Kaikenlaisten pirstoutumisten ja ristiiriitojen selitys on siinä että LIHASSA ei voi koskaan päästä yksimielisyyteen. Ainut todellinen yhteys voi tapahtua HENGESSÄ. Vain sielut voivat olla yhtä. Hengen luonteeseen kuuluu että se on abstrakti ja ikuinen. Ne asiat joista ollaan eri mieltä eivät ole HENGEN asioita vaan ihmisten monesti ihan tyhjänpäiväisiä hössötyksiä, joita uskonnoissa esiintyy, mutta joita tarvitaan joskus vain MAALLISEN ELÄMÄN ORGANISOINTIIN. Vanhoilliset ja muut, kun säännöistänne kiistelette, ÄLKÄÄ VETÄKÖ JUMALAA siihen sekaan.
Muistakaa käsky: Älä TURHAAN lausu Herran sinun Jumalasi nimeä sillä Herra ei jätä RANKAISEMATTA sitä joka hänen nimensä TURHAAN lausuu.
Hoitokokousten hoitajat ovat touhuilleet JUMALAN NIMISSÄ mutta eivät JUMALAN TUELLA. Jumala ei aktiivisesti itse rankaise mutta kuten kaikki tietävät, paljon mielipahaa ovat hoitokokoukset aiheuttaneet.
Muistakaa käsky: Älä TURHAAN lausu Herran sinun Jumalasi nimeä sillä Herra ei jätä RANKAISEMATTA sitä joka hänen nimensä TURHAAN lausuu.
Hoitokokousten hoitajat ovat touhuilleet JUMALAN NIMISSÄ mutta eivät JUMALAN TUELLA. Jumala ei aktiivisesti itse rankaise mutta kuten kaikki tietävät, paljon mielipahaa ovat hoitokokoukset aiheuttaneet.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuollainen ajattelutapa toisi 'rauhan'. Omalla kohdalla voi tietysti siihen yhtyä ja elää sen mukaan, MUTTA miten olla provosoitumatta läheisten ihmisten 'sekoiluista' tuolla alueella? Minun 'lihani' ei meinaa millään asettua aloilleen ja olla välittämättä siitä!
Tajuan sen, että 'yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin'. Silti on kiinni vielä siinä, että löytyisi niitä ihmisiä, joiden kanssa yhdessä ollen henki ja sielu saisi levätä, eikä syvällisimmät asiat nousisi ihmimillisen riitelyn aiheeksi ja loukkaukseksi.
Näin on luvattu siinä kirjassa johon minä uskon. Jumalalla EI ole POIKKEUKSIA. Se vie aikaa, en tiedä kuinka kauan.
Siihen saakka yritä vain kohdella itseäsi hienotunteisesti ja armahtavasti.
" MUTTA miten olla provosoitumatta läheisten ihmisten 'sekoiluista' tuolla alueella? "
Hmm..
" MUTTA miten olla provosoitumatta läheisten ihmisten 'sekoiluista' tuolla alueella? "
Muistan keskustelleeni tästä kanssasi aikaisemmin ja että jotenkin loukkasin sinua, jo ennestään haavoittunutta. Loukkaaminen ei ole tarkoitukseni tässäkään, vastaan vain kysymykseesi jossa tiedustelet että MITEN.
Tuo juuri mihin ohjetta kysyt on se risti jonka Jeesus kehottaa ottamaan joka päivä ja seuraamaan Häntä. Millään muulla ei uskovaiselle ole väliä, siis hengellisessä mielessä. Kuten tiedät, Jeesus antoi anteeksi ristillä roikkuessaan niille jotka tällä tavalla häntä kohtelivat. MITEN Hän siihen pystyi? ACIM sanoo että Jeesus kulki tuon tien yhdessä Jumalan kanssa. Nyt Jeesus kehottaa kulkemaan tien
(= anteeksiantamisen tien) yhdessä itsensä kanssa. Muuta menetelmää EI OLE OLEMASSA. Jos seuraa Jeesusta perille saakka, onnistuminen on VÄLTTÄMÄTTÖMYYS.
Jeesus sanoo myös että JOS te pysytte minussa NIIN minä pysyn teissä. Eli että JOS on HALUKAS antamaan anteeksi ja saavuttamaan rauhan NIIN Jeesus huolehtii siitä perille päästään.
