Miten olisko opiskelijan järkevä laittaa jatkuvana rahastosijoituksena vaikka 50e kuussa, hajautettu johonkin op-korkorahastoihin 40 % ja op-venäjä 30% ja op-intia 30% ?? Miltä toi kuulostais ja oisko mahdollista, kuulemma ovat kehittyviä?
Hajautusko?
miltäkuulostaa
282316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
tarvittaisiin lisää tietoa sinusta. Tässä muutama kysymys:
- Kuinka pitkäksi aikaa olet valmis sijoittamaan?
- Kestätkö väliaikaisia suuriakin tappioita?
- Onko rahoille jokin käyttötarkoitus (esim. auto tai asunnon osto)?
Itse olisin hakemassa vaihtoehtoa noille kalliille eläkerahastoille.
Jos nyt alkaa satasta kuussa laittamaan ja kuvittelee, että saisi rahat rauhassa olla kasvamassa noin 25 vuotta, niin millaisia vaihtoehtoja suosittelisitte sijoitusrahastojen puolella?
Toki kun lainoja saa kuoletettua pois (eli ei korkojen noustessa ikuna..) voisi kuukausierää nostaa.
Obrigado.
Hyvä vaihtoehto varmaan eläkettä ajatellen on sijoittaa sijoitusrahastoon tai suoraan osakkeisiin.
Silloin sinulla on oma vapaus valita sijoituskohteet ja mahdollisuus vaihtaa niitä tarpeen tullen. Ja ennenkaikkea mahdollisuus ottaa rahat käyttöön jos yllättäviä tarpeita ilmenee.
Itse olen sijoittanut rahastojen kautta Intiaan, Itä-Eurooppaan sekä kehittyville markkinoille. Kotimaiset sijoitukset ovat suoraan osakkeissa. Kotimaan rahaston vaihdoin suoriin osakesijoituksiin heti kun sain riittävästi hajautusta.
Kuluilla on merkitystä. Tutustu Seligsonin indeksirahastovalikoimaan. Jos et löydä mieleistäsi, osta jotain ETF:ää vaikka Nordnetin kautta.
Tosin ETF-ostoja kannattaa tehdä vähän enemmän kerralla, sillä kertakulu ostosta on 9e Saksan markkinoilla.
Eli sijoituksia pitäisi tehdä harvemmin. Tai sitten ne indeksirahastot.
Eli "kivijalkapankkien" rahastoja ette välttämättä suosittelisi niiden kalleuden vuoksi. Selvä.
Kun nyt kuitenkin olen tottunut asioimaan oman pankkineidin kanssa lainojen ja muiden osalta, ulkomaisiin rahastoihin sijoittavan pitää asioida, kenen kanssa? Mistä saisi (paitsi täältä) tietoa kuinka toimitaan? Kun ei viitsisi tällaisilla perusasioilla teitiä kiusata..
rahastonhoitaja ei ota aktiivisesti näkemystä osakevalintoihin, joka mahdollistaa alhaiset kulut.
Nettipankin kautta on helpointa "asioida" ETF-asioissa. Indeksirahastojen merkintä on myös kätevintä netin kautta. Valitettavasti indeksirahastoja on kovin vähän tarjolla piensijoittajille.
Seligson palvelee suomeksi ja toimeksiantoja voit tehdä puhelimitse tai maksamalla sopivan summan rahaston tilille. Asiakkuuden avaaminen sinne on helppoa. Heidän tuotteensa sopivat mainiosti pienten summien kuukausisäästämiseen.
ETF:ien kanssa toimit näin:
Ensin avaat arvo-osuustilin. Voit avata sen omaan tilipankkiisi vaikka se onkin vähän kalliimpi kuin halvemmilla internetin kautta toimivilla välittäjillä. Mainitsinkin jo Nordnetin. Nordnet tarjoaa arvopaperivälitystä (eli siis osakkeita ja ETF:iä ym.) internetin välityksellä. Voit myös soittaa meklarille, mutta se on kalliimpaa. Myös Nordnet palvelee suomeksi.
Miten valitset kohteen?
Sinun pitää tutustua sellaisten ns. liikkeeseenlaskijoiden sivuihin, jotka tarjoavat ETF:iä. Näitä ovat esim. Vanguard, iShares, Lyxor, PowerShares ja monet muut. Tutustut heidän sivuihinsa ja kun löydät sopivan ETF:n jätät ostotoimeksiannon pörssivälittäjäsi (eli oma pankki tai esim. Nordnet tai joku muu) kautta. Liikkeeseenlaskijan sivuilta löydät kaupankäyntitunnuksen, jolla löydät kohteen nettipankistasi.
Kun osto- ja myyntihinnat kohtaavat, saat haluamasi määrän osuuksia salkkuusi.
