Nyt kysymys erityisesti karatekoille:
Miksi treenataan perustekniikkaa?
Kyseisiä harjoituksiahan ei voi ainakaan sellaisenaan suoraan soveltaa käytäntöön?
Miksi treenataan perustekniikkaa?
Kyseisiä harjoituksiahan ei voi ainakaan sellaisenaan suoraan soveltaa käytäntöön?
Vastaukset 52
Vanhimmat
>>Miksi treenataan perustekniikkaa?>>
Miksi taloihin tehdään hyvät perustukset, eikä keskitytä vain näyttäviin seiniin?
Vastaus on molempiin sama: jos perustus ei ole kunnossa niin koko paska leviää kasaan.
Mitä iloa niistä hienostuneista tekniikoista on, jos et hallitse perusteita?
niitä perusteita etsinkin. Voitko mainita pari esimerkkiä?
Ei voi soveltaa käytäntöön???? Mielestäni esimerkiksi maegeri (etupotku) on varsin helposti sovellettavissa käytäntöön.
Jos viittaat näihin lantiolta lähteviin lyöntiharjoituksiin, niin niiden tarkoitus on opettaa lähinnä lantion käyttöä lyönnissä. Joissain tyyleissä on vain lähdetty sille kummalliselle linjalle, että näitä kuvitellaan oikeiksi käyttölyönneiksi.
kyllähän noi potkut on niitä helpoimmin käytäntöön sovellettavia tekniikoita. Itseäni ihmetyttävät lähinnä lukuiset perustekniikassa tehtävät torjunnat, jotka ei mielestäni toimi ollenkaan tosi tilanteessa jos joku oikeesti tulee lyömään tai potkaisee nopean potkun. Kokemusta on jonkun verran itf tkd:sta ja tiedän karaten sisältävän hyvin saman tyylisiä tekniiikoita. Käsien liikeradat on sellasia, että potku läjähtää perille aikasemmin kuin kädet ovat siinä torjunta-asennossa.
Tämä nyt oli sitten henk. koht mielipide, älkää ottako herneitä nenään, mutta kommentoikaa ihmeessä.
Samaa mieltä.
Siis kertoisitko tarkemmin millaisia torjuntoja et tajua? Voisimme vaikka sitten kertoa. Tälleen yleisesti stereotypioiden "mikään karaten torjunta ei toimi jos joku oikeasti potkaisee" on vähän turhan heikkoa kritiikkiä. Anna esimerkkejä, mikä torjunta ei toimi ja missä tilanteessa, ja miksi. Siis sinun mielestäsi.
Sanoppa missä käytät esim. soto-uke torjuntaa(sisältä ulospäin tehtävä).
No monessakin paikkaa. Yksi "lempi" tekniikoistani. Työssäni olen sillä heivannut useitakin juoppoja pihalle. Kun hänen oikea kätensä "jostain syystä" sattuu liian lähelle kehoasi, otat vasemmalla kädellä rannelukon siitä ja oikealla kädellä teet sotouken eli otat kyynärpäälukon hänen kädestään. Tämän teet joko täydellä voimalla (saattaa rikkoa hänen kyynärpäänsä, mutta vain jos hänen kätensä on suorana), tai pehmeästi hallintaotteena (vaatii enempi jalkatyötä, esim. astut oikealla taakse ja polvelle. Tämä on toimivampi jos hänen kätensä on koukussa.). Näin saat perusjuopon iisisti maahan "jatkotoimenpiteitä" varten.
Ja vielä lisäys. Moni (etenkin selvempi) tuppaa kääntymään tuosta otteesta poispäin kääntäen selkänsä, jolloin en astu taaksepäin vaan otan takaapäin hallinta/kuristusotteen, tai tyrkkään vain ulos jos ovi on sielläpäin.
Joo, vielä tarkentaisin, että kun sanoin ottavani rannelukon niin se oli esimerkki, en aina ota. Ja rannelukko on oltava sellaista "ura" mallia, eli joka kääntää hänen kättään "sisään" kohti keskilinjaa, eikä ulos. Dodii - jokohan siinä tuli kaikki.
