Aktian rahastoto

Kiitos hyvistä linkeistä. Itseasiassa koitan hieman kartoittaa Aktian rahastoasiaa erästä ystävääni varten jolla ilmeisesti tulossa sinne muuan "kytky-sopimus". Rahastoihin en itse ole perehtynyt, sillä teen suoria osakesijoituksia.

Tuossa osastossa "Muut hallinnoitavat rahastot" on ilmeisesti mukana rahastojen rahastoja, joissa kulurakenne on turhan raskas:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&content=structure/jsp/fund/fundlistpage-main.jsp&fundtype=MUUT

Nykyisessä tilanteessa osakerahaston valitseminen on erityisen vaikeaa. Pikaisella silmäyksellä Aktian osakerahastot vaikuttaisivat osuvan / hajaantuvan melko "ideaalisti" ottaakseen dipin avosylin vastaan. Tietenkin globaalisti yleisten tasojen laskiessa talouden taantuessa, osuu se kaikkiin osakerahastoihin. Hajautuksesta on etunsa ja haittansa.

Itselleni jos olisin nykytilanteessa rahastosäästöä valitsemassa, niin se olisi ehkä mainitsemasi jokin lyhyen koron rahasto, pienempi riski ja pienempi kulurakenne.

Mikäli jokin osakerahasto, niin mahdollisesti jokin Etelä-Amerikkaan keskittynyt sellainen, useamman vuoden aikajaksolle.

Tarkemmin katsottuna varsin kiinnostavia nuo valitsemasi rahastot.

Ne ovat ilmeisesti ns. rahastojen-rahastoja korkeine kulurakenteineen, kuten nuo tunnetut Odinin rahastotkin?

Tietysti tehokkan ja hyvin hoidettun rahaston tuotto kattaa korkeammat kulut, ellei niitä ole mahdollista hankkia ilman ylimääräistä välikättä.


Privatiseringsfond:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&content=structure/jsp/fund/funddatapage-main.jsp&fund=privatis&managercorp=robur&fullscreen=true


Rysslandsfond:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&content=structure/jsp/fund/funddatapage-main.jsp&fund=ryssland&managercorp=robur&fullscreen=true


Nykyinen globaali tilanne huomioden, nyt on hieman erikoinen / haastava aika aloittaa sijoittaminen rahastoihin. Tietysti pitkällä aikavälillä hyvin valittu rahasto voi olla hyvinkin kannattava säästömuoto.

Ps. Tuossa voisi olla kiinnostava Odinin Small Cap-rahasto:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&fullscreen=true&content=structure/jsp/fund/funddatapage-main.jsp&managercorp=odin&month=10v&fund=odinglosmb

Pitää vielä kuitenkin tutustua kaikessa rauhassa Aktina rahastotarjontaan.

A - R kirjoitti:

Tarkemmin katsottuna varsin kiinnostavia nuo valitsemasi rahastot.

Ne ovat ilmeisesti ns. rahastojen-rahastoja korkeine kulurakenteineen, kuten nuo tunnetut Odinin rahastotkin?

Tietysti tehokkan ja hyvin hoidettun rahaston tuotto kattaa korkeammat kulut, ellei niitä ole mahdollista hankkia ilman ylimääräistä välikättä.


Privatiseringsfond:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&content=structure/jsp/fund/funddatapage-main.jsp&fund=privatis&managercorp=robur&fullscreen=true


Rysslandsfond:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&content=structure/jsp/fund/funddatapage-main.jsp&fund=ryssland&managercorp=robur&fullscreen=true


Nykyinen globaali tilanne huomioden, nyt on hieman erikoinen / haastava aika aloittaa sijoittaminen rahastoihin. Tietysti pitkällä aikavälillä hyvin valittu rahasto voi olla hyvinkin kannattava säästömuoto.

Ps. Tuossa voisi olla kiinnostava Odinin Small Cap-rahasto:

- http://www.aktia.fi/index.jsp?navi-main=rahastot&navi=rahastot&locale=fi&fullscreen=true&content=structure/jsp/fund/funddatapage-main.jsp&managercorp=odin&month=10v&fund=odinglosmb

Pitää vielä kuitenkin tutustua kaikessa rauhassa Aktina rahastotarjontaan.

Lue lisää

Nuo Roburin rahastot ovat kyllä pankin omia rahastoja, eivät siis rahastojen rahastoja.

Roburin rahastoissa on yksi ainutlaatuinen piirre, nimittäin ruotsalaisilta Roburin sivuilta (www.robur.se) pääsee näkemään rahastojen osakesalkun sisällön kokonaisuudessaan.

Suosittelen tutustumaan, jos rahastosijoittaminen muuten kiinnostaa.

omia rahastoja ovat kirjoitti:

Nuo Roburin rahastot ovat kyllä pankin omia rahastoja, eivät siis rahastojen rahastoja.

Roburin rahastoissa on yksi ainutlaatuinen piirre, nimittäin ruotsalaisilta Roburin sivuilta (www.robur.se) pääsee näkemään rahastojen osakesalkun sisällön kokonaisuudessaan.

Suosittelen tutustumaan, jos rahastosijoittaminen muuten kiinnostaa.

Lue lisää

Tuo tarkempi rahastojen sisällön / jakauman ilmoittaminen on plussaa.

Mielestäni rahastosijoittaminen sopii silloin kun ei ole riittävâsti aikaa tai halua suoraan osakesijoittamiseen, tai halutessaan sijoittaa markkinoille joille muutoin oli vaikea tai liki mahdoton sijoittaa.

Rahastojen haittapuoena pitkässä juoksussa on niiden kulurakenne, joka syö tulosta suoriin osakesijoituksiin verrattuna.

Yksi hyvä vaihtoehto monessa tapauksessa on sijoittaa indekseihin ja ETF:iin. Joissakin osingot investoidaan edelleen, joka on plussaa myös verotuksellisesti. Tämäkin on tosin alue johon en kovin parusteellisesti ole perehtynyt. Suora osakekauppa on vienyt liki kaiken huomion.

Lyhyen koron rahastotkaan eivät itsessään ole takuuvarmoja kohteita ja niissäkin vaikuttaa olevan suuriakin eroja.

A - R kirjoitti:

Tuo tarkempi rahastojen sisällön / jakauman ilmoittaminen on plussaa.