Katso vaikka vielä Wikipediasta ETF ja indeksirahasto, jos haluat tietää niistä enemmän.
rahastonhoitaja ei ota aktiivisesti näkemystä osakevalintoihin, joka mahdollistaa alhaiset kulut.
Nettipankin kautta on helpointa "asioida" ETF-asioissa. Indeksirahastojen merkintä on myös kätevintä netin kautta. Valitettavasti indeksirahastoja on kovin vähän tarjolla piensijoittajille.
Seligson palvelee suomeksi ja toimeksiantoja voit tehdä puhelimitse tai maksamalla sopivan summan rahaston tilille. Asiakkuuden avaaminen sinne on helppoa. Heidän tuotteensa sopivat mainiosti pienten summien kuukausisäästämiseen.
ETF:ien kanssa toimit näin:
Ensin avaat arvo-osuustilin. Voit avata sen omaan tilipankkiisi vaikka se onkin vähän kalliimpi kuin halvemmilla internetin kautta toimivilla välittäjillä. Mainitsinkin jo Nordnetin. Nordnet tarjoaa arvopaperivälitystä (eli siis osakkeita ja ETF:iä ym.) internetin välityksellä. Voit myös soittaa meklarille, mutta se on kalliimpaa. Myös Nordnet palvelee suomeksi.
Miten valitset kohteen?
Sinun pitää tutustua sellaisten ns. liikkeeseenlaskijoiden sivuihin, jotka tarjoavat ETF:iä. Näitä ovat esim. Vanguard, iShares, Lyxor, PowerShares ja monet muut. Tutustut heidän sivuihinsa ja kun löydät sopivan ETF:n jätät ostotoimeksiannon pörssivälittäjäsi (eli oma pankki tai esim. Nordnet tai joku muu) kautta. Liikkeeseenlaskijan sivuilta löydät kaupankäyntitunnuksen, jolla löydät kohteen nettipankistasi.
Kun osto- ja myyntihinnat kohtaavat, saat haluamasi määrän osuuksia salkkuusi.
Katso vaikka vielä Wikipediasta ETF ja indeksirahasto, jos haluat tietää niistä enemmän.
eikö s24 meinaa toimia, häh?
...hyvin toimii.
Siinä oli juuri sellaista asiaa mitä kaipasin. Kiitos. Jos käyttäisin hattua, ottaisin sen päästä pelkästä kunnioituksesta.
Tarvitsee todella perehtyä paremmin sijoitusasioihin. Olin jo hyvin lähellä alkaa eläkesäästäjäksi, kun lueskelin Taloussanomista kaiken maailman piilokuluista, joita ei tarvitse ilmoittaa jne. Ei oikein herätä sellainen luottamusta.
Suora osakesijoittaminenkin kiinnostaa mutta kun en usko olevani kovinkaan aktiivinen sijoittaja, kohtaa rahasto tarpeitani luultavasti paremmin. Eli en ole riskinottaja, voi joku sanoa. No, sellainen henkilö ei ole tavannut vaimoani, eikä ole nähnyt minua kahden promillen humalassa casinolla..
Lisää OT:tä. Norjalainen firmani tarjoaa optioita. Näin he tarjoavat alallani vallitsevan bonuksen, sillä erotuksella, että normaalisti muissa yhtiöissä maksetaan kuun palkka ekstraa sen enempää kikkailematta. Avaanko omassa pankissani arvo-osuustilin tässäkin tapauksessa??
"en usko olevani kovinkaan aktiivinen sijoittaja, kohtaa rahasto tarpeitani luultavasti paremmin" Ei tarvitse olla aktiivinen sijoittaja osakemarkkinoilla. Parasta osaketuottoa saavat ne jotka ostavat ja pitävät ostamansa osakkeet. Aktiivisuus ei tuo lisäarvoa osakeomistukseen koska kursseja ei voi ennustaa. Ymmärrätkö, helppoa!!!
Eli sanot, että kun 25 vuodeksi laitan rahnat kiinni osakkeisiin, saan paremman tuoton. Märkäkorvana kysynkin: Osakerahastojako tarkoitat? Kun tarttis päästä kiinni noilla täysin nössöillä kuukausisijoitusilla kun ei se Blackjackin peluu mitään pesämunaa koskaan jättänyt. Meinaan että turha se on jollain parilla huntilla osakkeita lähteä ostamaan, eik ni?
Olen nyt lueskellut Seligsonin sivuja ja voin varmasti sanoa tietäväni paljon enemmän kuin ekan viestin aikaan. Hyvät sivut, tällaisellekin, joka joutuu paniikkiin jos sanan lyhennyksessä on yli kaksi kirjainta.
