Sinä tulit elämääni tilanteessa, jossa sinulle ei oikeastaan ollut sijaa. Mutta sinä vain otit oman tilasi ja koko minun sydämeni. Rakastuin sinuun niin, etten kehenkään koskaan! Ja sinä vakuutit tuntevasi samoin.
Me saimme toisemme, teimme maailmaan yhteisen tilan meille. Me teimme meitä lisää.
Mutta se ei sopinutkaan sinulle. Minun palvova katseeni ei enää suuntautunutkaan sinuun! Niinpä sinunkin katseesi kääntyi minusta pois.
Ja minä yritin kauan, kauan saada sinun rakkautesi itselleni takaisin. Uskoa, toivoa, uskotella.
Minä vihaan sinua nyt. Olet tehnyt minusta pelkän palvelijan. Pidän elämäsi kulissit pystyssä, pyöritän sen arjen. Ja sinä, sinä annat nyt tunteesi, kaipauksesi, rakkautesi ja lahjasi toiselle, toisaalle.
Minä vihaan sinua nyt. Olet vienyt minulta niin monta vuotta. Olet vienyt minulta onnen ja onnen mahdollisuuden. Olet vienyt elämästäni hyvät hetket. Olet vienyt minulta mahdollisuuden olla toisen ihmisen lähellä, luottaa, jakaa. Olet jättänyt minulle vastuun, kaikki vastuut, ja yksinäisyyden, jossa saan ne kantaa. Sinä vaadit minulta aina vain enemmän.
En saa tehtyä tekemättömäksi. Jos voisin, tekisin sen - siitä huolimatta, mitä menettäisin. Olin surullinen, en ole enää. Olen katkera, ja tulen olemaan sitä aina. Mutta kaikista eniten minä vihaan, vihaan, vihaan sinua nyt.
Me saimme toisemme, teimme maailmaan yhteisen tilan meille. Me teimme meitä lisää.
Mutta se ei sopinutkaan sinulle. Minun palvova katseeni ei enää suuntautunutkaan sinuun! Niinpä sinunkin katseesi kääntyi minusta pois.
Ja minä yritin kauan, kauan saada sinun rakkautesi itselleni takaisin. Uskoa, toivoa, uskotella.
Minä vihaan sinua nyt. Olet tehnyt minusta pelkän palvelijan. Pidän elämäsi kulissit pystyssä, pyöritän sen arjen. Ja sinä, sinä annat nyt tunteesi, kaipauksesi, rakkautesi ja lahjasi toiselle, toisaalle.
Minä vihaan sinua nyt. Olet vienyt minulta niin monta vuotta. Olet vienyt minulta onnen ja onnen mahdollisuuden. Olet vienyt elämästäni hyvät hetket. Olet vienyt minulta mahdollisuuden olla toisen ihmisen lähellä, luottaa, jakaa. Olet jättänyt minulle vastuun, kaikki vastuut, ja yksinäisyyden, jossa saan ne kantaa. Sinä vaadit minulta aina vain enemmän.
En saa tehtyä tekemättömäksi. Jos voisin, tekisin sen - siitä huolimatta, mitä menettäisin. Olin surullinen, en ole enää. Olen katkera, ja tulen olemaan sitä aina. Mutta kaikista eniten minä vihaan, vihaan, vihaan sinua nyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
lähes kaikille on käynyt noin..
et ole ainoa, älä heittäydy ihan noin uhriksi. Pää pystyyn.
ja pahemminkin on käynyt joillekin ja uskaltaa silti luottaa.
Tsemppiä!
Olenko ehkä syypää myös työpaikkasi loppumiseen.
Kuule. Jokaisella on omat kasvukipunsa, kuten tuolla aikaisemmin jo sinulle sanottiin.
Kaikilla ilmiöillä on elinkaarensa. Valitettavasti.
Kuulostaa tutulta! HÄN tuli elämääni jossa olin selviytymässä väkivaltaisesta miehestä ja jossa HÄNELLE ei ollut sijaa. Mutta rakastuimme, HÄN tuli ja valloitti, otti sen mitä haluaa. Rakastuin hiljalleen ja lopulta olin täysin hänen omansa. Olimme todella onnellisia yhdessä vaikkakin menneisyyteni tuotti haasteita. Mutta aloin myös löytää itseäni hiljalleen väkivallan jälkeen ja se ei enää sopinut HÄNELLE. Hän ei kestänyt sitä, että elämääni tuli myös muuta kuin HÄN. HÄN ei saanut minusta palvojaa vaan asetin omat rajani, olisin antanut ihmisen toisen rinnalle. En halunnut alkaa lattiamatoksi enää toistamiseen. Ja niinpä se mitä luulin rakkaudeksi, katosi ja hän lähti elämästäni ilman varoituksen sanaa. En voi vieläkään uskoa että ne rakkauden sanat ja se että halusi minusta vaimonsa, eivät olleet todellista.
Halusin hänestä ihmisen rinnalleni, en sitä joka nostaa itsensä avullani jalustalle. Nyt olen tyytyväinen että suhde loppui. Hautasin rakkauden viikko sitten konkreettisesti. Elän mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.
Toivotan sulle kaikkea hyvää ja voin ymmärtää katkeruutesi tason. Taistelen itse vieläkin heikkoina hetkinä katkeruuteni kanssa mutta tajuan että rakkaus oli illusio, ei todellinen hänen puoleltaan. Olin yksin rakkaudessa sitten kuitenkin. Hän rakasti omaa kuvaansa kauttani ja kun se ei enää näyttänyt sitä mitä haluttiin nähdä, olin käyttökelvoton. Siksipä kiitän sitä että uskalsin sanoa rajani ja katsoa jos rakkaus olisi riittänyt.