Mielestäni rahastosijoittaminen sopii silloin kun ei ole riittävâsti aikaa tai halua suoraan osakesijoittamiseen, tai halutessaan sijoittaa markkinoille joille muutoin oli vaikea tai liki mahdoton sijoittaa.

Rahastojen haittapuoena pitkässä juoksussa on niiden kulurakenne, joka syö tulosta suoriin osakesijoituksiin verrattuna.

Yksi hyvä vaihtoehto monessa tapauksessa on sijoittaa indekseihin ja ETF:iin. Joissakin osingot investoidaan edelleen, joka on plussaa myös verotuksellisesti. Tämäkin on tosin alue johon en kovin parusteellisesti ole perehtynyt. Suora osakekauppa on vienyt liki kaiken huomion.

Lyhyen koron rahastotkaan eivät itsessään ole takuuvarmoja kohteita ja niissäkin vaikuttaa olevan suuriakin eroja.

Lue lisää

Turha on kuluja voivotella, sillä ainoa merkitsevä asia on tuotto.

Halvalla saa korkeintaan keskinkertaisia tuotteita, joita indeksirahastotkin edustavat.

Itselläni on menossa kolmas sijoitusvuosi rahastojen avulla. Ensimmäinen vuosi tuotti 60 % tuoton, viime vuonna tuottoa kertyi 55%. Tästä vuodesta ei voi vielä sanoa mitään varmaa, mutta luulen tuoton jäävän huonommaksi kuin edeltävinä kahtena vuonna.

Kuluja en ole laskeskellut, koska ne eivät merkitse minulle mitään.Tietysti rahastojen pyörittäminen aiheuttaa kuluja, jotka on hyväksyttävä tähän toimintaan kuuluvaksi. Suomalaisien rahastojen merkintä-ja lunastuskulut ovat hyvin kohtuullisia, sillä monilla ulkolaisilla rahastoilla on merkintäpalkkiokin 5 % luokkaa.

Rahastojen salkunhoitajat ovat tehneet miehen työn ja itse olen ajoittanut merkinnät ja lunastukset rahastoihin oikeaan aikaan. Kuluja paljon merkittävämpi tekijä onkin oikea ajoitus. Jos se ei onnistu, siitä voi syyttää vain itseään.

näin on kirjoitti:

Turha on kuluja voivotella, sillä ainoa merkitsevä asia on tuotto.

Halvalla saa korkeintaan keskinkertaisia tuotteita, joita indeksirahastotkin edustavat.

Itselläni on menossa kolmas sijoitusvuosi rahastojen avulla. Ensimmäinen vuosi tuotti 60 % tuoton, viime vuonna tuottoa kertyi 55%. Tästä vuodesta ei voi vielä sanoa mitään varmaa, mutta luulen tuoton jäävän huonommaksi kuin edeltävinä kahtena vuonna.

Kuluja en ole laskeskellut, koska ne eivät merkitse minulle mitään.Tietysti rahastojen pyörittäminen aiheuttaa kuluja, jotka on hyväksyttävä tähän toimintaan kuuluvaksi. Suomalaisien rahastojen merkintä-ja lunastuskulut ovat hyvin kohtuullisia, sillä monilla ulkolaisilla rahastoilla on merkintäpalkkiokin 5 % luokkaa.

Rahastojen salkunhoitajat ovat tehneet miehen työn ja itse olen ajoittanut merkinnät ja lunastukset rahastoihin oikeaan aikaan. Kuluja paljon merkittävämpi tekijä onkin oikea ajoitus. Jos se ei onnistu, siitä voi syyttää vain itseään.

Lue lisää

Tuon kulurakenteen suhteen olen varsin toista mieltä. Asiaan tietysti vaikuttaa sijoituksen aikajänne ja riskivipu, eli millaisen rahaston valitsee ja mihin markkina-aikaan.


Warren Buffet:

"The best way in my view is to just buy a low-cost index fund and keep buying it regularly over time, because you'll be buying into a wonderful industry, which in effect is all of American industry,"

"If you buy it over time, you won't buy at the bottom, but you won't buy it all at the top either,

"If you have 2% a year of your funds being eaten up by fees you're going to have a hard time matching an index fund in my view,"

"People ought to sit back and relax and keep accumulating over time."

---

Monien tilastojen mukaan rahastot eivät pärjää pitkässä juoksussa verrokki-indeksilleen. Rhastot sisältävät usein 50-100 linjaa ja hajautuksensa vuoksi eivät ole verrokki-indeksiään tehokkaampia.

Vuosina 1990-2000 trackersit (ETF) jotka olivat sidottu Standard & Poors 500, tuottivat vuosittain keskimäärin 17,3% kun taas saman kategorian rahastot 13,9%.

Ideksirahason hoitokulut olivat 0,19% ja aktiivisesti hoidetussa rahastossa 2%;



Esimerkki kulujen vaikutuksesta pitkällä aikajaksolla, ajatellen 2% eroa hoitokuluissa:

Finanssimarkkinat tuottavat useiden tilastojen mukaan keskimäärin 10% vuodessa. Investointitaessa 10 000€, se tuottaa 50 vuodessa 1.170.000€ kun taas sen tuotto on 470.000€ 8% tuotolla.


Jokin erityisalueen rahasto (edustaa myös korkeampaa riskivipua) voi tietylä aikajaksolla ja otollisissa markkinaolosuhteissa saavuttaa komean tuloksen raskaasta kulurakenteestaan huolimatta.

Vuoden 2003 jälkeisessä talouden nosusyklissä hyvin hoidetuilla rahastoilla on ollut varsin helppo tehdä tulosta. Tänä aikana myös mm. Venäjä, Intia ja Kiina ovat olleet rahastoille "helppoja" tuloksen tekijïtä. Moni rahasto tulee tekemään seuraavassa laskusuhdanteessa / - merkkisen tai tappiollisen tuloksen.

Oikean rahaston oikea-aikaisella hankinnalla ja myynnillä voi tehdä mainion tuloksen. Mielestäni rahasto tulee valita samalla huolella kuin yksittäinen osakekin.

Ps. Antaisitko esimerkin ulkolaisesta rahastosta, jossa merkintäpalkkio on 5%. Entä hallinnointipalkkio? Miten ko. yhtälöllä lötyy investoijia?

