Kalliiksi meni tämäkin hanke. Tilapalvelujohtajaa Osmo Pehkosta ei tavoitettu perjantaina kommentoimaan, miten budjetin ylitys hoidetaan. Kuka maksaa urakoitsija vai kaupunki. Päävastuu ja tappiot urakoitsijalla, mutta kaupungin n. miljoonan euron lisälasku ei tule riittämään.
Ja jos riittääkin, niin onpahan varoitus tulevasta.
Ja jos riittääkin, niin onpahan varoitus tulevasta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei uutta auringon alla!
Mikä lieneekin , ensin puolustelit hallia sitten paljastuitkin pelkäksi provoksi. Kukaan ei halua sitä hiivatin kultur sathamaa.
Ääh Miljoona sinne tänne.Mitä väliä.Veronmaksajathan sen maksaa.
on se prkl ettei saada näitä.kuntalaisten maksamia verorahoja tuhlaavia napoleonia kuriin,hlvti sentään ei muuta ku toimiin niin saadaan jotain järkevää asiaakin,toteutelkoot visioitaan muualla ja vaikka omilla rahoillaan,hyvä se on elvistellä kun ei ole omat rahat kyseessä.
Että en ymmärrä,miksi kaupungin kehittäminen ja eteenpäin meno on joillekkin niin vaikeeta.Tottakai täytyy investoida uuteen,ei me voida jättää lapsillemme jotain rauniokylää!!!!!!Ja kaikki maksaa!
Muista äänestää!
Duunarinainen.olet vanhempi eläke eukko tai sitten mies esiinnyt naisena.nykyyään kukaan nuorempi ihminen käytä nyydari sanaa.
katkeruutta on ja paljon ja elämässä pettymyksiä.
koska sellasta ei enää ole kaikilla on ammatti.
vanha tuttu viljohan se siellä huutelee. Duunarinainen on mies henkilö, mutta älä vain kerro kenellekään palstalaiselle.
Sitä hallia ei Kotkaan rakkenneta, kuulin että Lindelöf on menossa piakkoin Haminaan.
Sehän taitaap ollah nii, et jos tääl o 50.000 veronmaksajaah, nii sehän tekkeep 20e per höpönassu. Mihin voin maksaah oman osuuteinh??
Tuli tuota Vellamon esittelyä lukiessa mieleen, että millähän tavalla kyseisen rakennelman kannattavuus laskema on tehty ja onko jo silloin tiedetty, että viereen on tulossa myöskin kulttuurisatama?
RAKENNUS:
* Suunnittelu arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, pääsuunnittelija professori Ilmari Lahdelma
* Kokonaisala 14 366 m², josta noin puolet museoiden näyttely- ja asiakaspalvelutiloja
* Rakentamisessa on otettu huomioon esteettömyys: hissit, rampit, inva-WC:t, auditorion pyörätuolipaikat, induktiosilmukat aulassa ja auditoriossa, valaistus
* Kummallakin museolla on käytössään päänäyttelytila ja kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa, jotka voidaan myös yhdistää. Lisäksi näyttelytilojen yhteydessä on galleriatila, jota voidaan käyttää esim. taidenäyttelyiden järjestämiseen
* Kokous- ja opetuskäyttöön Vellamo voi tarjota 213-paikkaisen auditorion ja kaksi 30 hengen opetustilaa, jotka voidaan tarvittaessa yhdistää yhdeksi suureksi tilaksi. Myös museoalus Tarmon messissä voi järjestää erilaisia tilaisuuksia
* Vellamon 2. kerroksessa sijaitseva ravintola Prikka tarjoaa lounas-ja kahvilapalveluja yksityisille kävijöille ja ryhmille. Ravintolassa on 100 asiakaspaikkaa, kesäaikana ulko-terassilla lisäksi 80 paikkaa. Osa ravintolasalista voidaan rajata 30 hengen kokoustilaksi, jolloin ravintolan käytössä on 70 paikkaa
* Museokauppa Plootu palvelee 2. kerroksessa museon aukioloaikoina. Museokauppaan on vapaa pääsy
* Tietokeskus Vellamo sijaitsee pohjakerroksessa ja palvelee asiakkaita syksystä 2008 lähtien, jolloin kirjasto avataan. Arkistopalvelut käynnistyvät tammikuussa 2009
Siis ketä tämä oikein palvelee? Ei ainakaan minua...
Nyt tämän pömpelin hinnaksi on muodostumassa 36,7M€:n hinta, joka on tarkoitettu maksettavan veroeuroista ja sen laskettu maksavan itsensä takaisin seuraavan 15 vuoden aikana. Tuota esittelyä katsellessa, itse ainakin päädyin seuraaviin laskelmiin;
Hinta; 36 700 000€ / 55 000as. / 15v = 44€/as./v
Tuohon lisäksi tulee vuotuisia pääsymaksutuloja(yms. maksuja) max n. 15 000 kotkalaista per vuosi (ka. n. 50€), joten;
15 000as. x 50€ x 15v = 11 250 000€
josta Kaupungin kassaan kilahtaa veroprosentin mukaan;
11 250 000€ x 19,50% = 2 193 750€
Joten tuon 25M€:n erotuksen tulee siis kuvitellusti maksamaan tulevan kulttuurisataman kävijät? No, ainakin toivossa on hyvä elää...