Sankukaissa torjunnat tehdään (lähes) aina ohjauksen kanssa. Tällöin soto-uke (jota kyllä sanotaan uchi-ukeksi) on ihan mielekäs torjunta. Varsinaisen torjunnan suorittaa takakäsi ohjaamalla sitä etukäden puoleiselle sivulle (liikkuen siis ulkoa sisään päin). Tämän jälkeen etukäsi siirtyy kontrolloimaan lyönyttä kättä (se soto-uke-liike) ja takakäsi keskittyy vastatekniikkaan (esim. lyönti).
Joo, toi takakäden "check" torjuntakäden "redirection" yhdessä on myös ok sovellus. Kuten sanottu, näitä sovelluksia on useita, mutta kun joku alkeiskurssilla näkee vain sen perustorjuntatekniikan niin helposti ajattelee vain pintaa ja kysyy "Mites mä muka tällä torjun nyrkkeilyjabin?"
Ja olen myös törmännyt tohon että joissain tyyleissä nämä uchi-uke ja soto-uke torjunnat on nimetty toisinpäin tmv.
Nätiltä kuulostaa mutta mahtaakohan toimia.
Selitäppä jodan-uke missä käytät?
Ookey, pitää selvennellä lisää. Siis tota soto-ukea voi ylläolevan esimerkin mukaan käyttää siis lukkotekniikkana suunnilleen tähän malliin (soveltaminenhan on aina tilannekohtaista joten yksi kuva on vain yhdestä mahdollisesta tilanteesta):
http://home.nc.rr.com/ejconsult/karate/heian2/h2b30007.jpg
Sitten tuosta jodan-ukesta. Sitä voi yllättävän hyvin käyttää ylätorjuntana. Sillä voi myös lyödä tai lukita/murskata ylöspäin.
Muutamia tyypillisiä perusbunkai juttuja voi tarkastella tuolta:
http://home.nc.rr.com/ejconsult/karate/heian2/h2bunkai.htm
Tuolla on joitain esimerkkejä siitä miten eri "torjuntoja" käytetään bunkai-tilanteessa - eli kuten huomaat ne ovatkin varsin usein OTTEITA, LUKKOJA, MURSKAUKSIA TAI ISKUJA eikä "vain" torjuntoja. Tuosta herra Schmeisseristä pitää kuitenkin sanoa, että hän on itse kehitellyt nuo bunkait ns. reverse-engineering periaatteella. Hän ei niitä omassa tyylissään oppinut (moderni Japanilainen tyyli) ja siksi hän tutki perinteisiä Okinawalaisia tyylejä että löysi katoilleen (liikesarjat) ja kihonille (ne perustekniikkapalikat) merkityksen kun homma tuntui omassa tyylissä turhalta.
Ei millään pahalla mutta just noilla jutuilla ei ole kyllä mitään tekemistä tosielämän kanssa.
Eli standardit jujutsu-tekniikat eivät mielestäsi toimi. Ok - ole sitä mieltä.
Olisi kiva kysyä vielä missä ehdit kokeilla ja kuka opetti? Itse olen saanut karaten tekniikoita toimimaan niin dojolla kuin tosielämässänikin (jossa työni puolesta joudun välillä vääntämään). Ja olisi tietty kiva nähdä kun pyristelet vastaan kun joku mustan vyön karate tai jujutsu tyyppi vääntää sinulle muutamaa lukkoa (olen nähnyt aivan vastaavaa tekniikkaa mm. Aven hokutoryussa, joten ilmeisesti sekin on aivan toimimaton laji, vai?)
Jurriselle puliukolle nuo voi onnistua,mutta esim. yhdellekkään omankokoiselle tai isommalle esim. kilpanyrkkeilijälle et kerkiä tehdä noita.On tullu oltua kamppailu-urheilun parissa nyt kuitenkin jo yli 10 vuotta ,että järkeäkin on tullut vähän mukaan.Noissa kuvissa mitä esitit haettavaksi netistä on juuri pahimman luokan peruskarate nörttejä.Kun taito ei riitä kehätyöskentelyyn uskotellaan oppilaille juuri tuollaista soopaa.
Ei millään pahalla usko mihin tykkäät.
