Kepu on tekemässä vahvaa pesäeroa eteläisen kaupunki-Suomen ja syrjäseutujen välille. Kepussa nostatetaan nyt voimalla kaupunkivastaista henkeä erityisesti pääkaupunkiseutua vastaan. Kepun puoluekokouksen pääanti oli maakuntahenkisyyden hurmoksellinen ihannointi. Puoluesihteeri Korhosen mahtava kennatus kentällä kertoo paljon näistä mielialoista. Kepun johtavat poliitikot lisäsivät vettä myllyyn julistamalla, että Kepu on joutunut etelän median jahtaamaksi.
Tämän päivän Hesarin pääkirjoitus kertoo ytimekkäästi vallitsevasta poliittisesta jakolinja. Se on "kehittyvien" maakuntien Suomi vastaan modernia yhteiskuntarakennetta kannattavat. Hallitus on kovasti profiloitunut maakuntahallitukseksi.
Tämä profiloituminen on pantu merkille nyt erityisesti Kokoomuksen kannattajien joukoissa. Kokoomuslaiset äänestäjät ovat alkaneet kysellä sen perään, kannattaako Kokoomus todellakin sitä linjaa, mitä Kepu nyt väkevästi ajaa ja edustaa. Kokoomuksessa onkin viime päivinä nähty vahvoja vastareaktioita, kun ministeri Jan Vapaavuori ja kansanedustaja Tapani Mäkinen on arvostelleet nurmijärveläisyyttä ja pääministerin Vanhasen aluepolitiikkaa. Kokoomuksen kapupunkilaisedustajilla alkaa olla huoli kannattajista, sillä Kokoomusta kannattavat eivät ole yhtä puolueuskollisia (lue uskovaisia) kuin kepulaiset. He ovat tottuneet kysymään ja kyseenalaistamaan. Sen vuoksi on tarvittu Vapaavuoren ja Mäkisen näkyviä lausuntoja.
Kepu on kuitenkin nyt voimansa tunnossa. Se alkaa vaalien lähestyessä kertoa, miten hallitus on pilkun tarkasti toteuttanut kepulaista politiikkaa. Tätä kokoomuslaisten voi olla vaikea niellä. Se vain lisää mielikuvia siitä, että hallitus todellakin on maakuntahallitus.
Myös yritysmaailamassa lienee naamat menneen jo huolestuneeseen asentoon, kun Kokoomus ei näytä saavan mitään aikaan järkevän aluepolitiikan harjoittamiseksi. Kepun siltarumpupolitiikka on taas in.
Tämän päivän Hesarin pääkirjoitus kertoo ytimekkäästi vallitsevasta poliittisesta jakolinja. Se on "kehittyvien" maakuntien Suomi vastaan modernia yhteiskuntarakennetta kannattavat. Hallitus on kovasti profiloitunut maakuntahallitukseksi.
Tämä profiloituminen on pantu merkille nyt erityisesti Kokoomuksen kannattajien joukoissa. Kokoomuslaiset äänestäjät ovat alkaneet kysellä sen perään, kannattaako Kokoomus todellakin sitä linjaa, mitä Kepu nyt väkevästi ajaa ja edustaa. Kokoomuksessa onkin viime päivinä nähty vahvoja vastareaktioita, kun ministeri Jan Vapaavuori ja kansanedustaja Tapani Mäkinen on arvostelleet nurmijärveläisyyttä ja pääministerin Vanhasen aluepolitiikkaa. Kokoomuksen kapupunkilaisedustajilla alkaa olla huoli kannattajista, sillä Kokoomusta kannattavat eivät ole yhtä puolueuskollisia (lue uskovaisia) kuin kepulaiset. He ovat tottuneet kysymään ja kyseenalaistamaan. Sen vuoksi on tarvittu Vapaavuoren ja Mäkisen näkyviä lausuntoja.
Kepu on kuitenkin nyt voimansa tunnossa. Se alkaa vaalien lähestyessä kertoa, miten hallitus on pilkun tarkasti toteuttanut kepulaista politiikkaa. Tätä kokoomuslaisten voi olla vaikea niellä. Se vain lisää mielikuvia siitä, että hallitus todellakin on maakuntahallitus.
Myös yritysmaailamassa lienee naamat menneen jo huolestuneeseen asentoon, kun Kokoomus ei näytä saavan mitään aikaan järkevän aluepolitiikan harjoittamiseksi. Kepun siltarumpupolitiikka on taas in.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Veikkaan viimeistä
Kepu toki puhuu maakunnissa sitä kieltä mitä siellä halutaan kuulla vaikka toimii käytännössä toisin. Ihan niinkuin SDP puhuu SAK:n juhlassa sitä propagandaa jota duunarit haluaa kuulla. Vai ovatko demaripolitrukit käyneet julistamassa työväentaloilla poistavansa varallisuusveron ökyrikkailta ja saaneet siellä hurraahuutoja?
Keskusta politiikka on ollut hyvinkin pragmaattista, ja nyt esillä olleen kauppakeskusten kaavoitustulkinnan on ministeri Vapaavuori hoitanut sellaiseen asentoon kuin Kokoomus ja Vihreät tahtoivat. Kepu on mestaroinut suvereenisti lähinnä maatalouspolitiikassa, joka heille suotakoon. Muilla keskeisillä politiikan alueilla Kokoomus johtaa. Ulkoasiat, opetus, ympäristö ja kaavoitus ovat turvallisesti ja vahvasti muissa käsissä, kuten valtionvarainministeriökin. Vain elinkeinoministeri Pekkarinen näyttää silloin tällöin sähläävän energiakysymyksissä mutta hänetkin on vaiennettu muiden toimesta
kuuroja ja sokeita sekä tyhmiä päätellen siitä, mitä nämä etelän median poliittiset toimittajat kirjoittelevat tilanteesta. Kuten sanoin Kokoomuksen suunnasta on alkanut kuulua vähän huolestuneita äänenpainoja tämän maakuntahenkisen kehityksen tiimellyksessä. Ei savua ilman tulta, sanotaan.
