Ehdotin miehelleni pillereiden poisjättämistä pari päivää sitten. Asia on ollut pinnalla jo vuoden. Vuosi sitten päätimme (mies päätti) odottaa vielä.. Miehelläni ennestään yksi 11 vee tytär ja yhdessä olemme olleet kolme vuotta.
Olemme puhuneet asiasta aina välillä ja mieskin on tuntunut sopeutuvan aiheeseen, on ollut jopa joskus innoissaankin asiasta.
Lupasin antaa hänelle taas harkinta-aikaa asian suhteen.. En siis aio pakottaa tai painostaa miestäni lapsen tekoon.
Mitäpä jos hän taas siirtää asiaa..??? Siinä vaiheessa minulta kyllä menisi usko siihen onko hän koskaan valmis ko. asiaan.. Olen toki vasta 27-vuotias ja seurusteltu vasta kolme vuotta, mutta silti, oma lapsi on harras ja nöyrä toiveeni ja en tiedä miten suhteemme käy jos en saa täyttymystä tälle toiveelleni.
Apua kaipaan, kiitos.
Olemme puhuneet asiasta aina välillä ja mieskin on tuntunut sopeutuvan aiheeseen, on ollut jopa joskus innoissaankin asiasta.
Lupasin antaa hänelle taas harkinta-aikaa asian suhteen.. En siis aio pakottaa tai painostaa miestäni lapsen tekoon.
Mitäpä jos hän taas siirtää asiaa..??? Siinä vaiheessa minulta kyllä menisi usko siihen onko hän koskaan valmis ko. asiaan.. Olen toki vasta 27-vuotias ja seurusteltu vasta kolme vuotta, mutta silti, oma lapsi on harras ja nöyrä toiveeni ja en tiedä miten suhteemme käy jos en saa täyttymystä tälle toiveelleni.
Apua kaipaan, kiitos.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei taida sun miehes ihan ymmärtää kuinka paljon se merkitsee että saisitte ensinnäki yhteisen lapsen ja sä esikoisen..
oma lapsi on kuitenki ihaninta mitä naisen elämäs voi olla! :)
sun tarvii vaan tehdä miehelles et jollei hän halua sun kanssa yrittää lasta niin etit semmosen joka haluaa! ja niitä varmasti riittää!
nii se vaan on et uhkailu taitaa olla se paras keino, jollei ruveta yrittää ni jätät miehen.. muuten et välttämättä koskaan saa sitä lasta!
ja jos sitte saatte lopulta lapsen ja miestä rupee jostai syystä ahistaa yms yms ettei oikeesti olisi halunnut lasta ja häipyy, niin sulla on ainaki se vauva! ja pidät siitä huolen :)
luulen kyl et jos miehes sais teijän yhteisen vauvan syliinsä ja näkis kuin onnelline oot, se ei kaduttais hetkeekään!! :)
Tsemppistä sinne! Ja toivottavasti miehes lähtee leikkiin mukaan! :)
ite seurustelin aikasemmin miehen kanssa johon olin todella rakastunut ja oisin halunnut jatkaa elämää yhdessä,mutta...olen todella lapsiraka ja haluan omia lapsia.miehellä oli jo yksi lapsi,jonka kanssa oli syntymästä asti ollut vaikeaa.tästäkään syystä mies ei enään halunnut lisää lapsia.
vuosia mietin asiaa ja odottelin,mutta pakkasin sitten tavarani ja etsin ihmisen joka halusi kanssani lapsia.nyt minulla on ihana perhe ja ihan hyvällä muistelen vanhoja aikoja.ihan loputtomiin ei kannata odotella...