"kilpanyrkkeilijälle et kerkiä tehdä noita"
Joku järki käteen nyt näissäkin hommissa! Kuten jo miljoona kertaa sanottu, jokaiselle tekniikalle on paikkansa ja aikansa. Ei noita (tietääkseni) missään opeteta sillä tavalla että "boxari lyö jab-cross-hook combon, otatte jabin kii ja käännätte siihen rannelukkoa...".
Se että joku tekniikka A joka on tarkoitettu tilanteeseen B ei toimi tilanteessa C ei tarkoita että tekniikka A on huono. Vain että sitä ei osata käyttää jos sitä tungetaan väärään paikkaan. Tiedän mm. hienon nilkkalukon mutta sekään ei ole vastatekniikka SM-boxarin alakoukulle...
Vähän kannattaam miettiä ennenku laukoo tollasia. Noi on pääosin "stand-up grappling" tilanteisiin tai sellaisiin suuntautuviin (eli käsi on tulossa tarraamaan) tilanteisiin soveltuvia lukkoja ja kaatoja. Ei Hokutoryussakaan opeteta ikkyo-tyyppistä rannelukkoa vastaukseksi boksarin jabiin, vaikka kyseinen tekniikka siellä muuten opetetaankin.
Jos arvon herralle riittää että vastustaja on vammainen/pieni hento mies/nainen,niin varmasti nuo jutut toimivat.
Se vertaus(kilpanyrkkeilijä) olisi voinut olla vaikka b-luokan voimanostaja niin vastaus olisi ollut sama.
Joo, no minä olen niitä jo vajaat neljä vuotta käyttänyt onnistuneesti mm. myymälävarkaita kiinniottaessa (jotkut jopa aseistautuneita) ja baarin ovella silloin tällöin työskennellessä (ei päätyötäni). Aivan hyvin on tekniikat wörkkiny. Se riittää minulle.
Hyvä juttu niin mullakin.
Hyvät jatkot sulle oli hyvä väittely.Kiitos ja kumarrus.
linkistä pistää pohtimaan uudestaan omia harjoituksiaan.
Pitää esittää tuollainen perustekniikan sovellus meidän suurelle danille, saa nähä potkaseeko seurasta pois :)
Vielä par asiaa...
Eli kuten sanoin toi linkkien esimerkki ei ole parasta mahdollista. Kyseinen tyyppi EI harrasta Okinawalaista karatea vaan on ottanut jotain juttuja omaan stailiinsa niistä. Ja noista nimenomaisista kuvista voidaan olla montaa mieltä. Tarkoitukseni oli kuitenkin osoittaa että näillä ns. torjunnoilla (oikeammin uke-vastaanotto tekniikoilla) on muutakin käyttöä kuin se alkeiskurssin tyyli että toinen harjoittelee jotain oi-tsukia ja toinen soto-ukea samassa pariharjoitteessa.
Sitten toinen juttu... Jos kiinnostaa oikeasti kokeilla käytännössä, eikä katsoa paria hölmöä kuvaa ja keskustella nimettömällä palstalla, mene jollekin näistä leireistä:
http://www.saunalahti.fi/jalamoil/LEIRIT.html
Ja nimenomaan tarkista että kyseisellä leirillä on Ilpo Jalamo opettamassa bunkaita / koryu karatea.
Akateemisessa ( http://www.akateeminen.com/ ) oli myytävänä kirja nimeltä Bunkai-Jutsu, siinä lisää aiheen perusteita kiinnostuneelle. Tai sitten suosittelen vaikka noita Ilpo Jalamon leirejä:
http://www.saunalahti.fi/jalamoil/LEIRIT.html
Jees jatkoksi vielä että samaa mieltä Jalamo on kova jätkä.