A - R kirjoitti:

Tuon kulurakenteen suhteen olen varsin toista mieltä. Asiaan tietysti vaikuttaa sijoituksen aikajänne ja riskivipu, eli millaisen rahaston valitsee ja mihin markkina-aikaan.


Warren Buffet:

"The best way in my view is to just buy a low-cost index fund and keep buying it regularly over time, because you'll be buying into a wonderful industry, which in effect is all of American industry,"

"If you buy it over time, you won't buy at the bottom, but you won't buy it all at the top either,

"If you have 2% a year of your funds being eaten up by fees you're going to have a hard time matching an index fund in my view,"

"People ought to sit back and relax and keep accumulating over time."

---

Monien tilastojen mukaan rahastot eivät pärjää pitkässä juoksussa verrokki-indeksilleen. Rhastot sisältävät usein 50-100 linjaa ja hajautuksensa vuoksi eivät ole verrokki-indeksiään tehokkaampia.

Vuosina 1990-2000 trackersit (ETF) jotka olivat sidottu Standard & Poors 500, tuottivat vuosittain keskimäärin 17,3% kun taas saman kategorian rahastot 13,9%.

Ideksirahason hoitokulut olivat 0,19% ja aktiivisesti hoidetussa rahastossa 2%;



Esimerkki kulujen vaikutuksesta pitkällä aikajaksolla, ajatellen 2% eroa hoitokuluissa:

Finanssimarkkinat tuottavat useiden tilastojen mukaan keskimäärin 10% vuodessa. Investointitaessa 10 000€, se tuottaa 50 vuodessa 1.170.000€ kun taas sen tuotto on 470.000€ 8% tuotolla.


Jokin erityisalueen rahasto (edustaa myös korkeampaa riskivipua) voi tietylä aikajaksolla ja otollisissa markkinaolosuhteissa saavuttaa komean tuloksen raskaasta kulurakenteestaan huolimatta.

Vuoden 2003 jälkeisessä talouden nosusyklissä hyvin hoidetuilla rahastoilla on ollut varsin helppo tehdä tulosta. Tänä aikana myös mm. Venäjä, Intia ja Kiina ovat olleet rahastoille "helppoja" tuloksen tekijïtä. Moni rahasto tulee tekemään seuraavassa laskusuhdanteessa / - merkkisen tai tappiollisen tuloksen.

Oikean rahaston oikea-aikaisella hankinnalla ja myynnillä voi tehdä mainion tuloksen. Mielestäni rahasto tulee valita samalla huolella kuin yksittäinen osakekin.

Ps. Antaisitko esimerkin ulkolaisesta rahastosta, jossa merkintäpalkkio on 5%. Entä hallinnointipalkkio? Miten ko. yhtälöllä lötyy investoijia?

Lue lisää

En ole tuo edellä oleva, jolle esitit kysymyksen, mutta tässä on yksi esimerkki JP Morganilta JPM Emerging Mkts Sm Cap A (acc) EUR

http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=F000000LQN

Merkintä 5 %, lunastus 0 % ja hallinnointi 1,5 %. Muistan vanhastaan, että 5 % merkintäpalkkioisia on useita JP Morganilla.

Tässä on esimerkki Fidelityltä: Fidelity Fds- America A EUR Inc

http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=CL00012225

Merkintä 5,25 %, lunastus 0 % ja hallinnointi 1,5 %

Jos rahasto-osuutta omistaa tarpeeksi pitkään ja se nousee riittävästi, niin 0 % lunastuspalkkiolla on jo merkitystä. Se voi kompensoida jopa täysin korkean merkintäpalkkion.

on paljon kirjoitti:

En ole tuo edellä oleva, jolle esitit kysymyksen, mutta tässä on yksi esimerkki JP Morganilta JPM Emerging Mkts Sm Cap A (acc) EUR

http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=F000000LQN

Merkintä 5 %, lunastus 0 % ja hallinnointi 1,5 %. Muistan vanhastaan, että 5 % merkintäpalkkioisia on useita JP Morganilla.

Tässä on esimerkki Fidelityltä: Fidelity Fds- America A EUR Inc

http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=CL00012225

Merkintä 5,25 %, lunastus 0 % ja hallinnointi 1,5 %

Jos rahasto-osuutta omistaa tarpeeksi pitkään ja se nousee riittävästi, niin 0 % lunastuspalkkiolla on jo merkitystä. Se voi kompensoida jopa täysin korkean merkintäpalkkion.

Lue lisää

Edellinen vastaaja jo ehtikin mainita muutaman esimerkin 5 %:n merkintäpalkkioista. Niitä on kyllä muitakin.

Suomalaisilla rahastoilla yli 1%:n merkintäpalkkio on harvinaisuus. Tuo 5 % merkintäpalkkio on kyllä aika kova kynnys lähteä sijoittamaan.

Lähes samoja Morganin rahastoja saa suomalaisilta välittäjiltä kyllä 1 %:n merkintäpalkkiolla.

on paljon kirjoitti:

En ole tuo edellä oleva, jolle esitit kysymyksen, mutta tässä on yksi esimerkki JP Morganilta JPM Emerging Mkts Sm Cap A (acc) EUR

http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=F000000LQN

Merkintä 5 %, lunastus 0 % ja hallinnointi 1,5 %. Muistan vanhastaan, että 5 % merkintäpalkkioisia on useita JP Morganilla.

Tässä on esimerkki Fidelityltä: Fidelity Fds- America A EUR Inc

http://www.morningstar.fi/index.asp?r=funds/overview.asp?cid=CL00012225

Merkintä 5,25 %, lunastus 0 % ja hallinnointi 1,5 %

Jos rahasto-osuutta omistaa tarpeeksi pitkään ja se nousee riittävästi, niin 0 % lunastuspalkkiolla on jo merkitystä. Se voi kompensoida jopa täysin korkean merkintäpalkkion.

Lue lisää

Kovin on rasvaiset merkintäpalkkiot, joihin tulee vielä lisätä 1.5% hallinnointipalkkiot. Asia voidaan ilmaista toisinkin, osto ja myynti 2.5% hallinnointi 1.5%. Happamia sanoi kettu, varsinkin pitkässä juoksussa.