Pankkitilille voi kerätä rahaa kunnes sitä on riittävästi kohtalaisen suuruisen osakeostoksen tekemiseen. Talleta se viisikymppiä kuussa, yritä nostaa summa vaikka sataseen ja osta osakkeita kun olet saanut tonnin täyteen. 25 vuodessa ehdit tehdä monta ostosta ja jo lyhyemmässäkin ajassa luoda tarpeellisen hajautuksen. Ei heti ensimmäisellä kertaa tarvitse hankkia täydellisesti hajautettua salkkua.
Muista se, että osakkeiden suora omistaminen on Suomessa pitkäaikaiselle holdarille halpaa. Kalleimmatkaan arvo-osuustilit eivät maksa muutamaa kymppiä enempää vuodessa ja ilmaisiakin löytyy. Ostokulujen promillet ovat naurettavan pieni ongelma jos pitoaika on kymmeniä vuosia. Rahastojen hallinnointipalkkio sen sijaan peritään joka vuosi prosenttiperusteisena yhä uudelleen ja pitkän ajan kuluessa se vie tuotosta melkoisen siivun. Kun 25 vuoden kuluttua salkkusi arvo on ehkä satatuhatta euroa, osakerahaston palkkiot olisivat jo 1000 - 2000 euroa vuodessa. Sitä minä sanoisin jo ryöstämiseksi.
Aloita vaikka Pörssisäätiön verkkosivuilta ja kirjastostahan löytyy mainioita sijoitusoppaita. Eipä muuta kuin tietoa hankkimaan ja sijoitukset käyntiin. Se on elämäsi tuottavin päätös.
Tarkoitat, että rahastoa hoitava jantteri ei saa rahoilleni niin hyvää tuottoa kuin itse osakkeista? Pitkällä tähtäimellä?
Nordnetin sivuilla kävin. Ja olen nyt lukenut hulluna oppaita. Onko muuten kirjastojakin vielä olemassa? Sinne seuraavaksi.
Saa kyllä itsensä mietteliääksi kun lukee erilaisia mielipiteitä.
Kertaan vielä oman alkuperäisen suunnitelmani (kun olen jo täysin innostunut osakkeisiin sijoittamisesta): Tarkoitukseni oli laittaa huntti tai kaksi kuussa mahdollisesti kahteen eri rahastoon, osake-sellaiseen ja varmempaan, indeksirahastoon. Siellä rahat olisivat saaneet minun puolesta olla 20-25 vuotta, lähes koskematta eläke-aikaa öögalla pitäen.
Joskus muistan jonkun sanoneen, ettei osakekaupoille kannata lähteä alle 30.000 markan sijoituksella. Kyllä tuollaisen mainitsemasi tonnin sentään äkkiä kerättyä saa.
Eli yhteenevetona edelliseen sekavaan raapustukseeni: Suosittelet aloittamaan tonnilla, hajauttamaan salkkua (esim 5:een?) kohteeseen aluksi. Jatkossa osuuksia voisi nostaa kun kyhnyä saa lisää?
P.S Millaisena näette vipu ETF:ät? (Ei ollut edellispäivänä hajuakaan mitä tuo tarkoitti.)
"Tarkoitukseni oli laittaa huntti tai kaksi kuussa mahdollisesti kahteen eri rahastoon, osake-sellaiseen ja varmempaan, indeksirahastoon."
Käsitteet selviksi: Indeksirahasto ei ole (olennaisesti) sen riskittömämpi, kuin vastaava (aktiivinen) rahasto. Pientä perää jutussa on, koska aktiivisen rahaston hoitaja _voi_ottaa riskiä, peittääkseen kalliita kulujaan. Tämä ei kuitenkaan yleensä onnistu, joten pitkällä tähtäimellä suurin osa aktiivisista rahastoistakin ovat käytännössä indeksoijia.
"Joskus muistan jonkun sanoneen, ettei osakekaupoille kannata lähteä alle 30.000 markan sijoituksella."
Ei pidä paikkaansa. Nordnetin Mini-asiakkuudella on kauppa Helsingin pörssissä 4e ja esim. Saksassa 9e. Eli jos ostat kotimaisia osakkeita 500 eurolla ja Saksasta ETF:iä 1000 eurolla, niin "merkintäpalkkio" painuu alle 1%:in. Normirahaston palkkio siis. Tietysti säästät hieman rahaa, jos sijoitat isompia summia, mutta puhutaan absoluuttisesti pienistä summista. Suuret summat valuvat rahastohoitajallesi, joka käärii 1,5%-2,0% pääomasta _joka_vuosi_.
"P.S Millaisena näette vipu ETF:ät? (Ei ollut edellispäivänä hajuakaan mitä tuo tarkoitti.)"