Ja vielä yksi kuvasarja mahdollisesta perinteisemmän mallin bunkai-sovelluksesta:
http://www.fssk.org/galleria/action/kata_bunkai1.jpg
Ja tuossa kuvasarjassa nähtiin tilanne johon se perinteinen gyaku-tsuki on omiaan: eli se on se niskalaukaus siihen viimeisen kuvan perään lopetukseksi. Näinhän se katassa ja perustekniikassakin menee, torjunta (=tässä sovelluksessa käsivarsilukko-liike), kaato (=jalkatyötä ja matala asento-liikkuminen) ja lopetus (=se pahamaineinen karatelyönti lantiolta... Jokainen voi tuosta kuvasarjasta miettiä miksi se lopetuslyönti lähtisi lantiolta eikä esim. tuomalla ensin käsi poskelle suojaukseen josta se sitten lähtisi lyömään...)
Soto-uke on nyrkkeilyn perustorjunta. Löytynee ihan koulunyrkkeilystä. Siis sen suojauksen avulla tehtävä pieni liike, jossa ulommainen käsi siivoaa pään alueen ja taemmalla kädellä on hyvä pistää perään crossi.
väitink´ö että"...mikään karaten torjunta ei toimi..."? Ajoin viestilläni takaa seuraavaa ( esikerkki tkd:stä ):
aivan perustorjunnat, kuten ala- keski- ja ylätorjunta tehdään perustekniikassa niin, että ensin kädet viedään melko pitkälle vartalon sivulle torjunnasta vastakkaiselle puolelle ja sieltä torjuva käsi tulee vertalon edestä torjuntaan ja toinen käsi menee lantiolle. Tätä tarkoitin käsien liikeradalla. Sieltä toiselta puolelta haetaan tietenkin torjuntaan voimaa, samoin kun lantion käytöstä, mutta tuollain tehty torjunta on auttamattoman hidas. Vastustajan potkaistessa jalka on jo perillä kylkiluiden välissä kun torjujan kädet on siellä vartalon toisella puolella " hakemassa vauhtia".
"ensin kädet viedään melko pitkälle vartalon sivulle torjunnasta vastakkaiselle puolelle ja sieltä torjuva käsi tulee vertalon edestä torjuntaan ja toinen käsi menee lantiolle"
Kuten jo tuolla toisaalla annoin sen (viimeisen) bunkai-kuvasarjan, siinä samalla kerroin miksi esim. lyönti lähtee sieltä lantiolta: se on päivänselvää siitä kuvasta kun ne kädet on siinä lantion seudulla sen lukon/kaadon jäljiltä mihin sitä tekniikkaa tehdään.
Älkää nyt hyvät ihmiset kuvitelko että niitä tekniikoita tehdään sillä tavalla että nyrkkeilijä alkaa tekemään etukäden suoraa ja karateka vie kättä jonnekin sivulle ladatakseen voimaa johonkin sotoukeen. Ei sitä niin opeteta, eikä sitä niin käytetä. Jos nyt joku nyrkkeilijä vaikka sitä etukäden heilautusta tarjoaa niin joku kageuke tai shutouke olisi lähempänä sitä mitä karateka sille tekisi ja nimenomaan virtaviivaisemmassa muodossa. Tämän jälkeen homma muistuttaisi lähinnä painia, ellei boksari osaisi vastata pikaisesti jollain vastatekniikallaan (tämähän on aina mahdollista kaikissa lajeissa ja tekniikoissa). Nuo soto ja uchi uket on ihan eri käyttöön tarkoitettuja. Valitan että tässä toistan samaa kuin muissakin viesteissä tässä ketjussa, mutta kun ei tunnu menevän perille sitten niin millään.
Joo tuo on sitä
"iso-perusliike" "virtaviivaistettu-paniikkiliike"
asiaa mistä olikin toisaalla jo puhetta. Ja siis aivan totta.
1. Uke ottaa rinnuksista kiinni molemmin käsin (tai ainaski vasemmalla, vaikka aikoen lyödä kunnon snagariheijarin oikealla).
2. Tori vie vasemman kätensä uken käden tai käsien yli, ottaen hänen vasemmasta kädestään kiinni ja kääntämällä siihen sellaisen ura-tyylisen (vastapäivään, yläkautta kohti hänen keskilinjaansa kääntyvä) rannelukon. Samalla hän lataa oikean kätensä sivulle soto-uke valmiuteen.
3. Kun lukko alkaa toimia ja uken käsi siirtyy sen mukana kohti keskilinjaa, lyö Tori soto-ukellaan joko kyynärpään rikki, tai pehmeämmin ottaa kyynärpäälukon.