Tuossa ylempänä mainitsemassani esimerkissä S & P 500:n tapauksessa siteeraamani artikkeli lähti 2% kustannuksista, jotka ilmoitti keskivertokuluiksi (USA).

Sama laskelma 5% hallinnointi 1.5%, niin tullaan hurjaan yhtälöön, varsinkin summien kasvaessa ja vuosien vieriesä. Edelleenkään tulos ei ole taattu. Välittäjän kannalta toki "tyydyttävä" tulos.

Linkeissä kävi kiinnostavasti ilmi ko. osakerahastojen kehityskäyrä vs. indeksi. Kummassakin rahasto pääsi suunnilleen samaan /- tai alle kuten tällähetkellä, lisäksi miinusta tuottaa suolainen kulurakenne indeksirahastoon nähden.

Mielestäni Warren Buffet tulkitsee asaa osuvasti.

vastaa kirjoitti:

Edellinen vastaaja jo ehtikin mainita muutaman esimerkin 5 %:n merkintäpalkkioista. Niitä on kyllä muitakin.

Suomalaisilla rahastoilla yli 1%:n merkintäpalkkio on harvinaisuus. Tuo 5 % merkintäpalkkio on kyllä aika kova kynnys lähteä sijoittamaan.

Lähes samoja Morganin rahastoja saa suomalaisilta välittäjiltä kyllä 1 %:n merkintäpalkkiolla.

Lue lisää

Toisaalta kummaltakin rahastoyhtiöltä löytyy osakerahastoja, joissa ei ole merkintä- eikä lunastuspalkkioita ja hallintopalkkiokin on tavanomaista luokka. Aloitussijoituksen on oltava vastaavasti melko suuri.

Toisaalta on rahastoja, joissa hallintopalkkio riippuu sijoituksen määrästä. Rahastot on jaettu esim. A, B ja C-tunnuksiin, mutta ovat täysin samoja sisällöltään. Siis tukkuosataja saa halvemmalla hallinnointia.

A - R kirjoitti:

Tuon kulurakenteen suhteen olen varsin toista mieltä. Asiaan tietysti vaikuttaa sijoituksen aikajänne ja riskivipu, eli millaisen rahaston valitsee ja mihin markkina-aikaan.


Warren Buffet:

"The best way in my view is to just buy a low-cost index fund and keep buying it regularly over time, because you'll be buying into a wonderful industry, which in effect is all of American industry,"

"If you buy it over time, you won't buy at the bottom, but you won't buy it all at the top either,

"If you have 2% a year of your funds being eaten up by fees you're going to have a hard time matching an index fund in my view,"

"People ought to sit back and relax and keep accumulating over time."

---

Monien tilastojen mukaan rahastot eivät pärjää pitkässä juoksussa verrokki-indeksilleen. Rhastot sisältävät usein 50-100 linjaa ja hajautuksensa vuoksi eivät ole verrokki-indeksiään tehokkaampia.

Vuosina 1990-2000 trackersit (ETF) jotka olivat sidottu Standard & Poors 500, tuottivat vuosittain keskimäärin 17,3% kun taas saman kategorian rahastot 13,9%.

Ideksirahason hoitokulut olivat 0,19% ja aktiivisesti hoidetussa rahastossa 2%;



Esimerkki kulujen vaikutuksesta pitkällä aikajaksolla, ajatellen 2% eroa hoitokuluissa:

Finanssimarkkinat tuottavat useiden tilastojen mukaan keskimäärin 10% vuodessa. Investointitaessa 10 000€, se tuottaa 50 vuodessa 1.170.000€ kun taas sen tuotto on 470.000€ 8% tuotolla.


Jokin erityisalueen rahasto (edustaa myös korkeampaa riskivipua) voi tietylä aikajaksolla ja otollisissa markkinaolosuhteissa saavuttaa komean tuloksen raskaasta kulurakenteestaan huolimatta.

Vuoden 2003 jälkeisessä talouden nosusyklissä hyvin hoidetuilla rahastoilla on ollut varsin helppo tehdä tulosta. Tänä aikana myös mm. Venäjä, Intia ja Kiina ovat olleet rahastoille "helppoja" tuloksen tekijïtä. Moni rahasto tulee tekemään seuraavassa laskusuhdanteessa / - merkkisen tai tappiollisen tuloksen.

Oikean rahaston oikea-aikaisella hankinnalla ja myynnillä voi tehdä mainion tuloksen. Mielestäni rahasto tulee valita samalla huolella kuin yksittäinen osakekin.

Ps. Antaisitko esimerkin ulkolaisesta rahastosta, jossa merkintäpalkkio on 5%. Entä hallinnointipalkkio? Miten ko. yhtälöllä lötyy investoijia?

Lue lisää

Buffetismeja lukiessa on hyvä muistaa, että ne perustuvat keskiarvoistuksiin. Voidaan sanoa, että yleensä 7 vuoden syklillä keskimäärisesti osakesijoitukset on parempia tuotoltaan kuin korkosijoitukset. Parhaillaan kuitenkin ollaan päin vastaisessa tilanteessa. Tarkoittaako tämä, että on ollut laskumarkkina? Entä tarkoittaako tämä, että tulossa on voimakasta kasvua?Keskimääräsitä dataa tutkimalla näin pitäisi tapahtua.

Edelleen Buffet tarkastelee keskimääräistä tuottoa ja rahastojen keskimääräistä kustannusta. Mitä tapahtuu, kun valitset esimerkkinä keskimääräistä kustannusta alemmilla kustannuksilla toimivan rahaston joka on menestynyt keskimääristä paremmin. Tai onnistut säästämään merkintä tai lunastuspalkkioissa. Pörssisäätiön sivulla on tutkimustulosta rahastoista ja alhaisden kulun rahastot pärjäsi keskimääristä paremmin. (Tosin Buffet taisi sanoa jotenkin näin: Rikastuneet myyvät keskimäärin vähemmän kuin ostavat.)