Tätä se on , Jeesukseen uskominen. Ei tyhjiä, papukaijamaisia synninpäästöfraaseja eikä pikkumaisia kieltoja. Se on anteeksiantamista ja -saamista.
Keskustelimme Admatan kanssa tästä myös ja hän
piti liikana vaatimuksena sitä että ihmisen tulee kyetä antamaan anteeksi ennenkuin hän itse saa anteeksi. Sanoin että sitä varten juuri on annettu Ihmeiden Oppikurssi jotta oppisimme. Jeesus tietää että emme osaa.
Tässä eroaa minun uskoni kristinuskosta. Acimlaisessa ajattelussa Jeesus EI ole SIJAISKÄRSIJÄ vaan pikemminkin MALLI, TIE ja MATKATOVERI. Ei siis riitä että huutaa Herra vaan vaaditaan että tekee Taivallisen Isän Tahdon. Taivaallinen Isä tahtoo LAUPEUTTA, ei uhria.
Nyt viestisi virkisti muistiani hieman.
Minä olen allergisoitunut ainakin hengelliselle väkivallalle, vaatimuksille ja toisten sanelupolitiikalle. Jos osaat esittää oppikurssisi siinä muodossa, että siinä tuoksuu Rakkaus eikä Vaatimus, niin ehkä pääsemme eteenpäin?
Mutta ehkä Sinäkin olet vielä Matkalla etkä osaa Jeesuksen kaltainen julistuksessasi? Siksi se mikä lihasta lähtee se lihaan menee, eli loukkaa toista?
Taisi tulla liian kova ennakkotoivomus keskustelulle? Vielä nytkään se ei onnistu oikealla tavalla? Vika on minussa. Siinä, että jopa pieni murunen allergisoivaa ainetta laukaisee ahdistuskohtauksen. En tiedä, mistä siedätyshoitoa saa. Täällä olen kokeillut vähän sitäsuntätä. Esim. keskustelua Sinun kanssasi. ;D
..joten älä pidäkään minua minkäänlaisena opettajana, vaan keskustelijana. Sano vastaan heti kun siltä tuntuu.
Tuo minun kurssinikin on sitäpaitsi sellainen että sitä opiskellaan itse muttei opeteta toisille :)
"Siksi se mikä lihasta lähtee se lihaan menee, eli loukkaa toista?"
Noin se on.
Muuten, olisko kosto hoitajille suloinen? Haluaisitko näiden kärvistelevän ikuisessa helvetissä? Jos voisit nappia painamalla heidät sinne heittää, painaisitko nappia?
Vanhoillislestadiolaisilla vaikeuttaa anteeksiantamista se että ei tunnusteta henkilökohtaista yhteyttä Jeesukseen. Synnit vilkutellaan seuroissa anteeksi ja vedetään omaa showta Hänestä erossa´, Hänen selkänsä takana mutta silti Hänen NIMISSÄÄN. Se on eräänlaista pintasurfausta. Papin on helppo vilkutella anteeksi itselle vieraat synnit joita toinen itkua tuhraten pyytää mutta ei läheskään yhtä helppo antaa anteksi katkeruuksia joista PAPPI ITSE LÄHIMMÄISTÄÄN SYYTTÄÄ. Juuri nämä jälkimmäiset PAPIN tulisi antaa anteeksi OMAA PELASTUSTAAN AJATELLEN. Mutta vanhoillislestadiolaisuudessa tähän ei anneta oikeasti eväitä.
..on sinulle henkilökohtaisesti vaikeampi ongelma.
1. Se että et koe kykeneväsi pääsemään eroon pahasta olostasi ja kokemaan rauhaa.
2. Se että toiset ovat tehneet sinulle paljon pahaa.
Heitit sellaiset vaihtoehdot, että pitää miettiä kunnolla. En haluaisi tehdä sitä 'ääneen', mutta teen silti.
Jos mietin napin painamista ja helvettiin heittämistä, niin mitähän siitä vl:t sanoisivat? Tai sitten hurskaasti (?) leikkisin jeesusta ja tekisin Hänen ohjeensa mukaisesti antaisin kaiken anteeksi ja rukoilisin siunausta väärintekijöille?
