Metron automatisoinnin päivitetyt hyöty-kustannuslaskelmat löytyvät kaupunginvaltuuston uusimmalta esityslistalta (18.6). Nuokin laskelmat on tarkoitushakuisesti tehty ajamaan metron automatisoinnin asiaa ja niistä tulee mielikuva, että monet luvut ovat hatusta vedettyjä, jolloin laskelmat ovat täynnä vakavia virheitä.
On hyvä kysymys, miten automatisoinnin ansiosta lipputulojen lisäys voi olla 0,8 (nykymetro)-1,5 milj. euroa (rantametro), kun 2 minuutin vuoroväli toteutuukin HKL:n arvion mukaan alkuperäisistä suunnitelmista poiketen vasta 2020-luvulla ja siihen asti on tyytyminen "varovaisuusperiaatteen" mukaisesti 2,5 minuutin vuoroväliin, joka ei kyllä poikkea enää paljonkaan takavuosina käytetystä 3 min ruuhka-ajan vuorovälistä (nykyisin 4 min).
Ihmetystä herättää myös se, että automatisointia perusteltiin lyhyemmän vuorovälin mahdollistamilla lyhyemmillä asemilla ja näin aikaansaatavilla rakennuskustannussäästöillä, mutta tämä näin saatava säästö rantametron osalta on huvennut vuoden 2005 1,8 milj. eurosta tämän vuoden 0,8 milj. euroon.
Toinen käsittämätön laskennallinen säästö ovat säästöt "pintaliikenteessä", 2,5 milj. euroa nykymetrossa ja 4,4 milj. euroa rantametrossa. HKL saisi kertoa, miten säästöt konkreettisesti aiotaan toteuttaa palvelutason kärsimättä (vai aiotaanko ollenkaan) ja kun muistetaan kaikki raitioliikenteen laajennushankkeet.
Ja HKL:n heebojen on hyväksyttävä se tosiasia, että pelkän kulunvalvontajärjestelmän uusiminen ei tulisi paljonkaan 25 milj. euroa kalliimmaksi (vrt. täysautomaattimetro 115 milj. euroa), koska toisin kuin väittävät, hätäpuhelin- ja kuulutusjärjestelmiä ei olisi nyt pakko uusia eikä tarvitsisi hankkia junien sisätilojen videovalvonta- ja paloilmoitinjärjestelmiä. Tosiasia on, että vain täysautomatisoitu metro vaatii nämä lisäpanostukset ja jos olisi tyydytty pelkän kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen, hyvin hyvin todennäköisesti olisi tyydytty lisäinvestoinneissa ainostaan asemien matkustajainformaatiojärjestelmien eli laiturinäyttöjen uusimiseen. Sen HKL:kin ymmärtää, ettei silloin myöskään epäkäytännöllisille laiturioville olisi mitään tarvetta. On siten täysin harhaanjohtavaa väittää, että pelkän kulunvalvontajärjestelmän uusiminen lisäinvestointeineen olisi yhteensä 45 milj. euroa, vaan todellisuudessa se on paljon lähempänä lukua 25 milj. euroa. Kummastusta herättää myös se, että kaupunginvaltuuston esityslistan tekstissä kustannukset ovat 25 15 milj. = 40 milj. euroa, kun listan taulukkoon kustannukset on "pyöristetty" 45 milj. euroon. HKL:n toimitusjohtaja on kyllä selityksen velkaa.
Se on jo varmaa, että keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankepäätöksen eli täysautomatisoinnin uudet kustannukset. Näinkö huonon valmistelun pohjalta kunnallinen päätöksenteko toimii? Ei tee mieli enää äänestää kunnallisvaaleissa, kun ainakin tässä asiassa lähes kaikki puolueet ovat todistaneet politiikan olevan likaista peliä!
On hyvä kysymys, miten automatisoinnin ansiosta lipputulojen lisäys voi olla 0,8 (nykymetro)-1,5 milj. euroa (rantametro), kun 2 minuutin vuoroväli toteutuukin HKL:n arvion mukaan alkuperäisistä suunnitelmista poiketen vasta 2020-luvulla ja siihen asti on tyytyminen "varovaisuusperiaatteen" mukaisesti 2,5 minuutin vuoroväliin, joka ei kyllä poikkea enää paljonkaan takavuosina käytetystä 3 min ruuhka-ajan vuorovälistä (nykyisin 4 min).
Ihmetystä herättää myös se, että automatisointia perusteltiin lyhyemmän vuorovälin mahdollistamilla lyhyemmillä asemilla ja näin aikaansaatavilla rakennuskustannussäästöillä, mutta tämä näin saatava säästö rantametron osalta on huvennut vuoden 2005 1,8 milj. eurosta tämän vuoden 0,8 milj. euroon.
Toinen käsittämätön laskennallinen säästö ovat säästöt "pintaliikenteessä", 2,5 milj. euroa nykymetrossa ja 4,4 milj. euroa rantametrossa. HKL saisi kertoa, miten säästöt konkreettisesti aiotaan toteuttaa palvelutason kärsimättä (vai aiotaanko ollenkaan) ja kun muistetaan kaikki raitioliikenteen laajennushankkeet.
Ja HKL:n heebojen on hyväksyttävä se tosiasia, että pelkän kulunvalvontajärjestelmän uusiminen ei tulisi paljonkaan 25 milj. euroa kalliimmaksi (vrt. täysautomaattimetro 115 milj. euroa), koska toisin kuin väittävät, hätäpuhelin- ja kuulutusjärjestelmiä ei olisi nyt pakko uusia eikä tarvitsisi hankkia junien sisätilojen videovalvonta- ja paloilmoitinjärjestelmiä. Tosiasia on, että vain täysautomatisoitu metro vaatii nämä lisäpanostukset ja jos olisi tyydytty pelkän kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen, hyvin hyvin todennäköisesti olisi tyydytty lisäinvestoinneissa ainostaan asemien matkustajainformaatiojärjestelmien eli laiturinäyttöjen uusimiseen. Sen HKL:kin ymmärtää, ettei silloin myöskään epäkäytännöllisille laiturioville olisi mitään tarvetta. On siten täysin harhaanjohtavaa väittää, että pelkän kulunvalvontajärjestelmän uusiminen lisäinvestointeineen olisi yhteensä 45 milj. euroa, vaan todellisuudessa se on paljon lähempänä lukua 25 milj. euroa. Kummastusta herättää myös se, että kaupunginvaltuuston esityslistan tekstissä kustannukset ovat 25 15 milj. = 40 milj. euroa, kun listan taulukkoon kustannukset on "pyöristetty" 45 milj. euroon. HKL:n toimitusjohtaja on kyllä selityksen velkaa.
Se on jo varmaa, että keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankepäätöksen eli täysautomatisoinnin uudet kustannukset. Näinkö huonon valmistelun pohjalta kunnallinen päätöksenteko toimii? Ei tee mieli enää äänestää kunnallisvaaleissa, kun ainakin tässä asiassa lähes kaikki puolueet ovat todistaneet politiikan olevan likaista peliä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
HKL:N LIUHULETTI TOIMITUSJOHTAJA EI SELITÄ MITÄÄN HUSSAA JA HÄSSÄÄ VAIN !