En suosittele kuin sijoittajalle joka yrittää ajoittaa sijoitustaan oikein, siis paino sanalla yrittää. Tämä siksi, että nousu on kyllä rajua, mutta laskukauden sattuessa lasku on kenties vielä rajumpaa. Pitkällä tähtäimellä tuotto ei ole kuitenkaan sen parempi. Jos uskot osaavasi ajoittaa pörssin pohjat ja huiput suunnilleen kohdalleen, niin sitten ok. 25 vuotta noita ei ole mitään järkeä pitää, oikeasti. Noihan ovat aika uusi ilmiö mutta Stoxxilla (www.stoxx.com) on yksi indeksi (DJ Euro 50 Leveraged tai jotain) josta näet hieman, miten vivutetut käyttäytyvät laskukaudella.
Jos lähdet ETF:iä ostelemaan, niin etenkin eläkesäästäjän on harkita niitä vaihtoehtoja, joissa osingot sijoitetaan edelleen rahastoon (retentions tai reinvestments) Tämä on verotuksellisesti edullisempaa (parempi maksaa 28% tuotosta 25 vuoden päästä, kuin nyt) Näitä ETF:iä on valitettavan harvassa, mutta Deutsche Bankilla oli kohtuullisen kattavasti. http://www.dbxtrackers.com/
Ja ETF:llä pääsee mukavasti kiinni myös pidempiin obligaatiohin, kuin pelkästään 5 vuoden. Itse ainakin pidän eläkesalkussani aina pienen osuuden 10-15 vuoden valtionlainoja. Ei syö kovin paljoa pitkän aikavälin tuottoa, mutta on kuitenkin jotain ostettavaa, kun osakkeet ovat korkealla, passiivinen sijoittaja kun ei myy ;-)
Kotimaisista osakkeista ei niin ole kokemusta, mutta varoitan, ettei salkun Suomipaino kasva helposti turhan suureksi. Eli jos sijoitat vuorotellen ulkomaille ETF:iin ja Helsingin pörsiin, olet pian tilanteessa, että salkussasi on 50% suomalaisia yhtiöitä, joiden markkina-arvo maailman pörsseissä on promillejen luokkaa. Jos haluaa pitää Suomen mukana pienellä painolla salkussa, niin Seligsonin Suomi-rahasto on oiva väline. Osinkojen jälleensijoittaminen syö hallinnointipalkkioista johtuvia tappioita vs. suorat osakesijoitukset.
Perkele kun on selkä kipiänä kun istuu ja lukee oppaita. Mut hyvää tietoa saa antamistanne linkeistä.
Teukalle "Tämä ei kuitenkaan yleensä onnistu, joten pitkällä tähtäimellä suurin osa aktiivisista rahastoistakin ovat käytännössä indeksoijia."
Kuulostaa ikuisuuskysymykseltä: Onko järkeä ottaa riski aktiiviseen rahastoon jos kuitenkin ollaan indeksillä? Vai onko niin, että sanat "suurin osa" lauseessasi jättää juuri sen tarpeellisen ekstratuoton mahdollisuuden jonka arvoinen riski on?
En ollenkaan tiennyt, että noinkin pienellä summalla edes kannattaa lähteä ostoksille. Tai ainahan varmaan on voinut, eri asia onko se ollut kannattavaa.
Jätetään tässä vaiheessa koulutusta vivut ja hedget muille. En päässyt katsomaan mainitsemaasi indeksiä Stoxxin sivuille (vaati rekisteröitymisen) mutta kuulostaa tapahtumalta, että herkempi mies soutaa mökille, yksin, ja juo pullon 60% prosenttista..
Olen siinä tilanteessa, ettei minulla ole varaa olla maksamatta rahaa johonkin, jossa se odottaa minua kun pääsen eläkkeelle. Ei, en ole ollut maksamatta eläkettä, se vain on katkennut maakohtaisesti monesti kun olen ollut eti maiden yhtiöiden palveluksessa. Seligsonin rahastot kiinnostavat kyllä, halpojakin kehuvat niiden olevan. Mutta tuleeko tuottoa, siinä pulma. Samoin meinaan selvittää Nordean ("minun pankki") rahastojen mahdollisuudet.
Tuo, että osingot sijoitetaan rahastoon kuulostaa hyvältä. Ja suomessako sellaisia ei ole?
Kovasti alkaa myös, rahastosäästön ohella siis, nyt kiinnostamaan suorat osakeostot. Varoitteletkin tuolla salkun sisällöstä. Oikeaoppiseen salkun luontiin tarvitsee todella perehtyä. Nyt kun kiukkuinen vaimoni aloittaa taas työt niin voisi jostain saada tarvittavan määrän seteleitä, jotta pääsee alkuun.