Sijoittamalla indeksiin ottaa kohtuullisen vähänm riskiä. Sanotaan, että riskiä ottamalla rikastuu. Itse olen todennut smana. Itsellä on koko ajan sijoituksia varovaisesti jauttuna korkoihin ja osakerahasotoihin. Kaverinin sijoitti suurin piirtein samanlaisella summalla, otti kovasti riskiä sijoittanmalla kehittyville markkinoille jopa pieniin yksittäisiin maihin. Hän kolminkertaisti omaisuutensa kolmeen vuoteen. Minulla voi mennä saman tekemiseen eläkeikä. Kannattako indeksin mukainnen sijoittaminen? Kyllä sillä saa varmaa pientä tuottoa. Rikastuminen on eriasia.

Olen samaa mieltä täällä annettuun mielipiteeseen, että rahastoihin pitää sijoittaa kuten osakkeisiin, valita ne huolella. Pitää tehdä kuten Buffet sanoo, että älä sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä tai tunne.

Lopuksi heitän tähän esimerkki vaihtoehdon indeksi sijoittamiselle. Tapiola maailma 80 rahasto. Sen merkintäpalkkio jatkuvana kuukausisäästämisenä Tapiolan tililta tai etuasiakkaan on 0%. Vastavasti lunastus on 0,5%. Hallinnoionti palkkio 0,5% ja lisäksi maksetaan alarahastojen palkkiot. Rahasto kuitenkin pyrkii kustannustehokkuteen ja sijoittaa indekseihin paljon. Esimekrkinä vuoden 2007 Total Expence Ratio on 0,87%. Sijoituksena isolla painolla on ollut mm. täällä mainostetetut Seligssonin OMXH25-indeksiosuus ja Crocin indeksi rahastoja. Esitänkin kysymyksen: Oliko tämä rahasto parempi sijoitus keskimääräiselle sijoittajalle kuin itse valitut indeksit? Jos tarkasteellaan 2000 lähtien esimerkkinä Hex indeksiä ollaan yhtä laskumarkkinassa. Tapiola maailma on voittanut indeksinsä ja tuottanut 2000 alusta.

Minusta tämä rahasto keskimääräselle sijoittajalle hyvä vaihtoehto seuraavista syistä:

1) Valinnan tekee ammattilainen ei amatööri
2) Amatööri tekee valinnoissaan helposti virheitä
3) Ammattilainen voi tehdä virheitä, mutta hänellä on mahdollisuus korjata niitä pienillä kustannuksilla
4) Salkunhoitajalla on suursijoittajan neuvotteluvara
5) Merkiitäviin muutoksiin reagoidaan nopeasti
6) Jos tulee tehtyä virhe ajoitus, tappiot kohtuullisen pienet merkintä ja lunastus palkkioiden kautta
7) Ajallinen hajautus on helppo tehdä kuuakusimerkinnöillä

Loppuyhteen vetona voi todeta, että Tapiola maailma on voittanut vertailuindeksin. Sen viiden vuoden seurannalla samoissa tai hivenen edellä myös mielestäni virheellistä MSCI World Free Ndtr_D indeksiä Morning Starissa. Indeksi on virheellinen, koska Tapiola maailma on yhditelmärahasto. Jos indekasin vaihtaa LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% tilanne on noin sama.

Nyt odottellen mielenkiinnolla teidän perusteluja miksi indeksi pärjäisi keskimääräistä halvemmalle ja keskimmräistä paremmin menestyneelle rahastolle, joka pystyy toimimaan keskimääräistä yksitysisijoittajaa pienimmillä kustannuksilla.

PS. Morning Stariin rekisteröitymällä voi kasata oman salkun, jossa voi tehdä merkinnät virtuaalisesti ja verrata kehitystä ajan saatossa.

Sijoittaja X kirjoitti:

Buffetismeja lukiessa on hyvä muistaa, että ne perustuvat keskiarvoistuksiin. Voidaan sanoa, että yleensä 7 vuoden syklillä keskimäärisesti osakesijoitukset on parempia tuotoltaan kuin korkosijoitukset. Parhaillaan kuitenkin ollaan päin vastaisessa tilanteessa. Tarkoittaako tämä, että on ollut laskumarkkina? Entä tarkoittaako tämä, että tulossa on voimakasta kasvua?Keskimääräsitä dataa tutkimalla näin pitäisi tapahtua.

Edelleen Buffet tarkastelee keskimääräistä tuottoa ja rahastojen keskimääräistä kustannusta. Mitä tapahtuu, kun valitset esimerkkinä keskimääräistä kustannusta alemmilla kustannuksilla toimivan rahaston joka on menestynyt keskimääristä paremmin. Tai onnistut säästämään merkintä tai lunastuspalkkioissa. Pörssisäätiön sivulla on tutkimustulosta rahastoista ja alhaisden kulun rahastot pärjäsi keskimääristä paremmin. (Tosin Buffet taisi sanoa jotenkin näin: Rikastuneet myyvät keskimäärin vähemmän kuin ostavat.)

Sijoittamalla indeksiin ottaa kohtuullisen vähänm riskiä. Sanotaan, että riskiä ottamalla rikastuu. Itse olen todennut smana. Itsellä on koko ajan sijoituksia varovaisesti jauttuna korkoihin ja osakerahasotoihin. Kaverinin sijoitti suurin piirtein samanlaisella summalla, otti kovasti riskiä sijoittanmalla kehittyville markkinoille jopa pieniin yksittäisiin maihin. Hän kolminkertaisti omaisuutensa kolmeen vuoteen. Minulla voi mennä saman tekemiseen eläkeikä. Kannattako indeksin mukainnen sijoittaminen? Kyllä sillä saa varmaa pientä tuottoa. Rikastuminen on eriasia.

Olen samaa mieltä täällä annettuun mielipiteeseen, että rahastoihin pitää sijoittaa kuten osakkeisiin, valita ne huolella. Pitää tehdä kuten Buffet sanoo, että älä sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä tai tunne.

Lopuksi heitän tähän esimerkki vaihtoehdon indeksi sijoittamiselle. Tapiola maailma 80 rahasto. Sen merkintäpalkkio jatkuvana kuukausisäästämisenä Tapiolan tililta tai etuasiakkaan on 0%. Vastavasti lunastus on 0,5%. Hallinnoionti palkkio 0,5% ja lisäksi maksetaan alarahastojen palkkiot. Rahasto kuitenkin pyrkii kustannustehokkuteen ja sijoittaa indekseihin paljon. Esimekrkinä vuoden 2007 Total Expence Ratio on 0,87%. Sijoituksena isolla painolla on ollut mm. täällä mainostetetut Seligssonin OMXH25-indeksiosuus ja Crocin indeksi rahastoja. Esitänkin kysymyksen: Oliko tämä rahasto parempi sijoitus keskimääräiselle sijoittajalle kuin itse valitut indeksit? Jos tarkasteellaan 2000 lähtien esimerkkinä Hex indeksiä ollaan yhtä laskumarkkinassa. Tapiola maailma on voittanut indeksinsä ja tuottanut 2000 alusta.