On helppo sanoa tällä hetkellä, että en halua/ toivo 'heille' mitään pahaa, en painaisi nappia. He ovat itse valmiit ajattelemaan minut helvetin lieskoissa, kun olen ollut 'tuhma' ja tottelematon, olen tällainen. Sen he sanovat minullekin - tosin peitellymmin. Miten voisin olla, että tuo tietämäni vl-ajatus ei turmelisi minun asennettani heitä kohtaan? Potutpottuina?
Täytyy sanoa, että tuo on melkoinen RISTI meikäläisen harteilla. Sitä on kannettava ja se tekee Matkan joskus todella hitaaksi. ;(
Olisiko helpompi antautua vihan- ja kostontunteelle ja kuvitella napin painamista? Ei sentään.
Minä selviydyn pitkälle sillä, että en ajattele heitä iankaikkisuuusnäkökulmasta. Enhän voi tietää, miksi on tapahtunut mitäkin. Enkä voi tietää Jumalan Ajatuksia tästä kaikesta. Täytyy vain luottaa, että asiat ovat Viisaammissa käsissä ja Oikeus voittaa lopulta.
Me kaikki olemme vajaavaisia. Onko hoitajien SYNTI niin suuri, ettei Armo sen yli kuitenkin ylettyisi. Jos omalle kohdallemme uskomme niin käyvän, niin mistä tietää, vaikka Armon alle menee hoitomiesten väkivallankäyttökin?
Minulle tämä ongelma ilmenee ihmissuhdetasolla enkä siksi ratkaise sitä mielessäni kuvitteellisella h-napin painannuksella. Se voisi helpottaa, mutta minusta se ei ole oikein.
Vastaukseni on varmaan ykkönen.
Mutta selitykseksi sanon, että en koe sellaista rauhattomuutta, mitä vl:t pitävät helvetin pelkona. Minun Jumalalla on leppoisat kasvot, enkä pelkää Hänen Tuomiotaan.
"Acimlaisessa ajattelussa Jeesus EI ole SIJAISKÄRSIJÄ vaan pikemminkin MALLI, TIE ja MATKATOVERI. Ei siis riitä että huutaa Herra vaan vaaditaan että tekee Taivallisen Isän Tahdon. Taivaallinen Isä tahtoo LAUPEUTTA, ei uhria."
Ajatuksesi huomaan olevan hyvin lähellä omiani, varsinkin kun lisätään tuohon yllä olevaan kirjoittamasi lause:
"Ei tyhjiä, papukaijamaisia synninpäästöfraaseja eikä pikkumaisia kieltoja. Se on anteeksiantamista ja -saamista."
Voimmeko lukea itsemme kristityiksi?
Mielestäni voimme, koska nähdäkseni olemme irroittautuneet vain kristinopin dogmeista. Ainakin omassa elämässäni kristilliset perusarvot ovat kunniapaikalla.
Jeesus on sijaiskärsijä
Samoihin ajatuksiin tulin kun tarkemmin ajattelin. On totta, että kristinuskon ytimiä ovat perisynti, jolle tietysti tarvitaan sovittaja/sijaiskärsijä.
Näin ollen en siis ole kristitty. mutta se ei ole minulle kovin merkityksellistä eikä tärkeää.
Tuo viestisi oli varmaan sitä 'oppikurssiasi'? Eipä siihen ole mitään sanomista, jos tulkitset noin.
Minä en ole muutamaan päivään koneella, joten tauko ei tarkoita sitä, että olisin (taas!) loukkaantunut. :D
..yhtä. Henki nukkuu kivessä, uinuu kasvissa, näkee unta eläimessä ja herää ihmisisessä, sanoo Kabbala. Kaikissa ihmisissä Henki ei tosin ole herännyt. Sitä voidaan nimittää myös Kristukseksi.
Äskettäin jätimme taakse eläinkunnan ja olemme suurimmaksi osaksi vasta kehittymässä ihmisiksi. Päämäärä on Jumala. Kuten Jeesus sanoo: "olkaa täydelliset niin kuin Taivaallinen Isä täydellinen on". Isä on identtinen Kristuksen kanssa.