Nordnetin sivut ovat aika selkeän oloiset.
Kiitos vastauksista.
Kiikkusstooli, (ja ehkä Hennessey Paradis?)
"Onko järkeä ottaa riski aktiiviseen rahastoon jos kuitenkin ollaan indeksillä? Vai onko niin, että sanat "suurin osa" lauseessasi jättää juuri sen tarpeellisen ekstratuoton mahdollisuuden jonka arvoinen riski on?"
No tarkoitin vain sitä, että harva salkunhoitaja oikeasti uskaltaa ottaa riskiä aktiivisella näkemyksen ottamisella. Ja miksi he ottaisivatkaan, kun palkkio tulee yhtiölle joka tapauksella. Katsopa huviksesi aktiivisten rahastojen salkkujen sisältöä. Vaikka kaikkia yrityksiä pörssistä ei olisikaan salkussa, niin kaikki toimialat on tyypillisesti edustettuina ja vielä samassa suhteessa, kuin pörssissäkin. Eihän tuolla tavalla ole mitään mahdollisuuksia edes kohtuulliseen alfaan.
"En ollenkaan tiennyt, että noinkin pienellä summalla edes kannattaa lähteä ostoksille. Tai ainahan varmaan on voinut, eri asia onko se ollut kannattavaa."
Millä summalla kannattaa? Se on helppo laskea itse. Ilmainen säilytys on kyllä kaiken A ja O, passiivisella säästäjällä ja tällöin voi lähteä hyvinkin pienestä liikkeelle. Kaupankäyntipalkkioista voi sitten laskeskella, kuinka paljon kannattaa laittaa kerrallaan.
"Tuo, että osingot sijoitetaan rahastoon kuulostaa hyvältä. Ja suomessako sellaisia ei ole?"
Siis (indeksi)rahastot maksavat tyypillisesti aina osingot takaisin rahastoon. Eli Seligson on edelleen oikea osoite. Mutta ETFt on eri juttu, niissä osingot maksetaan (ja verotetaan) vuosittain. Paras tilanne olisi, että joskus hamassa tulevaisuudessa pääsisi hyödyntämään hankintameno-olettamaa, jolloin vuosien varrella kertyneet osingot tulisivat mukaan luovutusvoittoon.
"Kovasti alkaa myös, rahastosäästön ohella siis, nyt kiinnostamaan suorat osakeostot. Varoitteletkin tuolla salkun sisällöstä. Oikeaoppiseen salkun luontiin tarvitsee todella perehtyä."
Varoitukseni liittyi Suomi-painoon yleensä, ei siihen mitä osakkeita otat salkkuusi. Vaikka globaalissa maailmassa esim. Saksan ja Helsingin pörssit menevät aika käsi kädessä, niin silti salkku, joka on vaikka 70% Helsingissä ja loput muualla, on riskimpi, kuin toisinpäin.
Jos nyt noudatat osta-ja-pidä-taktiikkaa, niin 15-20 yhtiötä Helsingistä riittää. Ostat isoimpia (itse arvostan hyvää osinkoa, alhaista P/E ja P/B lukua) ja muutamaa keskisuurta, jotta suurin osa toimialoista on katettu. Tämän jälkeen uskon, että salkkusi tuottaa aika lähellä indeksiä, eli paremmin kuin moni sijoittaja ;-)
"Jos nyt noudatat osta-ja-pidä-taktiikkaa, niin 15-20 yhtiötä Helsingistä riittää. Ostat isoimpia (itse arvostan hyvää osinkoa, alhaista P/E ja P/B lukua) ja muutamaa keskisuurta, jotta suurin osa toimialoista on katettu. Tämän jälkeen uskon, että salkkusi tuottaa aika lähellä indeksiä, eli paremmin kuin moni sijoittaja ;-)"
Hajautuksessa on etunsa ja haittasa. Mielestäni liika hajautus riskeeraa tuoton ja voi jopa edustaa "näkemyksen puutetta". Mikäli Helsingistä ostaa 15-20:tä yhtiötä, niin eikö olisi suunnilleen sama asia ostaa suoraan indeksiä.
Pitkän linjan sijoittamisessa en ole rahastojen kannalla (kuten itsekin tuossa mainitsit), paitsi mikäli jokin erikoisala kiinnostaa vahvasti markkina-alueella jonne muutoin olisi vaikea tai liki mahdoton investoida.
On toki useampia tapoja lähestyä sijoittamista ja siihen vaikuttaa kunkin olosuhteet ja tavoiteet. Kukin tyylillään.
Itsellä on hyvin suppea hajautus, tai tuo ilmaisu pitänee kohdallani laitaa pikemminkin " " -merkkeihin.
