä mies ole vuosiin välittänyt exästään muuten kuin kaverina. Jutussa haisee myös mustasukkaisuus ja omistushalu. Hän on ennenkin vetänyt herneen nenään, kun on kuullut exänsä tapailevan jotakuta. Hän itse kyllä saisi tapailla, ketä haluaa. En osaa päätellä tästä muuta kuin että ex-mies ei olisi saanut tapailla ketään ja tämän olisi pitänyt pysyä "varalla" ex-akalle...
Silloin alussa asiat olisi voinut puhua selviksi, mutta tämä nainen ei kuuntele eikä usko mitään. Hän on jo päättänyt itsekseen, miten juttu on mennyt ja uskoo siihen. Ja kaikesta kurjasta, mitä ikinä hänelle on tapahtunut, hän syyttää minua ja exäänsä. Vaikka eniten olisi syytä katsoa peiliin ja etsiä vikaa sieltä näkyvästä ihmisestä. Mutta ilmeisesti hän ei kykene siihen, vaan vika on aina muissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pahin pettäjä minkä maa päällään kantaa. Valehtelee päin naamaa ja toisaalla tekee muuta.