Minusta tämä rahasto keskimääräselle sijoittajalle hyvä vaihtoehto seuraavista syistä:

1) Valinnan tekee ammattilainen ei amatööri
2) Amatööri tekee valinnoissaan helposti virheitä
3) Ammattilainen voi tehdä virheitä, mutta hänellä on mahdollisuus korjata niitä pienillä kustannuksilla
4) Salkunhoitajalla on suursijoittajan neuvotteluvara
5) Merkiitäviin muutoksiin reagoidaan nopeasti
6) Jos tulee tehtyä virhe ajoitus, tappiot kohtuullisen pienet merkintä ja lunastus palkkioiden kautta
7) Ajallinen hajautus on helppo tehdä kuuakusimerkinnöillä

Loppuyhteen vetona voi todeta, että Tapiola maailma on voittanut vertailuindeksin. Sen viiden vuoden seurannalla samoissa tai hivenen edellä myös mielestäni virheellistä MSCI World Free Ndtr_D indeksiä Morning Starissa. Indeksi on virheellinen, koska Tapiola maailma on yhditelmärahasto. Jos indekasin vaihtaa LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% tilanne on noin sama.

Nyt odottellen mielenkiinnolla teidän perusteluja miksi indeksi pärjäisi keskimääräistä halvemmalle ja keskimmräistä paremmin menestyneelle rahastolle, joka pystyy toimimaan keskimääräistä yksitysisijoittajaa pienimmillä kustannuksilla.

PS. Morning Stariin rekisteröitymällä voi kasata oman salkun, jossa voi tehdä merkinnät virtuaalisesti ja verrata kehitystä ajan saatossa.

Lue lisää

On useapia tapoja lähestyä sijoittamista, riippuen kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta, kokemuksesta, aikajänteestä, riskinottotasosta, tavoitteista ja mahdollisuudesta / halusta käyttää aikaa sijoittamiseen.

Toiseksi, tulee aina verrata keskenään sellaista mikä on verrattavissa.

Mielestäni tuo ylempänä oleva S&P 500:n esimerkki osakerahaston ja indeksin suhteen on kattava.

Sorry vaan, ei millään pahalla, mutta koko kirjoituksesi on täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia (ei tahdo jaksaa edes reagoida), varsinkin otten huomioon, että keskusteltiin ideksi vs. osakerahasto.

"Loppuyhteen vetona voi todeta, että Tapiola maailma on voittanut vertailuindeksin. Sen viiden vuoden seurannalla samoissa tai hivenen edellä myös mielestäni virheellistä MSCI World Free Ndtr_D indeksiä Morning Starissa".

"Indeksi on virheellinen, koska Tapiola maailma on yhditelmärahasto. Jos indekasin vaihtaa LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% tilanne on noin sama".

A - R kirjoitti:

On useapia tapoja lähestyä sijoittamista, riippuen kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta, kokemuksesta, aikajänteestä, riskinottotasosta, tavoitteista ja mahdollisuudesta / halusta käyttää aikaa sijoittamiseen.

Toiseksi, tulee aina verrata keskenään sellaista mikä on verrattavissa.

Mielestäni tuo ylempänä oleva S&P 500:n esimerkki osakerahaston ja indeksin suhteen on kattava.

Sorry vaan, ei millään pahalla, mutta koko kirjoituksesi on täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia (ei tahdo jaksaa edes reagoida), varsinkin otten huomioon, että keskusteltiin ideksi vs. osakerahasto.

"Loppuyhteen vetona voi todeta, että Tapiola maailma on voittanut vertailuindeksin. Sen viiden vuoden seurannalla samoissa tai hivenen edellä myös mielestäni virheellistä MSCI World Free Ndtr_D indeksiä Morning Starissa".

"Indeksi on virheellinen, koska Tapiola maailma on yhditelmärahasto. Jos indekasin vaihtaa LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% tilanne on noin sama".

Lue lisää

Olisi helpompi kommentoida noita ristiriitaisduuksia, jos toisit ne esille.

Vastuksena nyt vielä, että puhutaan keskivertosijoittajasta ja keskiarvo tuotosta.

"Mielestäni tuo ylempänä oleva S&P 500:n esimerkki osakerahaston ja indeksin suhteen on kattava. "

Oletko sitä mieltä, että S&P500 indeksi on ainoa ja oikea sijoituskohde tulevaisuutta ajatellen? Oletatko, että keskivertosijoittaja, koska tahansa rahansa löymällä tuohon indeksiin saa paremman tuoton pitkällä aikajänteellä?

Itse toin esille vaihtoehdon, joka mielestäni persutellusti voisi olla parempi keskiarvoinen sijoituskohde keskivertosijoittajalle ja pyrin tuomaan esille miksi. Warren Buffet ei itse sijoita indeksiin. Miksi?

Voi tarkentaa tuota lainattua:

Tapiola maailma 80 on voittanut rahastoyhtiön sille määrittämän indeksi.

Tapiola maailma 80 on voittanut myös Morning Starin sille määrittämän MSCI World Free Ndtr_D indeksin. Mielestäni indeksi on väärä, koska Tapiola Maailma 80 20% korkorahastoihin sijoittava rahasto ei maailmasoake rahasto. Tällä ei ole periaatteessa merkitystä, koska tilanne verrattuna LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% indeksiin ei ole kovin erilainen.


Lopuksi kuva Tapiola maailma 80 S&P500 indeksi viiden vuoden syklillä samassa. Valitettvasti Morning Starista ei löydy pidempää historiaa.

http://graph.morningstareurope.com/3linesoverview.aspx?cid=CL00014281&db=EU&iso=EUR&idx=3436&period=1825&startvalue=1000&sx=500&sy=220&bgcolor=231,231,206&bgcolor2=255,255,255

Pyytäisin nyt aiemman keskustelun huomioon ottaen perustelemaan miksi tuohon indeksiin pitää sijoittaa Tapiola maailman 80 sijasta?