Olen kiinnostunut ja keskittynyt lähinnä "fenix-lintujen" löytämiseen ja niihin raskaasti panostamalla. Ajoitus on haastava ja niihin voi jäädä pidemmäksi aikaa kiinni kuin suunniteltu, ennenkuin todellinen käänne tapahtuu. Kaiken työn ja vaivan palkkana usein on komea kertoin.
Indeksit (tai jopa rahastot) kiinnostaa alueilla jonne muutoin olisi vaikea sijoittaa ja pienenä hajautuksena peruslinjaan nähden, ehkä 20% salkusta. Toistaiseksi ei sellaisia vielä ole tullut hankittua.
"Hajautuksessa on etunsa ja haittasa. Mielestäni liika hajautus riskeeraa tuoton ja voi jopa edustaa "näkemyksen puutetta". Mikäli Helsingistä ostaa 15-20:tä yhtiötä, niin eikö olisi suunnilleen sama asia ostaa suoraan indeksiä."
Onhan se. Oletinkin, että alkuperäinen oli kiinnostunut passiivisesta indeksisijoittamisesta.
Liika hajautus ei riskeeraa tuottoa, kunhan pitää kustannukset kurissa. Näkemystä ottamalla ja sijoittamalla pariin kolmeen yhtiöön, ei nosta voiton odotusarvoa indeksistä yhtään. Toki "spredi" laajenee niin ylös, kuin alaspäinkin. Eli mahdollisuus suurempaan tuottoon kasvaa, mutta niin kasvaa mahdollisuus suurempiin tappioihinkin.
Salkunhoitajista. Ymmärrän maltillisessa rahastossa, että yritetään valita indeksiä seurailevia osakkeita. Eikö kuitenkin agressiivisissa sentään hoitaja ota enemmän riskiä ja yritä saada sijoittajalle,ja itsellen myös tuottoa? En kyllä ole tutustunut enempää salkkujen sisältöjä, tarvii tehdä niin. Toki riskiä ottavasta rahastosta joutuu myös maksamaan enemmän, eikö?
Olen nyt ajattelut ensin sijoittaa rahaa Seligsonin rahastoon. Syy on halpuus, venäjän rahasto, sekä indeksirahasto AAA. Jokaisella palstalla (sinä myös) on kehuttu niiden toimintaa. Ajattelin ensin hajauttaa niin, että molempiin menee 100e kuussa.
Samalla yritän saada rahaa säästöön ja tutustua salkun hajauttamiseen. Venäjä, Norja ja ehkä Brasilia ovat kohteita, jotka kiinostavat. Kahdesta viimeisestä on jotain omakohtaista kokemustakin. Olisiko mielipidettä? Toki kaste on myös kotisuomessa.
Ja jäneksen seljässä en meinaa olla. Vaikka tuntuu, että ala on aivan liian kiinnostava, tarvitsee pitää mopon keula tiukasti asvaltissa. Nyt olen lukenut niin paljon muiden mielipiteitä, muiltakin palstoilta (kiitos neuvoista) että on pakko tehdä omaa harkintaa ettei sijoita vain muiden ohjeista. Tää taitaa olla tämä ala ikuista opettelua. Ja vaikeeta. Jos se olisikin helppoa rahaa, se olisi rahvaalta kielletty.
Mukava huomata, että kyllä se lukeminenkin maistuu kun löytyy kiinostava aihe. Raha.
Passiivinen rahasto sijoittaa osakkeisiin samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksiin kuuluvat osakkeet ja niiden painotukset tarkistetaan muutaman kerran vuodessa muutoksia tehdään tarpeen mukaan.
Aktiivisesti hoidetussa rahastossa salkunhoitajan pitäisi ottaa näkemystä ja sijoittaa eri tavalla kuin indeksi. Voi olla että salkunhoitaja tekee huonoja valintoja ja indeksille hävitäään tai toisin päin. Pitkällä tähtäimellä n. 75% rahastoista häviää vertailuindeksille lähinnä suurien kulujen takia.
Seligsonin rahamarkkina AAA:han voit laittaa huoletta koko summan kerralla.
Tekisi mieli tarkentaa. "Liika hajautus ei riskeeraa tuottoa".....-> mikäli tavoite on suunnileen indeksi ;-) Miksi siinä tapauksessa edes sijoitaa suoraan osakkeisiin?
"Näkemystä ottamalla ja sijoittamalla pariin kolmeen yhtiöön, ei nosta voiton odotusarvoa indeksistä yhtään".
Yllättävä olettama. Pikemminkin kyse on "näkemyksen " ja harkitun riskinoton puutteesta, mikäli parilla kolmella yhtiöllä ei ylitä indeksiä. Aina on yrityksiä jotka ylitttävät reilusti indeksin keskipitkällä aikajaksolla. Huonoinakin aikoina.