Vanhasen harjoittama Kepun politiikka on voinut toistaiseksi ohjautua paljossa Kokoomuksen toiveiden mukaan. Korhonen on kuitenkin räyhännyt siitä jatkuvasti ja nyt Korhonen sai mittavan tuen kentältä, joten räyhääminen todennäköisesti vain voimistuu. Ministeri Kiviniemi sai potkut varapuheenjohtajan pallilta, mikä osaltaan viestittää pääkaupunkivastaisuudesta. Kiviniemi kun erehtyi puhumaan liiaksi etelän median äänenpainoilla ja toiminaan stadin puolesta. Vanhanen tuskin kestää loputtomiin Korhosen aiheuttamaa painetta. Eli Kokoomusvetoiselle politiikalle näyttäisi tulleen loppu. Tahtopolitiikka on palautumassa Kepuun.
On tietysti miellyttävä havaita, että ilmeisenä Kokoomuksen kannattaja suhtaudut tilanteeseen huolettomasti. Tämän huolettomuuden toivoisi valtavan puolueen muutenkin. Vapaavuoren ja Mäkisen tapaiset poliitikot vaan eivät ole olleet kovin huolettomia, vaan kokeneet Kepun politiikassa näkyvän arvostelun tarvetta. Ei kai hallitsukumppanin politiikkaa niin vahvasti arvosteltaisi pääministeri nimeltä mainiten, jos tässä vain kyse siitä, miltä asiat päälle näyttävät.
mutta siinä menee kepulle kurat housuun ennen pitkään
Kokoomuksen puoluekokousväestä 80 prosenttia haluaa jatkaa hallitusyhteistyötä kepun kanssa vaalien jälkeenkin, vaikka SDP nousisi eduskunnan suurimmaksi puolueeksi.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=129746
Kaksi suurta puoluetta voi niin halutessaan pitää kolmannen suuren puolueen
oppositiossa aina tuomionpäivään saakka. Ainoa pelastus tuolle
syrjäänheitetylle olisi kasvaa niin suureksi, että se saa yksinään
enemmistön eduskunnassa.
Tuollainen kahden suuren puolueen hegemonia alkaisi kuitenkin pian
muistuttaa yksipuoluejärjestelmää, jossa vaaleja järjestettäisiin vain
siksi, että niin on perustuslaissa määrätty.
Tätäkö porvaripuolueet todellisuudessa haluavat?
Tällainen halu sitoutua porvariyhteistyöhön on parlamentatarismin kannalta hyvä uutinen. Itse kuitenkin epäilen, että se voi olla kova paikka Kepulle, jos ja kun puolueen kannatus lähtee jyrkkään alamäkeen. Silloin voi tulla mieleen muitakin mahdollisuuksia kuin porvariyhteistyön jatkaminen.
Meillä pitäisi päästä tilanteeseen, missä päävaihtoehdot ovat oikeistohallitus ja vasemmistohallitus kuten esim. Ruotsissa ja Englannissa. Näin äänestäjä voisi jo vaaleissa vaikuttaa suoraan siihen, millainen hallitus maahan muodostetaan.
Meillähän alkaa olla tuo kaipaamasi tilanne, eli keskusta-oikeisto vastaan vasemmisto. Keskusta on vihdoin pyyhkimässä punamullat tupiensa seiniltä ja siirtymässä aidosti porvarilliseksi puolueeksi. Presidentin vaaleista alkanut kehitys jatkui 2007 eduskuntavaaleissa ja tulee jatkumaan seuraavissakin vaaleissa. Yksittäisinä susina kehitystä vastaan haraa Väyrynen ja Korhonen mutta muutoin puoluejohto ja puolueväki sen perässä ottaa etäisyyttä vasemmistoon.
Vasemmisto on nykyisellään sellaisessa alennustilassa ettei sen kannatus riitä parlamentaariseen enemmistöön edes vihreillä täydennettynä. Niinpä meillä on ollut sekalainen systeemi jossa kolmesta isosta puolueesta kaksi on vuorollaan hallituksessa. Porvaririntaman vahvistuessa SDP:n ainoa mahdollisuus hallitusvastuuseen on nousu selkeästi suurimmaksi puolueeksi. Siihen sillä on on vaan kovin heikot mahdollisuudet niillä ohjelmilla joita puolue on niin viime vaalien edellä kuin sen jälkeisessä oppositiopolitiikassaan esittänyt. Ilmaispalveluita vaatimalla ei 2000 luvun Suomessa enää kansansuosiota saavuteta, ihmisillä riittää ymmärrys tajuamaan että verovaroin kustannettavat palvelut eivät ole ilmaisia vaan rasittavat jokaikisen kukkaroa. Eikä hallitukselle räksyttäminen ilman oman vaihtoehdon esittämistä riitä hämäämään äänestäjiä. Vaalirahajupakassa tippunut kannatus riittänee todisteeksi kovapäiselle äärivanhoillisvasemmistolaiselle MPP:kin