4. Tässä vaiheessa, jalkatyötilanteesta riippuen, joko ollaan oikeassa zenkutsussa oikea polvi varmistamassa hänen vasenta jalkaansa, tai sitten otetaan vasen zenkutsu ja varmistetaan hänen vasen jalkansa omalla vasemmalla jalalla.
5. Samalla oikea soto-uken juuri tehnyt käsi, tarrautuu hänen olkavarren tai olkapään vaatetukseen kiinni, ja vasen käsi päästää rannelukon irti. Nyt ollaan tilanteessa jolloin vasen käsi on lantiolla valmiiksi ladattuna gyaku-tsukiin jolla lyödään päähän tai niskaan. Vastustaja pidetään paikalla tai vedetään lyöntiä vastaan oikean käden nykäisyllä lantion suuntaan (kuten gyaku-tsukissa kuuluukin vetää vastapuolen käsi lantiolle).
Miltäs tuo vaikutti? Tämän opin jo alkeiskurssilla Okinawalaisessa tyylissä kun soto-ukea opeteltiin.
Enpä ole 10 vuotisen nyrkkeily urani aikana soto-ukeen törmännyt.
et siis ikinä väistä suoraa lyöntiä sen ulkopuolelle ja varmista sen ohi menoa vastakkaisen käden kyynärvarrella ja vaikka lyö sitten takakäden suoralla pataan? siinä olikin ashi-sabaki sotouke gyakutsuki
Se ei ole mikään soto-uke.Vaikka kuinka väännät niin nyrkkeilystä ei kyseistä tekniikkaa löydy.
sokea kun on nih ei nää. mä nään sotoukea joka nyrkkeilymatsis mitä telkustki tulee. aikoinaa vähän boxasin (ihan vaa kuukauen) ja ekal tunnil jo opetettii.
tein tos äsken pika googlauksen et oisin löytäny jotai äxön boxing kuvii mis ois ollu esimerkkii, mut löysin vaa sellasii kuvii mis lyönti osuu, enkä jaksanu kahlata enempiä. mut pien esimerkki, otetaa tällänen lähtöasetelma:
http://www.turunurheiluliitto.fi/boxing/sparri.jpg
jos sini kypäräine hyökkää vasemmal suoral ja valkokypäräine väistää oikeelle tuoden oikeen kätesä tsekkaa hyökkäävää kättä,sen jälkee vaik lyö siit käden yli etukäden suoran tai sit jos tulee hyvä aukko, antaa vasurilla takakäden voimalla pataan. kumpiki vaihtoehto tapahtuu normaali boxing sparris ihan usein ja opetetaa ihan alkajilleki. ja siinähä on siis soto-uke ei ne vaa nyrkkeilys tietty kutu sitä sellasel nimel. se on vaa enkuks parry tai check ja yleesä jätetää jopa sanomatta ku se kuuluu siihe väistöö olennaisena (ei tosin pakollisena, iha yhtä yleisesti boxari vaa väistää ilman parryä).
Perustekniikka on oman harjoittelun pohja. Liioitellulla lantion käytöllä opetetaan hakemaan keskivartalon massaa ja voimaa iskun taakse.
Myös liioitellun suurella kierrolla potkaistu mawashigeri opettaa ennen kaikkea tukijalan käyttöä. Pieni jalan siirtäminen paiskaa potkulle ainakin 30 senttiä lisää kantamaa. Se on paljon, sillä lisääntynyt vipuvarsi antaa lisää massaa potkun taakse.
Lisäksi saman tekniikan junnaaminen opettaa (ainakin pitäisi) itsekuria ja tarkkaavaisuutta.
Siis tottakai pitää perusteet oppia, että niissä tekniikoissa on jotain voimaakin takana, eikä riko jäseniään iskiessä johonkin? Ei judokakaan onnistu heittämään ketään jos ei tekniikan perusteet (tasapaino, vipuvarret, vartalokontaktit, ym) ole kohdallaan.