Sijoittaja X kirjoitti:

Olisi helpompi kommentoida noita ristiriitaisduuksia, jos toisit ne esille.

Vastuksena nyt vielä, että puhutaan keskivertosijoittajasta ja keskiarvo tuotosta.

"Mielestäni tuo ylempänä oleva S&P 500:n esimerkki osakerahaston ja indeksin suhteen on kattava. "

Oletko sitä mieltä, että S&P500 indeksi on ainoa ja oikea sijoituskohde tulevaisuutta ajatellen? Oletatko, että keskivertosijoittaja, koska tahansa rahansa löymällä tuohon indeksiin saa paremman tuoton pitkällä aikajänteellä?

Itse toin esille vaihtoehdon, joka mielestäni persutellusti voisi olla parempi keskiarvoinen sijoituskohde keskivertosijoittajalle ja pyrin tuomaan esille miksi. Warren Buffet ei itse sijoita indeksiin. Miksi?

Voi tarkentaa tuota lainattua:

Tapiola maailma 80 on voittanut rahastoyhtiön sille määrittämän indeksi.

Tapiola maailma 80 on voittanut myös Morning Starin sille määrittämän MSCI World Free Ndtr_D indeksin. Mielestäni indeksi on väärä, koska Tapiola Maailma 80 20% korkorahastoihin sijoittava rahasto ei maailmasoake rahasto. Tällä ei ole periaatteessa merkitystä, koska tilanne verrattuna LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% indeksiin ei ole kovin erilainen.


Lopuksi kuva Tapiola maailma 80 S&P500 indeksi viiden vuoden syklillä samassa. Valitettvasti Morning Starista ei löydy pidempää historiaa.

http://graph.morningstareurope.com/3linesoverview.aspx?cid=CL00014281&db=EU&iso=EUR&idx=3436&period=1825&startvalue=1000&sx=500&sy=220&bgcolor=231,231,206&bgcolor2=255,255,255

Pyytäisin nyt aiemman keskustelun huomioon ottaen perustelemaan miksi tuohon indeksiin pitää sijoittaa Tapiola maailman 80 sijasta?

Lue lisää

Tapiola maailma on kuvassa punaisella ja S&P500 mustalla.

Sijoittaja X kirjoitti:

Olisi helpompi kommentoida noita ristiriitaisduuksia, jos toisit ne esille.

Vastuksena nyt vielä, että puhutaan keskivertosijoittajasta ja keskiarvo tuotosta.

"Mielestäni tuo ylempänä oleva S&P 500:n esimerkki osakerahaston ja indeksin suhteen on kattava. "

Oletko sitä mieltä, että S&P500 indeksi on ainoa ja oikea sijoituskohde tulevaisuutta ajatellen? Oletatko, että keskivertosijoittaja, koska tahansa rahansa löymällä tuohon indeksiin saa paremman tuoton pitkällä aikajänteellä?

Itse toin esille vaihtoehdon, joka mielestäni persutellusti voisi olla parempi keskiarvoinen sijoituskohde keskivertosijoittajalle ja pyrin tuomaan esille miksi. Warren Buffet ei itse sijoita indeksiin. Miksi?

Voi tarkentaa tuota lainattua:

Tapiola maailma 80 on voittanut rahastoyhtiön sille määrittämän indeksi.

Tapiola maailma 80 on voittanut myös Morning Starin sille määrittämän MSCI World Free Ndtr_D indeksin. Mielestäni indeksi on väärä, koska Tapiola Maailma 80 20% korkorahastoihin sijoittava rahasto ei maailmasoake rahasto. Tällä ei ole periaatteessa merkitystä, koska tilanne verrattuna LB Euro-Agg. 25% / FTSE World 75% indeksiin ei ole kovin erilainen.


Lopuksi kuva Tapiola maailma 80 S&P500 indeksi viiden vuoden syklillä samassa. Valitettvasti Morning Starista ei löydy pidempää historiaa.

http://graph.morningstareurope.com/3linesoverview.aspx?cid=CL00014281&db=EU&iso=EUR&idx=3436&period=1825&startvalue=1000&sx=500&sy=220&bgcolor=231,231,206&bgcolor2=255,255,255

Pyytäisin nyt aiemman keskustelun huomioon ottaen perustelemaan miksi tuohon indeksiin pitää sijoittaa Tapiola maailman 80 sijasta?

Lue lisää

Logiikka hoi!

Laitetaan asiat oikeisiin asiayhteyksiin. Keskustelussa on ollut kyse indeksi vs. osakerahsto.

Toistetaan vielä. Luonnollisestikin tulee verrata keskenään vain verrattavissa olevia asioita.

S&P 500 tapauksessa sitä luonnollisestikin verrattiin sen indeksirahastoon ja sitä seuraavaan osakerahastoon. Tahdotko rinnalle kaikki markkinoiden indeksit ja niitä vastaavat osakerahastot?! Sitä ei suinkaan tule verrata mainitsemaasi Tapiolan rahastoon tai vaikkapa Venäjä rahastoon. Loogista!? Capiitto?

Avauksessasi vertaat korkosijoitusta osakesijoitukseen.

Sittemmin vertaat keskenään aktiivista kehittyvien markkinoiden riskirahastoa (ystäväsi) omaan maltilliseen sijoitukseensi. Kyseessä on kaksi aivan erilaista lähetymistapaa. Oikea verrokki on vertaisensa saman alan / alueen rahastot ja niiden menestys. Vertaatko mobilettia kisapyörään?

Sittemmin toteat Tapiolarahaston menestyneen verrokki-indeksiään paremmin. Kuitenkin samassa lauseessa toteat verrokki-indeksin olevan virheellin ja verrokkikelpoisen indeksin kanssa sen olleen suunnilleen tasoissa. Loogista? Entä osakerahaston kulut?