Tosin sellaisen löytäminen edellyttää "näkemystä" eli paljon työtä, seurantaa ja riskinottoa investoimalla silloin kun markkinat eivät vielä ko. yritykseen usko. Tosin OMXH:n rajoissa se voi olla hieman haastavampaa, mutta varmastikin mahdollista.
Jälleen on kyse lähetymistavasta ja tavoitteista. "Maksimaalista" tuottoa osakesijoituksilla hakeva toimii eri tavoin kuin jo hankitun pääoman säilyttämistä ja sen maltillista kasvattamista tavoitteleva.
"AAA:han kerralla"
Meinaat, että pari hunttiani kaikki tuonne? Ei, tahdon ottaa riskiä ja Venäjän markkinoita potentiaalisena edelleen.
Ajattelin näillä aloittaa ja kerätä rahaa tilille salkun perustamista varten siis.
Jotenkin tuntuu kummalliselta, että ollaan niin kiikulla indeksirahasto vs. osakesellainen, että kulut nostavat indeksin kannattavammaksi. Siis ammattilaisethan sitä hommaa tekee, eikö? Miten sitten oma sijoittelu voi koskaan tuottaa jos ei prootkaan mitään saa? Tai saahan he palkkansa muttei heidän "salkuilla" paljoa saunaillassa hehkutella.
"mikäli tavoite on suunnileen indeksi ;-) Miksi siinä tapauksessa edes sijoitaa suoraan osakkeisiin?"
Osinkoverotus on kevyempi suorilla osakesijoituksilla ja onhan 0% hallinnointipalkkiota vähemmän kuin 0,2-0,5%. Mutta toki suurimman osan passiivisista sijoittajista kannattaa sijoittaa indeksiin.
"Yllättävä olettama. Pikemminkin kyse on "näkemyksen " ja harkitun riskinoton puutteesta, mikäli parilla kolmella yhtiöllä ei ylitä indeksiä. Aina on yrityksiä jotka ylitttävät reilusti indeksin keskipitkällä aikajaksolla. Huonoinakin aikoina."
Ja aina on yrityksiä jotka alittavat indeksin samalla ajanjaksolla. Itse asiassa täsmälleen yhtä paljon kuin sen ylittäviä ylittäviä.
Jotta näkemyksellään onnistuu lyömään indeksin, tulee olla parempi kuin keskimääräinen aktiivisijoittaja.
"Tosin sellaisen löytäminen edellyttää "näkemystä" eli paljon työtä, seurantaa ja riskinottoa investoimalla silloin kun markkinat eivät vielä ko. yritykseen usko. Tosin OMXH:n rajoissa se voi olla hieman haastavampaa, mutta varmastikin mahdollista."
Keskimääräinen aktiivisijoittaja tekee sijoitustoimintaa päivätyökseen ja on saanut siihen koulutuksen. Hän ei toimi yksin, vaan mukana on ammattitiimi. Toki parempaan pääseminen on mahdollista, mutta kuitenkin uskoisin, että harrastelijalla melko vaikeaa. Joinain vuosina voi onnistuakin, mutta pitkällä aikavälillä, tuskin...
"Ja aina on yrityksiä jotka alittavat indeksin samalla ajanjaksolla. Itse asiassa täsmälleen yhtä paljon kuin sen ylittäviä ylittäviä.
Jotta näkemyksellään onnistuu lyömään indeksin, tulee olla parempi kuin keskimääräinen aktiivisijoittaja".
Edellä kaksi yhdessä. Mikäli keskimääräinen aktiivisijoittaja määritellään hekilöksi jolla on "keskimääräinen" sijoitus-strategia, niin silloin hän myös saavuttaa noin keskimääräisen tuloksen, eli / - indeksi, taidoistaan riippuen. Tämä jo suuren / suurehkon hajautuksen vuoksi.
Edellämainittu lähestymistapa ei mahdollista fenixien löytämistä ja niiden maksimaalista hyödyntämistä.
"Keskimääräinen aktiivisijoittaja tekee sijoitustoimintaa päivätyökseen ja on saanut siihen koulutuksen. Hän ei toimi yksin, vaan mukana on ammattitiimi. Toki parempaan pääseminen on mahdollista, mutta kuitenkin uskoisin, että harrastelijalla melko vaikeaa. Joinain vuosina voi onnistuakin, mutta pitkällä aikavälillä, tuskin"...
Tämän määritelmän mukaan aktiivisijoittaja on sitä tiimityössä ammatikseen harjoittava, josta hän saa palkan ja provision. Toisinsanoen hän on asiakkaiden salkunhoitaja. Tässä tapauksessa hän on jo lähtökohtaisesti sidottu tiettyyn tapauskohtaiseen sijoitus-strategiaan ja vääjäämättä varsin suureen hajautukseen, joka (jälleen kerran) pitkällä aikavälillä johtaa yleensä tulokseen / - indeksi. Joitakin poikkeuksia varmasti on.
