Kapinoiko kukaan muu yksinäisyyden reunalla keikkuvista siten että vaikka olisi TEORIASSA mahdollista että joku soittaisi, ja voisi ehkä itsekin soittaa jollekulle että tehdään jotain, niin silti päättää että laittaa puhelimen kiinni ja menee aikaisin nukkumaan viikonloppuna, koska "ei siitä kuitenkaan mitään tuu"?
Minulla olisi ehkä vielä mahdollisuus paeta tästä pimeydestä, mutta jostain syystä en vaan halua tai uskalla tehdä mitään - tuntuu että menee kuitenkin metsään jos jotain yritän, peli on menetetty ja sabotoin tahallani kaiken lopunkin vähän mitä "elämästä" on jäljellä.
Pahaltahan se tuntuu, mutta mun mielestä itse tehty paha on parempi kuin hallitsematon paha joka tapahtuu. Niinkuin se että vaikka soittaisin ja pääsisin mukaan, mutta olisinkin "piirin ulkopuolella" ja yksin joukossa, tavallaan sopimattoman mikä on vielä pahempaa kuin yksinäinen yksinäisyys.
Hyvää viikonloppua.
Minulla olisi ehkä vielä mahdollisuus paeta tästä pimeydestä, mutta jostain syystä en vaan halua tai uskalla tehdä mitään - tuntuu että menee kuitenkin metsään jos jotain yritän, peli on menetetty ja sabotoin tahallani kaiken lopunkin vähän mitä "elämästä" on jäljellä.
Pahaltahan se tuntuu, mutta mun mielestä itse tehty paha on parempi kuin hallitsematon paha joka tapahtuu. Niinkuin se että vaikka soittaisin ja pääsisin mukaan, mutta olisinkin "piirin ulkopuolella" ja yksin joukossa, tavallaan sopimattoman mikä on vielä pahempaa kuin yksinäinen yksinäisyys.
Hyvää viikonloppua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kai sitä nyt yhden kerran antaa itselleen luvan tehdä tuollaisen hölmön erehdyksen: Mennä porukkaan, joka ei huomioikaan uuden tyypin olemassaoloa?
Vasta silloin voi varmistua, kannattaako yrittää tutustua sen porukan ihmisiin.
enemmän jänistämistä kuin kapinointia. Pelkäät lopputulosta, joten jätät yrittämättä. Varmasti yksinäisten joukossa on paljonkin kaltaistasi porukkaa, jolle suurin ongelma sosiaalisen elämän kannalta on nimenomaan omassa päässä vellova, lamaannuttava pelko.
on yrittänyt ja ollut rohkea, eikä mikään silti muutu ja aina uudelleen on oltava rohkea, lopulta kyllästyy.