Ja kuten sanottu, aika moni "perustekniikka" ainakin karatesta toimii suoraan käytännössäkin, vai mitä sanotte esim. seuraavista kihon -perustekniikoista:
- shitaa tsuki = alakoukku lyönti
- mae geri = etu potku
- kin geri = etu potku "kasseille"
- hiza ganmen geri = polvipotku naamalle
- ashi barai = jalka pyyhkäisy
jne.
Ja vielä tuosta karaten "lantiolyönnistä", ei varmaan monikaan muu kamppailutekniikka ole yhtä kiistelty. Alunperinhan (edelleen perinteisissä Okinawalaisissa tyyleissä) kyseistä tekniikkaa käytetään juuri niin kuin se perusmuodossaan tehdäänkin. Ainoa väärinkäsitys liittyy siihen _milloin_ sitä käytetään. Sitähän käytetään katasta repäistyn ip-tekniikan (bunkai/tichiki juttuja siis) mukaisesti yleensä silloin kun toisella kädellä ollaan tartuttu toiseen esim. lukkotekniikalla ja toinen on pakotettu (esim. lukko/kaato -tekniikalla) tilanteeseen jossa hän ei voi puolustautua lyöntiä vastaan. Lyöntihän ei oikeasti tule solarikseen, vaan ainakin itse oppimissani bunkaissa se tehdään yleensä niskan taakse (vrt. "niskalaukaus" ;-) ), kylkeen tai nivusille, samalla kun toinen käsi pitää vastustajaa maassa lukossa heiton tai kaadon seurauksena. Ja syy siihen miksi lyöntikäsi lähtee lantiolta on se että se lähtee _suoraan_sieltä_missä_olikin_ eli yleensä se piti äsken vielä kiinni vastustajasta esim. lukossa ja sitten päästää irti lyödäkseen lopetusiskun. Kun karate seilasi Okinawalta pääsaarille ja joutui hieman unholaan sodan ajaksi, ja sitten heräsi taas pääsaarilla harrastettavaksi, oli monesti ne Okinawan opit ja yhteydet jo himmentyneet eikä tuota bunkai/tichikiä enää niin paljoa painotettu. Karatesta tuli enempikin sellaista "kickboxingia" mutta poikkeavalla tekniikalla. Tästä juontaa se että jotkut Japanilaiset karatetyylit käyttävät perustekniikkaa "boxatessa" ja toiset ovat ottaneet perustekniikat vain harjoitteluun (eli opettelevat sitä voimantuottoa ja lantionkäyttöä) ja ottelevat sitten enempi boxarimaisilla tekniikoilla.
Tässä eräs tuttavani tarjosi seuraavaa selitystä:
Perustekniikka on liioiteltua käytäntöä. Trakoituksena hakata tekniikka selkärankaan. Samaa asiaa ajetaan esim. TaiJissä mutta eri menetelmällä (hidastetuilla liikeillä). Kumite on puolestaan perustekniikan sovellus tavallaan sitten sitä käytännön harjoittelua.
Tuo selittää vain sen miksi perustekniikassa tehdään ns. isompaa ja karrikoidumpaa liikettä. Esim. lukoissa mm. aikidossa treenataan aluksi kauhean isoa ympyräliikettä, joka sitten pikkuhiljaa taitojen kasvaessa pienenee. Alkuun perusmuodossa on kuitenkin tehtävä isoa kaarta että
a) oppilas oppii miten voimat ja vivut ko. tekniikassa oikein toimivat
b) oppilas saa oikean "tatsin" tekniikkaan
c) opettaja näkee pienet mikrotason virheet helpommin
Mutta tuo ei selitä sitä miksi jokin tekniikka opeteltaisiin täysin väärin lopulliseen sovellukseen nähden. Karaten lyöntitekniikka tehdään Okinawalaisissa kata bunkai -sovelluksissa juuri kuten perusmuodossakin, mutta niissä tyyleissä joissa tuo alkuperäinen bunkai on unohtunut sparritekniikkatreenin tieltä, on alettu suosimaan näitä ajatuksia että "ensin opetellaan väärä tapa että opitaan lantion käyttö hyvin, sitten käytännössä opetellaan toinen tapa".
Kukin tyylillään.
