Näin ollen, stressaus koulusta tietenkin loppui, mutta stressi ja paineet riparista alkaa.
Voi paska sentään, kaikenlaista sitä on, masennuksen takia laukkaamista lääkärissä, terapiassa ja psykologilla, plus viellä riparistressi;
Miten ihmeessä opin kaikki ulkoläksyt leirille. Miten selviäisin niistä nöyryyttävistä leikeistä, kun
muutenkin itsetunto niin alhaalla kuin vaan voi olla. Miten ihmeessä muistan kaikkien koulutuspäivissä selitetyt jeesustelut riparilla tulevaan kokeeseen, kun mitään en ole vain jaksanut kuunnella..? On ollut muutakin ajateltavaa..
Ainoana vaihtoehtona varmaankin yksityinen rippikoulu, mutta minkäs teet, alkaa tulemaan kiire senkin järjestelyssä, kun aikaseksi ei olla mitään saatu..
Ja leiri senkun lähestyy ja lähestyy. Ja nyt piti olla loma.
Tää kesä syö mua näköjään ihan samalla tavalla kuin koulu.
Niin miten sen yksityisen laita, onko kellään kokemusta? Aika harvinainen taitaa olla..
Voi paska sentään, kaikenlaista sitä on, masennuksen takia laukkaamista lääkärissä, terapiassa ja psykologilla, plus viellä riparistressi;
Miten ihmeessä opin kaikki ulkoläksyt leirille. Miten selviäisin niistä nöyryyttävistä leikeistä, kun
muutenkin itsetunto niin alhaalla kuin vaan voi olla. Miten ihmeessä muistan kaikkien koulutuspäivissä selitetyt jeesustelut riparilla tulevaan kokeeseen, kun mitään en ole vain jaksanut kuunnella..? On ollut muutakin ajateltavaa..
Ainoana vaihtoehtona varmaankin yksityinen rippikoulu, mutta minkäs teet, alkaa tulemaan kiire senkin järjestelyssä, kun aikaseksi ei olla mitään saatu..
Ja leiri senkun lähestyy ja lähestyy. Ja nyt piti olla loma.
Tää kesä syö mua näköjään ihan samalla tavalla kuin koulu.
Niin miten sen yksityisen laita, onko kellään kokemusta? Aika harvinainen taitaa olla..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei minun riparilla mitään koetta ollut.
Ainoastaan rukoukset piti opetella kerran ulkoa.
Ei sitä voi reputtaa.
Ne leikit on kivoja eikä ne ole nöyryttäviä.
Ripari on tosi kiva paikka ja siellä todellakin saa levätä ja nauttia lomasta :)
Meillä on vaikka mitä "ihanaa" siellä.
Olen kateellinen niille, keillä se leiri on ollut oikein mukava.
Mutta meillä on monet vuodet ollut nuo samat leirinpitäjät, ohjelmat ja vastaavat, eikä niistä rutiineista poiketa tänäkään vuonna. Vuoden vanhemmatkin kaverit on valitelleet leirin kurjuutta, mikä meillä täällä on.
Ja voi kyllä, mulle ne leikit on tosi nöyryyttäviä, koska omaan erittäin huonon itsetunnon ja sairastan masennusta. Normaalilla tavoin ajatteleville voivatkin olla ihan hauskoja. :)
Ja tosiaan, meillä on koe. Sanottiin jo ensimmäisenä koulutuspäivänä.
Ja meillä onkin näin mukava rangaistus niille, jotka eivät pääse ulkoläksyistä läpi; (jos yksi pieni virhe tulee läksyssä, ei pääse läpi) Joutuu lukemaan konfirmaatiopäivänä koko kirkolle sen läksyn ulkomuistista, jota ei ole läpi päässyt.
Että tällaisia paineita meille luodaan, ja se tekee riparista vielä epämukavamman.
Mitäs siihen kokeeseen sit tulee?