"Minusta tämä rahasto keskimääräselle sijoittajalle hyvä vaihtoehto seuraavista syistä:

1) Valinnan tekee ammattilainen ei amatööri
2) Amatööri tekee valinnoissaan helposti virheitä
3) Ammattilainen voi tehdä virheitä, mutta hänellä on mahdollisuus korjata niitä pienillä kustannuksilla
4) Salkunhoitajalla on suursijoittajan neuvotteluvara
5) Merkiitäviin muutoksiin reagoidaan nopeasti
6) Jos tulee tehtyä virhe ajoitus, tappiot kohtuullisen pienet merkintä ja lunastus palkkioiden kautta
7) Ajallinen hajautus on helppo tehdä kuuakusimerkinnöillä"

Kun "ammattilainen" rahastonhoitaja menestyy nousevassa sylkissä, niin se on hänen "ansiotaan". Kun samaisen "ammattilaisen" hoitama rahasto menee haastavimpina aikoina punaiselle, se onkin "markkinoiden vika". Mikä on tarinan opetus? Ainoa varma voittaja on välittäjä suhdanteista riippumatta.

Ps. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan, ani harva salkunhoitaja sijoittaa itse samaan salkkuun .

Ps. Nykyinen subprime-kriisi on oiva esimerkki "ammattilaiset" tehokkaasta markkinoiden "hallinnasta".

Sorry vain, mutta nyt alkaa aika, ruuti ja rautalanka loppua.

Toivotan kuitenkin menestystä sijoittamiseen.

A - R kirjoitti:

Logiikka hoi!

Laitetaan asiat oikeisiin asiayhteyksiin. Keskustelussa on ollut kyse indeksi vs. osakerahsto.

Toistetaan vielä. Luonnollisestikin tulee verrata keskenään vain verrattavissa olevia asioita.

S&P 500 tapauksessa sitä luonnollisestikin verrattiin sen indeksirahastoon ja sitä seuraavaan osakerahastoon. Tahdotko rinnalle kaikki markkinoiden indeksit ja niitä vastaavat osakerahastot?! Sitä ei suinkaan tule verrata mainitsemaasi Tapiolan rahastoon tai vaikkapa Venäjä rahastoon. Loogista!? Capiitto?

Avauksessasi vertaat korkosijoitusta osakesijoitukseen.

Sittemmin vertaat keskenään aktiivista kehittyvien markkinoiden riskirahastoa (ystäväsi) omaan maltilliseen sijoitukseensi. Kyseessä on kaksi aivan erilaista lähetymistapaa. Oikea verrokki on vertaisensa saman alan / alueen rahastot ja niiden menestys. Vertaatko mobilettia kisapyörään?

Sittemmin toteat Tapiolarahaston menestyneen verrokki-indeksiään paremmin. Kuitenkin samassa lauseessa toteat verrokki-indeksin olevan virheellin ja verrokkikelpoisen indeksin kanssa sen olleen suunnilleen tasoissa. Loogista? Entä osakerahaston kulut?

"Minusta tämä rahasto keskimääräselle sijoittajalle hyvä vaihtoehto seuraavista syistä:

1) Valinnan tekee ammattilainen ei amatööri
2) Amatööri tekee valinnoissaan helposti virheitä
3) Ammattilainen voi tehdä virheitä, mutta hänellä on mahdollisuus korjata niitä pienillä kustannuksilla
4) Salkunhoitajalla on suursijoittajan neuvotteluvara
5) Merkiitäviin muutoksiin reagoidaan nopeasti
6) Jos tulee tehtyä virhe ajoitus, tappiot kohtuullisen pienet merkintä ja lunastus palkkioiden kautta
7) Ajallinen hajautus on helppo tehdä kuuakusimerkinnöillä"

Kun "ammattilainen" rahastonhoitaja menestyy nousevassa sylkissä, niin se on hänen "ansiotaan". Kun samaisen "ammattilaisen" hoitama rahasto menee haastavimpina aikoina punaiselle, se onkin "markkinoiden vika". Mikä on tarinan opetus? Ainoa varma voittaja on välittäjä suhdanteista riippumatta.

Ps. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan, ani harva salkunhoitaja sijoittaa itse samaan salkkuun .

Ps. Nykyinen subprime-kriisi on oiva esimerkki "ammattilaiset" tehokkaasta markkinoiden "hallinnasta".

Sorry vain, mutta nyt alkaa aika, ruuti ja rautalanka loppua.

Toivotan kuitenkin menestystä sijoittamiseen.

Lue lisää

Tämä kirjoittelu on tuotto tärkein otsakkeen alla. Olen painottanut, että indeksi on keskimääräinen. Keskimääräisellä ei yleensä pääse hyviin tuottoihin. SInä tuot keskusteluun indeksin. Minä yritän tuoda keskustelussa esille muut seikat.

Mielestäni keskivertosijoittajalle indeksin valinta on hankala tehtävä. Tämä käy esille esimekrkinä tästä keskustelusta, jossa minä mielestäsi puhun väärästä asiasta väärässä asiayhteydessä. Vastaava sijoitus mielessä johtaa väärään valintaan ja helposti väärään allokaatioon. "Sijoita sellaiseen yritykseen minkä liiek toiminnan ymmärrät" Warren Buffet

Itse en verrannut suoraan indeksiä ja kehittyvien markkinoiden rahastoja. Toin vain esille, että suurella rsikillä samat rahat voi tehdä lyhyessä ajassa. Lähtökohtaisesti sijoitustoiminta on pitkäjänteistä toimintaa.

Kyselit noita kuluja, joista toin esille, että Tapiola maailman TER on vuodelta 2007 0,87(Myös aiemmilta vuosilta alle prosentin). Tämä on mielestäni kilpailukykyinen hinta agressiiviselle osakerahastolle. Sijoitukset on indeksi rahastoihin joiden suhdetta slakunhoitaja muuttelee näkemyksensä mukaan. Tässä tulee säästöä, koska instituutiosijoittaja saa palvelut suhteellisesti halvemmalla.

Lähtökohtaisesti on oikein verrata samalaisia sijoituksia keskenään. Mielestäni ammatilaisen ja keskivertosijoittajan ero se, että ammattisijoittaja osa käyttää enemmän eri markkinoita ja sijoitus intrumentteja. Toisaalta isolla salkulla hänellä mahdollisuus valita enemmän kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Suosittelen käymään tuolla Tapiolan sivulla ja katsastamaan sen yhdistelmärahastojen omistukset vuosiraportista.