Et laskenut valtion vuosittaista vuokraa joka 1.1 milj ja 50 vuoden ajan eli 55 miljonaa
inflaatio ja korot maksaa kotkalaiset.
saattaa mennä tappiolle, koska inflaatio kolisee kaikkien ovilla niin kuluttajien kuin yrittäjienkin ovilla. Että olisiko oikein, jos esimerkki tapaus Supermarketin Kiljukallen perustamiskuluja vietäisiin verorahoista ja vähentämällä porukkaa peruspalveluista vain sen takia, että yritys saadaan pystyyn. Ja jotta se ei huojuisi, niin vähennetään lisää väkeä kouluista ja jätetään kaupungin tärkeitä rakenuksia korjaamatta.
Kiljukallen marketin rakentaminen saattaakin tulla paljon paljon kalliimaksi kuin mitä ensin on 12 miljoonaa sovittu. Taasko otetaan verorahoja avuksi.
Entäpä jos rakennus valmistuttuaan alkaa muuttumaan vihreäksi homeen takia, on pidetty kiirettä rakentamisen ja kulujen nousun pelossa,niin taasko lähtee pari kyläkoulua ja isomäärä hoitajia vanhushuollosta ??
Siinä ei marketin myyjien verotulot paljon kaupunkia helpota, koska inflaatio on jo rohminut omansa pois.
todellakin ylittyivät ja roimasti. Eli se miljoona euroa oli vain ensi varoitus. Niitä lipputuloja pitäisi olla aivan mieletön määrä, jotta noi jättikulut peittyisivät.
saa, jos nyt vähän maksaa, maksetaan pois! Mitäs tuosta meteliä pitämään?
ja lisää on tulossa ja roimasti. Ei kannattaisi suhtautua noin välinpitämättömästi näihin "pieniin" lisälaskuihin. Hinnat nousee koko ajan ja vellamosta saattaa lähteä katto irti kun tulee ensimmäinen kunnon myräkkä. Kaupunkihan ne kaikki sotkut ja korjaukset maksaa.
sitäkään, minkätakia kaikki tuntuvat olevan niin yllättyneitä näistä kaupungin "kuningasidea" vikainvestoinneista, johan sitä on tapahtunut pitemmän aikaa.
Rasittavaa ja väärin tuo kyllä on, mutta ei se mikään uusi ja ihmeellinen asia enään ole.
Kaupungintalo tyhjäksi ja uudet naamat sisään, ehkäpä se siintä sitten...
on kaikki poliittinen sähläys tapetilla. Nyt sen vasta näkee, miten yksinkertaista ja hölmöä väkeä kaupungintalolla on. Vasta oli alkuvuodesta ilmoitusta siitä, että kaupunki on pahasti velkaantunut ja että säästöjä on jostain otettava. Uudet hankkeet on vasta sitten tervetulleita, jos ne rahoitetaan sataprosenttisesti yksityisvaroin, eikä pidennetä jonoja sairaaloihin, koska henkilökuntaa on siirretty kulttuurisataman lipunmyyjiksi.
Kervisen kirjoitus vuodelta 2004 kertoo hallitsemattomasta politiikasta josta maksetaan vielä pitkään!!
MITÄ KOTKAN MERIMUSEO TULEE MAKSAMAAN? (HS 20.4.2004)
Kotkan merimuseokeskuksen suunnittelukilpailu käynnistyy päämäärättömän budjetin vinkkelistä. Kukaan ei tunnu tietävän, paljonko museokompleksi tulee maksamaan.
Tämän vuoden maaliskuussa meri- ja maakuntamuseoyhdistelmän kustannusarvio oli tuplaantunut alkuperäisestä arviosta 34 miljoonaan euroon, kunnes Kotkan ylin johto heräsi museoväen mammuttitautiin.
Nyttemmin museokeskuksen tavoitehinnaksi on kilpailuohjelmassa asetettu 28 miljoonaa euroa. Kotkan kaupunginjohtajan mukaan kustannuksia on kuitenkin pudotettava 20 miljoonaan, jotta tavoitehinta toteutuu.
Kotkan kaupunginhallitus ei halua muuttaa julkista kilpailuohjelmaa, vaan luottaa naivisti hankkeen valmistelijoina toimivan ohjaustyöryhmän visioihin. Käytännössä se merkitsee sitä, että museokeskuksen arkkitehtisuunnittelua kilpailutetaan harhaanjohtavasti ylimitoitetun kustannusarvion perusteella.
Valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskohteita ei pitäisi kilpailuttaa poliittisilla toiveilla, vaan reilusti realistisilla tiedoilla ja laskemilla, jotta vältytään julkisten investointien mahalaskuilta.
Asko Kervinen