En usko et ne kysymykset vaikeita on.
Oletko hankkinut apua masennukseesi?
Moni ystäväni on käynyt terapiassa ja se on auttanut heitä.
Kuulostaa siltä, että seurakunnassanne ne muutamat henkilöt, jotka nuorisotoiminnasta ovat vastuussa, ovat päättäneet painottaa kirkon pitkistä perinteistä pikemminkin inkvisitiota kuin lähimmäisenrakkautta. Huono tuuri - on varmasti sellaisiakin seurakuntia, joissa painotus on päinvastainen. (Tuo kristinuskon perimmäinen kaksijakoisuus on muutenkin omituinen asia, ja vaikeuttaa suhtautumista kyseiseen uskontoon; miten samassa uskonnossa voi olla yhtä aikaa niin hyvän- ja pahantahtoisia oppeja?)
Sanoisin, että nyt täytyy vain yrittää pärjätä. Voihan olla, että ainakin osa noista uhkauksista on pelkkää pelottelua, eikä niitä loppujen lopuksi toteuteta. Voi toki myös olla, että toteutetaan. Rangaistus kuulostaa niin nöyryyttävältä, että siitä voisi melkein ilmoittaa poliisille. Varmastikaan tuollaisten työntekijöiden ei pitäisi saada toimia tehtävissään, mutta minkäs teet. Pienillä paikkakunnilla henkinen ilmapiiri on toisinaan aika kuristavaa.
Leikeistä sanoisin, että mene vaan mukaan. Ajattele koko ajan, että kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa. Ei siinä ole mitään nöyryyttävää sinulle, kun et erotu joukosta. Et ole mitenkään huomion keskipisteenä tai silmätikkuna. Yritä ainakin asennoitua näin - enemmän negatiivista huomiota saisit aikaan kieltäytymällä, elleivät järjestäjät tarjoa siihen huomaamatonta mahdollisuutta. Eivätkä ilmeisesti tarjoa.
Helppoja tai varmoja ratkaisuja ei taida olla olemassakaan. Voimia kuitenkin sinulle, toivottavasti kokemus ei ole täysin traumaattinen. Voihan siinä olla hyviäkin puolia. Sitä ei voi tietää ennen kuin näkee! :)
Osa nuorista suorittaa joka vuosi riparin yksityisesti. Työntekijöiden tehtävä on luoda tälle mahdollisuudet.
Aika moni seurakunta on luopunut kokonaan kirjallisesta kokeesta. Olennaista on omakohtainen pohdinta, tietoaineksen hallinta vähemmän tärkeää.
Jos riparisi on vielä edessä päin, voi olla, että huolehdit liikoja. Osassa seurakuntia ei ulkoläksyjä ole lainkaan. Enemmistö katsoo, että niitä on hyvä opiskella, mutta sisältö ratkaisee. Muutaman kymmenen riparin kokemuksella voin kertoa, että aihetta suurempaan huoleen ei ole. Jos nuorella on luki- tai kirjoitushankaluuksia tms. otetaan nämä seikat tietenkin huomioon.
Nöyryyttävät leikit ovat kiellettyjä. Leikin tarkoitus on yhteinen hauskanpito, ilmapiirin rakentaminen ja luottamuksen vahvistaminen. Yli 90% nuorista on sitä mieltä, että riparilla on huomattavasti rennompi meininki kuin koulussa....
mielestäni riparileikit olivat nöyryyttäviä, vaikka monen muun mielestä ehkä eivät olleet. Miten niin "näyryyttävät leikit ovat kiellettyjä". Kyllä se nololta tuntui esittää kaikkien edessä milloin mitäkin lapsellista. Mielestäni kaikki sellainen on nöyryyttävää, mikä ei ole vapaaehtoista. Sen sijaan se oli ihan kivaa, kun isoset esittivät sketsejä ym. Miksi pitää väkisin laittaa ihmiset leikkimään muiden edessä?