Instituutinaalinen ammattilaisten aktiivinenkin rahston- salkunhoito jo itsessään yleensä sulkee pois käänneyhtiöt sisäisen sijoitupolitiikan ja säännöstön vuoksi, sillä nuo ko. yritykset eivät täytä asetettuja sijoituskriteerejä.
"Jotenkin tuntuu kummalliselta, että ollaan niin kiikulla indeksirahasto vs. osakesellainen, että kulut nostavat indeksin kannattavammaksi. Siis ammattilaisethan sitä hommaa tekee, eikö? Miten sitten oma sijoittelu voi koskaan tuottaa jos ei prootkaan mitään saa? Tai saahan he palkkansa muttei heidän "salkuilla" paljoa saunaillassa hehkutella."
Miten niin kummalliselta? Indeksin tuottokin on toki tuottoa muista se. Toivottavasti en toista itseäni liikaa, mutta tässä nyt vielä kerran. Indeksin mukainen tuotto on keskimääräistä tuottoa (määritelmän mukaan). Koska keskimäärin aktiivisesti sijoitettu raha on ammattilaisten sijoittamaa, pitää sen juuri sinun salkunhoitajasi olla parempi kuin tämä keskimääräinen ammattisijoittaja. Tämä on melko hankalaa, sillä kaikilla on sama tieto käytössään, suunnilleen samanaikaisesti. Yhtiöitä seuraavat kymmenet analyytikot, joten tehokkailla markkinoilla ei ole juurikaan yli- tai alihinnoiteltuja osakkeita. Tämän vuoksi ainakaan minusta ei ole niin ihmeellistä, että rahastot häviävät indeksille niinkin usein. Lyhyellä tähtäimellä toki joku aina voittaa indeksin, mutta pitkällä tähtäimellä nämä voittajat ovat harvemmin samoja.
Oma sijoittelu toki voi tuoda tuottoa (ja usein tuokin), mutta pitkällä tähtäimellä harvemmin yli indeksin. Itse sijoittamalla voit toki parhaiten päättää strategian (suuret arvoyhtiöt, pienet kasvuyhtiöt, tietty toimiala etc.) eikä tarvitse miettiä mihin rahastoon osuuteni sulautetaan ensi vuonna. http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1373297
Loppuun vielä linkki tarinaan Menestyneestä Salkunhoitajasta:
http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tiedostot/tarina_salkunhoitajasta.htm
laitat ensin AAA:han rahat kasvamaan korkoa josta ne sitten siirrät pikkuhiljaa riskipitoisempiin kohteisiin.
.. okei, en ymmärtänyt. Olet varmaan oikeassa, että sillä tavalla pääsisin "varmempaan" alkuun ja rahaa kerättyä.
Jollain tavalla vaan uskoisi, että venäjän rahasto voisi ottaa tuulta alleen. Mutta, siinä on se mutta.
Teukalle:
Mikäs sitä tässä itse on ketään arvostelemaan, näillä sijoittajan papereilla. (nolla)
Nyt notkon aikana on melkein kaikki olleet viimeïsen vuoden miinuksella.
Järki sanoo, että varmaan kohteeseen kannattaa sijoittaa. Riskinottaja sisälläni on jo laittamassa kaikkea hedge fund-tuplavipu-joulusaaren jääpalahöyläämöön.
Ei taida tää homma sopia mulle. Tarvii nyt yrittää pitää mielessä että kun mopo lähtee käsistä se löytyy usein oman sängyn alta. Ei sitä tarviste neljää päivää, ja yötä etsiä keskustan kuppiloista.
- ellei sinulla ole lapsia tai parhaimmassa tapauksessa lastenlapsia niin joille voisit tallettaa kuukausittain tuon 50, e niin itse ainakin kävisin paikallisessa ab - oy:ssä
- kyllä semmonen on käynyt mielessä, että ottaisin käänteisen asuntolainan ja senjälkeen testamenttaisin huonokuuloisille leskiäideille joilla on viinakauppa..
Indeksi- ja osakarahastot ovat, kuten totesit, kiinni omissa säännöissään. Riskiäkin ottavat osakerahastot pyrkivät lyömään ennalta määrätyn indeksi, onnistumatta siinä usein/joskus.
Erikoisrahastot ovat vapaampia ottamaan riskiä. Miksi niihin kiinni pääseminen on niin pirun kallista? Ja hallinto ym. maksut korkiat? Onko ne vain porvareille joilla on maata ja mantua?