Annappa muutama esimerkki tyylisuunnista, joissa sinusta tuo okinawalainen kata bunkai on säilynyt.
En mahda mitään sille että tuntuu hiukan oudolta että jotain "lopetusiskua" ja siihen saatavaa voimaa treenattaisiin 60% ajasta. Koskapa heikkokin lyönti oikeaan paikaan riittää tappamaan.
Tietysti meillä on siten nämä Dillman ja kumppanit joilla on ihan omat selityksensä asioille.
Todella hauskaa, mutta joku järkihän se sieltä on löydyttävä, vai pitääkö treenata ensin 10v jotta kokee valaistumisen? :)
Karatessa kaikki jotka eivät uskalla/osaa ottaa sparria vyöarvosta riippumatta tuntuvat painottavan liikaa muodossa kävelyä.
Onneksi tämän hienon lajin parista löytyy myös paljon koviakin äijiä.Epäilen että tämä koskee myös muitakin lajeja.
Missäs tyylissä tehdään 60% yhtä iskua? Taitaa olla joku ihan muu kuin Okinawalainen karate. Itse olen kahta Okinawan tyyliä pikaisesti kokeillut (toista vain kuukauden, toista vuoden). Mutta tuota ns. kihon junnausta oli yleensä treenistä ehkä 10 minsaa, sitten mentiin kataan jota ehkä junnattiin sitten lähelle noita sinun prosenttilukemiasi. Ehkä nostaisin prosentin jopa 70-80% paikkeille mutta se sisältää sitten sen bunkai-harjoittelunkin. Tietenkin alkeiskurssilla kihonia tehtiin enempi kun ei vielä tekniikan taso riittänyt katan harjoitteluun.
"Annappa muutama esimerkki tyylisuunnista, joissa sinusta tuo okinawalainen kata bunkai on säilynyt."
Goju-ryu, Seibukan.
Minä tarkentaisin tuota siten että nimenomaan Okinawan Goju-ryu. Suomessahan sitä opettaa Jundokan-liiton seurat. Ja Seibukan opettaa Shorin-ryu:ta omassa liitossaan. Jatkakaa.
Tämä Joonas on näitä hippakarate miehiä, kadulla ,noille kilpamiehille tulee nokkaan armotta ja moni pm ja em-karateka on paskat housussa kun olen ottanut tosi matsia.
Hanmoodossa opetellaan terveellä tavalla kamppailua, perustekniikkaa, ottelua, kaikkea mahdollista, eikä vain puikkoa sisään, niinku nää kilpakaratekat.
Kerran pistin yhen kilpakarate portsarin pötkölleen kun rupes ojentelemaan minua, ei oikein matsitekniikat toiminu ovella, kun annoin kyytiä.
HMD
Kiitoksia kommenteista koko ketjulle, hiukan minua jäi vaivaamaan vielä asia, mutta pitää yrittää löytää noita "alkuperäisiä" seuroja.
Jos se vaikka perustekniikkakin avautuisi vähän selkeämmin.
En ole karaten harrastaja olen vain sparrannut useiden karatekojen kanssa.Lajini on nyrkkeily.
Ja näille hmd kavereille en paljoa arvoa anna lienee samaa nörtti ryhmää kun esim. taido ym. huh hah hei lajit.Kyllä tae kwon do kuitenkin on Korealaisista lajeista ykkönen.Sieltä ainakin eksyy kovia kavereita kehään sparraamaan.
Ja vielä yksi joka ei puristien mielestä ole ihan aitoa "koryu" karatea Okinawan malliin, mutta ainakin yrittää kovasti olla sinnepäin: Yuishinkai
Totta likaa jauhetaan temppelikävelyä ym. soopaa.Nyt Nume ja muut pellet kommentoimaan perus karaten puolelta.
olet täysin oikeassa, mitään voimantuoton ja kehonkäytön harjoittelua ei pidä harrastaa, vain soveltamista. nyrkkeilijätkin ovat idiootteja kun tyhminä harjoittelevat perustekniikkaansa ja voimantuottoa mm. säkkeihin, ilmaan ja mitsejä huitoen ku voisivat keskittyä soveltamiseen (= sparraus heillä).